Tutkimus

Pk-yritysbarometri 1/2018

15.2.2018

ESIPUHE

Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät kaksi kertaa vuodessa Pk-yritysbarometrin, joka kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Kevään 2018 Pk-yritysbarometri perustuu 4 800 pk-yrityksen vastauksiin. Se kuvaa siten kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä.

Raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia ja kehitystä, kasvua ja uusiutumista, kansainvälistymistä, työvoiman saatavuutta sekä investointeja ja rahoitustilannetta. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja myös päätoimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä.

Helsingissä 15.2.2018

Mikael Pentikäinen
toimitusjohtaja
Suomen Yrittäjät

Pauli Heikkilä
toimitusjohtaja
Finnvera Oyj

Ilona Lundström
osastopäällikkö
Työ- ja elinkeinoministeriö


TIIVISTELMÄ

Pienten ja keskisuurten yritysten odotukset lähiajan suhdannekehityksestä ovat vaimentuneet viime syksystä. Muutokset pk-yritysten suhdanneodotuksissa ovat syksyn 2017 barometriin verrattuna kuitenkin vähäiset. Kansantalouden kasvun painottuessa aiempaa enemmän vientiin, suhdannenäkymien saldoluku laski kolmella yksiköllä. Pk-yritysten suhdanneodotuksissa huippu näyttäisi olevan ohitettu.

Suhdannenäkymien muutokseen vaikuttaa viennin painottumisen lisäksi se, että yksityisen kulutuksen ja erityisesti rakennusinvestointien määrän oletetaan vähenevän. Tätä kehitystä kiihdyttää kotitalouksien voimakas velkaantuminen. Lisäksi vähitellen liikkeelle lähtevä inflaatio leikkaa kulutusmahdollisuuksia.

Pk-yrityksistä 43 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja kahdeksan prosenttia uskoo niiden heikkenevän. Toimialoittain tarkasteltuna suurin muutos tapahtui rakentamisessa. Myös teollisuudessa ja palveluissa tapahtui negatiivinen muutos. Korkein saldoluku on teollisuudessa ja rakentamisessa. Palvelujen odotukset ovat lähes yhtä hyvät kuin teollisuudessa ja rakentamisessa. Vaimeinta kehitys on kaupan alalla, mutta odotukset eivät merkittävästi laskeneet edellisestä barometrista. Kaupan alalla tilannetta kuvaava saldoluku on edelleen hieman muita toimialoja heikompi.

Liikevaihdon kasvu hiipuu eikä investoinnit lähde liikkeelle

Pk-yritysten odotukset liikevaihdon kehityksestä vastaavat pitkälti yleisiä suhdanneodotuksia. Saldoluku säilyi samalla tasolla kuin syksyn barometrissa, ja sai arvon 39. Tämä on lähellä hyvän talouskehityksen pitkäaikaista keskiarvoa.

Kannattavuusodotukset ovat pk-yrityksissä lievästi piristyneet samaan aikaan kun talouskasvu on jatkunut. Talouden voimakkaasta kasvusta huolimatta saldoluku ei noussut keväästä kuin yhdellä yksiköllä, ollen nyt 26. Odotukset kannattavuudesta alkavat vähitellen normalisoitua, mutta ne eivät vielä ole saavuttaneet hyvien taloudellisten olojen tasoa, joka on 30 yksikön luokkaa.

Arviot pk-yritysten investointien lähiajan kehityksestä ovat positiiviset mutta edelleen hyvin alhaiset. Reilut kaksi vuotta jatkuneen myönteisen kehityksen seurauksena kaikkien toimialojen investointien saldoluku on positiivinen ja saldoluku päätyi lukemaan neljä. Muutosta syksystä ei tapahtunut. Investointien heikko kehitys kertonee pk-yritysten heikosta uskosta talouden pidemmän aikavälin kehitykseen.

Pk-yrityksiin syntyy uutta työtä hitaasti

Taloudellisten olojen paraneminen ei näy välittömästi yhtä suurena muutoksena pk-yritysten henkilöstöodotuksissa, koska yritykset ovat sinnitelleet heikon taloustilanteen yli ja pitäneet kiinni henkilöstöstään. Talouden kasvu näkyy vähitellen odotuksissa henkilökunnan määrästä.

