14.2.2022 klo 09:00
Tutkimus

Pk-yritysbarometri 1/2022

ESIPUHE

Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö tekevät kaksi kertaa vuodessa Pk-yritysbarometrin, joka kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Kevään 2022 Pk-yritysbarometri perustuu 5 201 pk-yrityksen vastauksiin. Se kuvaa siten kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä.

kansi Pk-yritysbarometri

Raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia ja kehitystä, kasvua ja uusiutumista, kansainvälistymistä, kehittymistä sekä investointeja ja rahoitustilannetta. Lisäksi ajankohtaisena aiheena tarkastellaan valmiuksia ilmastonmuutoksen hillintään.

Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja myös päätoimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä.

Helsingissä 14.2.2022

Mikael Pentikäinen
toimitusjohtaja
Suomen Yrittäjät

Pauli Heikkilä
toimitusjohtaja
Finnvera Oyj

Ilona Lundström
osastopäällikkö
työ- ja elinkeinoministeriö


TIIVISTELMÄ

Pk-yritykset lähtivät kuluvaan vuoteen poikkeuksellisessa tilanteessa pandemian kiihdyttyä uudelleen.
Tilanteen nopeat käänteet ja yllättävyys heijastuvat suoraan pienten ja keskisuurten yritysten odotuksiin
lähiajan suhdannekehityksestä. Odotukset ovat laskeneet voimakkaasti.

Tuloksissa näkyy pandemian aiheuttaman kriisin pitkittyminen ja voimistuminen viime vuoden lopussa. Syksyllä voimakkaasti kohonneet suhdanneodotukset ovat heikentyneet sitä mukaa, kun yhteiskuntaa on jouduttu sulkemaan uudestaan korkeasta rokotuskattavuudesta huolimatta. Kysely ajoittui samaan aikaan, kun uusi virusvariantti levisi voimakkaasti. Epävarmuutta lisää viruksen muuntuminen ja sen seurauksena toistuvat yhteiskunnan sulkutoimet.

Suhdannenäkymien saldoluku puolittui ja laski syksystä 11 yksiköllä arvoon 11. Viime helmikuun Pk-yritysbarometriin verrattuna nousua on kuitenkin kahdeksan yksikköä. Pk-yrityksistä 27 prosenttia
arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja 16 prosenttia arvioi niiden heikkenevän.

Liikevaihdon kasvu hidastuu ja epävarmuus vähentää investointeja

Odotukset liikevaihdon kehityksestä seuraavat lievästi yleisiä suhdanneodotuksia: ne ovat laskeneet
hieman samaan aikaan, kun yleiset suhdanneodotukset ovat heikentyneet. Saldoluku laski syksyn barometrista neljä yksikköä ja saa arvon 25.

Kannattavuusodotukset ovat liikevaihto-odotusten tapaan heikentyneet. Toisin kuin liikevaihtoodotukset,
kannattavuusodotukset ovat laskeneet voimakkaasti. Odotukset kannattavuudesta ovat suunnilleen samalla tasolla kuin ne olivat vuoden 2021 alussa. Epävarmuus tulevasta on suurta ja saldoluku laski syksystä seitsemän yksikköä saaden arvon yksi.

Pk-yritykset vähentävät investointejaan merkittävästi lähiaikoina. Kaikilla päätoimialoilla lukuun
ottamatta teollisuutta on enemmän investointejaan vähentäviä yrityksiä kuin niitä, joissa investoinnit lisääntyvät. Investointien arvon muutosodotusten saldoluku päätyy lukemaan miinus viisi. Saldoluvun arvo laski syksystä neljä yksikköä. Investointiodotusten heikko kehitys on yhteydessä poikkeuksellisen suureen epävarmuuteen pandemian jatkumisesta, talouskasvun nopeudesta ja toimintaympäristön muutoksesta.

Tarve osaavasta työvoimasta lisää henkilöstön määrää

Vaikka pandemia jatkuu ja pk-yritysten tulevaisuuden näkymät ovat epäselvät, odotukset henkilöstön määrän kehityksestä ovat pysyneet positiivisina ja jopa lievästi parantuneet.

Epävarmasta tilanteesta huolimatta barometrin tulos henkilöstön määrän kehityksestä on pidemmän aikavälin keskiarvon tasolla odotusten saldoluvun saadessa arvon 13. Nousua syksystä on yhden prosenttiyksikön verran. Edelleenkin suuri enemmistö eli 72 prosenttia pk-yrityksistä aikoo säilyttää nykyisen henkilöstömääränsä.

Kasvua uusiutumisesta ja kansainvälistymisestä

Pandemian seurauksena taloudessa tapahtuu arvaamattomia muutoksia, jotka vaativat uutta teknologiaa ja uutta tapaa toimia. Murrosvaihe tuottaa usein uusia voittajia ja häviäjiä. Teknologisen kehityksen ja digitalisaation murrosvaiheeseen mukaan pääsy mahdollistaa pk-yrityksille menestymisen mahdollisuudet myös tulevaisuudessa.

Kansainvälisyys on usealle pk-yritykselle keino kasvaa ja vahvistaa osaamistaan. Monella toimialalla Suomen kotimarkkinat ovat suhteellisen rajalliset, joten kasvua on haettava ulkomailta. Pk-yritykset vievät tuotteitaan tai palveluitaan yleisesti ennakkomaksua vastaan. Näin tekee 53 prosenttia yrityksistä. Pandemia-aikana näin toimivien yritysten määrä näyttää hiukan kasvaneen normaalioloihin verrattuna heijastaen lievää varovaisuuden lisääntymistä.