Odotusten saldoluku 17 alkaa vähitellen lähestyä normaalia pitkän aikavälin tasoa. Saldoluku nousi syksystä ainoastaan yhden yksikön. Edelleenkin suuri enemmistö eli noin 70 prosenttia pk-yrityksistä aikoo säilyttää nykyisen henkilömääränsä. Työllistämismahdollisuuksia vaikeuttaa osaltaan se, että palkkojen odotetaan nousevan hieman nopeammin kuin lopputuotehintojen.

Kasvua innovaatioyhteistyöstä, kansainvälistymisestä ja tekoälystä

Kasvavat, innovatiiviset yritykset ovat tärkeitä kansantalouden kasvulle ja työllisyydelle. Talouskasvun kiihtymisestä huolimatta voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus ei ole kääntynyt kasvuun. Kasvuhakuisten yritysten määrä on parin viime vuoden aikana noussut noin viidellä prosentilla. Huomionarvoista on kuitenkin nousuvauhdin tasaantuminen huolimatta kansantalouden nopeasta kasvusta.

Yritystoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi on tärkeä huolehtia reaalisesta kilpailukyvystä. Pk-yritykset hakevat menestystä ja kilpailuetua useasta lähteestä. 76 prosenttia yrityksistä on investoinut esimerkiksi tietotekniikkaan, ohjelmistoihin tai koneisiin ja laitteisiin viimeisen 12 kuukauden aikana. Miltei 60 prosenttia yrityksistä on kouluttanut henkilöstöään.

Nopea teknologinen kehitys korostaa valmiuksia uudistua. Uudet ideat ja innovaatiot syntyvät yhä useammin erilaisissa verkostoissa. Noin viidennes pk-yrityksistä huolehtii reaalisesta kilpailukyvystä tekemällä yhteistyötä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Suosituin yhteistyön muoto on koulutusyhteistyö, jota harjoittaa lähes puolet näistä yrityksistä. Lähes kolmannekselle yhteistyömuoto korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa on innovaatiot ja niihin liittyvä kehitystyö.

Kansainvälistyminen on keskeinen kasvun väylä. Pk-yritykset ovat sisäistäneet tämän näkökulman yhä paremmin. Jo 22 prosentilla pk-yrityksistä on kansainvälistä liiketoimintaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa on noin 62 000 pientä ja keskisuurta yritystä, jotka vievät tavaroita tai palveluja tai harjoittavat muuten liiketoimintaa ulkomailla. Tämä määrä on ollut nousussa.

Pienille ja keskisuurille yrityksille kansainvälistyminen on merkittävä askel kohti uutta. Uusille markkina-alueille meneminen edellyttää halua ottaa riskejä sekä mahdollisuutta uusiin rahoitusjärjestelyihin. Pk-yritykset vievät tuotteitaan tai palveluitaan yleisimmin laskua vastaan ilman luottovakuutusta. Näin on tehnyt 55 prosenttia pk-yrityksistä. Määrä on onneksi ollut viime vuosien aikana laskussa.

Pieni edelläkävijöiden joukko pk-yrityksistä hakee kasvua hyödyntämällä tekoälyä yritystoiminnassa. Laajimmin sitä hyödynnetään palvelusektorilla. Teollisuudessa tekoälyä ei ole vielä juurikaan käytössä, mutta kokeilut ja pilotointi ovat siellä yleisiä. Tekoälyalustat ovat suosituimpia tekoälyn hyödyntämisen tai kokeilun muotoja. Puheeseen ja kieleen liittyvät ratkaisut sekä asiakaspalvelurobotit ovat keskeisiä käytössä olevia tekoälyn muotoja.

Pk-yritysten rahoituksen normalisoituminen ei ole hävittänyt pullonkauloja

Pankkitoiminnan tiukka sääntely ja siitä osittain seurannut yritysten heikentynyt luottokelpoisuus näkyvät pk-yritysten ulkoisessa rahoituksessa. Barometrin mukaan harvemmalla kuin joka toisella yrityksellä on lainaa pankista tai muusta rahoituslaitoksesta. Ulkoisen rahoituksen käyttö on kuitenkin kääntynyt hienoiseen kasvuun.

Vaikka suurimpien muutosten yritysrahoituksen saatavuudessa pitäisi ainakin hetkellisesti olla takana, rahoituksen yleinen saatavuus näyttäisi hieman kiristyneen. Reilut 40 prosenttia barometrin vastaajista raportoi, että luottopolitiikka on edelleen kiristynyt.

Lähes joka kymmenes pk-yritys kertoi, että ei ole hakenut rahoitusta viimeisen 12 kuukauden aikana, vaikka sille olisi ollut tarvetta. Luku on suuri verrattuna siihen, että rahoitusta hakeneista yrityksistä ainoastaan kolme prosenttia kertoi saaneensa kielteisen rahoituspäätöksen. Vaikuttaa siltä, että merkittävä osa rahoitusta tarvitsevista pk-yrityksistä jättää hakematta sitä.

Hyvän taloustilanteen ja koko talouden investointitarpeen siivittämänä pk-yritykset aikovat hakea rahoitusta seuraavien 12 kuukauden aikana hieman enemmän kuin edellisen barometrin aikaan. Nyt 24 prosenttia vastaajista aikoo hakea rahoitusta.

Rahoituksen ehdoilla ja saatavuudella on suora vaikutus siihen, miten yritykset kykenevät toteuttamaan erilaisia hankkeita. Pk-yrityksistä joka seitsemännellä jäi tärkeitä investointi-, kehitys-, markkinointi- tai muita hankkeita toteutumatta rahoituksen heikon saatavuuden vuoksi.

Yritysrahoituksen rakenne muuttuu hyvin hitaasti. Pankkikeskeisyys on pk-yritysten rahoituksessa edelleen yleistä. Finnveran rooli pankkilainojen vaihtoehtona ja täydentäjänä on säilynyt lähes ennallaan. Viidennes rahoituksen hakemista suunnittelevista kertoo kääntyvänsä Finnveran puoleen.

Suhdanteisiin sopeutuminen on vaihtunut työvoiman puutteeseen

Parantanut suhdannetilanne näkyy pk-yritysten sopeuttamisen tarpeen vähentymisenä. Erityisesti teollisuudessa tarve on vähentynyt selvästi. Myös kaupassa ja palveluissa sopeuttamistoimia suunnitellaan entistä vähemmän.

Erityisesti voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset ovat törmänneet työvoiman heikkoon saatavuuteen. Yli puolet yrityksistä kokee osaavan ja yrityksen tarpeita vastaavan työvoiman saatavuuden rajoittavan jossain määrin kasvua. Yhteensä 14 prosenttia pitää tätä merkittävänä kasvun esteenä.

Työn sivukulujen suuruus ja työvoiman yleinen saatavuus ovat myös tekijöitä, jotka selvästi estävät yrityksiä palkkaamasta lisää henkilökuntaa. Tämä ongelma korostuu erityisesti kasvuhaluisten yritysten kohdalla.

Onnistunut omistajanvaihdos on mahdollisuus

Jokainen yrittäjä joutuu jossakin vaiheessa pohtimaan, mitä yritykselle tapahtuu, kun itse ei enää aktiivisesti pyöritä sitä. Lähes 40 prosenttia yrityksistä harkitsee yrityksestään luopumista seuraavan 10 vuoden aikana.

Liiketoiminnan siirtäminen yrityskaupan, sukupolvenvaihdoksen tai muun omistajanvaihdoksen kautta luo yrityksen toiminnalle mahdollisuuden jatkua. Omistajanvaihdoksessa tarve ulkopuoliselle rahoitukselle on suuri, sillä 80 prosenttia toimijoista tarvitsisi laajentumiseensa rahoitusta ulkoisesta lähteestä.

Lue tiedote: Suhdanne jatkuu hyvänä, työvoiman saatavuus jo ongelma
Läs nyhetsinfo: Fortsatt gott konjunkturläge, redan problem med tillgången på arbetskraft


» Pk-yritysbarometri kevät 2018 -raportti

» Valtakunnallinen kalvosarja (pdf-tiedosto)
» Pk-yritysbarometri kevät 2018 Finnvera kalvosarja (pdf-tiedosto)

» Alueraportit ja alueelliset kalvot
» Seutukuntien kalvosarjat
» Muut raportit ja kalvot
» Sammanfattning

» Aluekalvot ym. kalvot PowerPoint -tiedostoina Sylvissä (edellyttää kirjautumista)