Yritysten rahoituslähteiden monipuolistuminen koki takaiskun

Suhteessa syksyn 2021 barometriin ulkoisen rahoituksen käyttö ei ole kuitenkaan vähentynyt. Tulosten perusteella myös rahoituksen yleinen saatavuus näyttäisi säilyneen kohtuullisella tasolla.

Rahoituksen hakuaikomukset ovat hieman kasvaneet, vaikka pandemia jatkuminen ja epävarmuus aiheuttavat investointiaktiviteetin vaimeutta. Pk-yritykset aikovat hakea rahoitusta seuraavien 12 kuukauden aikana yhden prosenttiyksikön verran useammin kuin syksyllä 2021.

Yritysrahoituksen rakenne muuttuu hyvin hitaasti. Pankkikeskeisyys on pk-yritysten rahoituksessa edelleen yleistä, ja sen merkitys on kääntynyt nousuun kaksi vuotta jatkuneen laskun jälkeen. Samaan aikaan vaihtoehtoisten rahoituslähteiden osuus kääntyi laskuun. Tämä on valitettavaa, sillä perinteisen pankkirahoituksen saatavuus uhkaa hankaloitua jatkossa. Siksi olisi välttämätöntä saada uudenlaisia rahoitusmuotoja pk-yrityksille.

Vaikeasta viime vuodesta huolimatta pk-yritysten maksuvaikeuksien määrän kasvu tasaantui ja kääntyi loppuvuonna laskuun. Tässä barometrissa 13 prosenttia yrityksistä raportoi vaikeuksista hoitaa maksujaan viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana.

Sopeutustarve vähentynyt, mutta samaan aikaan työvoimasta on pulaa

Nopeasti muuttuva ja haastava toimintaympäristö heijastuu yritysten sopeuttamistarpeeseen. Tilanne on kuitenkin helpottumassa, sillä tarve sopeuttaa toimintaa on laskenut vuoden takaisesta noin kymmenen prosenttiyksikköä. Sopeuttamistarve on vähentynyt eniten voimakkaasti kasvuhakuisilla pk-yrityksillä.

Pandemian aikanakin työvoiman vähäinen saatavuus on yhä suurempi syy siihen, miksi yritykset eivät kykene palkkaamaan lisätyövoimaa. Rakentamisessa ja teollisuudessa työvoiman saatavuus koetaan toimialoittain katsottuna haasteellisimmaksi. Mitä kasvuhakuisempi yritys on, sitä enemmän työvoiman saatavuus koetaan kasvun esteeksi.

Välituotteiden hintojen odotetaan nousevan noin puolitoista kertaa nopeammin kuin lopputuotehintojen. Pandemiasta johtuvat tuotantoketjujen häiriöt selittävät osaltaan välituotteiden hintojen nousua. Palkkojen osalta odotukset ovat maltillisia siitä huolimatta, että moni ala potee työvoimapulaa.

Pk-yritykset ovat avainasemassa ilmastonmuutoksen hillinnässä

Pk-yrityksillä on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä, etenkin puhtaiden ratkaisujen ja teknologioiden kehittäjinä sekä vähähiilisten ja energiatehokkaiden toimintatapojen toteuttajina.

Kasvuhakuiset pk-yritykset tunnistavat ilmastonmuutoksen hillitsemistoimien vaikutukset yrityksen toimintaan muita yrityksiä useammin. Näissä yrityksissä ilmastonmuutoksen hillitsemistoimien nähdään luovan ennen kaikkea mahdollisuuksia yritysten liiketoiminnalle.

Toistaiseksi pk-yrityksistä vain viidennes on kartoittanut liiketoiminnan ilmastovaikutuksia. Suuremmilla pk-yrityksillä ilmastovaikutusten tarkastelu on yleisempää kuin pienemmillä yrityksillä. Ilmastovaikutuksia kartoittaneista yrityksistä kolmasosa on selvittänyt tai laskenut tarkemmin oman liiketoimintansa hiilijalanjäljen.

Keskeisimmät ajurit ilmastopäästöjä vähentäviin toimiin ryhtymisessä ovat yrityksen arvot ja strategia. Nämä seikat ovat takana yli puolessa ilmastopäästöjä hillitsevissä toimissa. Lisäksi yrityskuvan rakentaminen ohjaa yrityksiä päästövähennyksiin. Kustannussäästöt ja tehokkuuden lisääntyminen ovat myös keskeisiä motivaation lähteitä. Sen sijaan tämänhetkinen sääntely ei ole keskeinen ajuri yritysten ilmastonmuutosta hillitseviin toimiin. Toistaiseksi myöskään asiakkaiden tai rahoittajien vaatimukset eivät toimi ensisijaisina ajureina pk-yritysten päästöjä vähentäviin toimiin.

Omistajanvaihdokset luovat jatkuvuutta

Liiketoiminnan siirtäminen yrityskaupalla, sukupolvenvaihdoksella tai yrityksen muulla omistajan vaihdoksella luo yritystoiminnalle mahdollisuuden jatkua. Kahden seuraavan vuoden aikana omistajanvaihdos on suunnitelmien mukaan edessä 15 prosentilla yrityksistä. Kasvua vuoden takaisesta on kolme prosenttiyksikköä.

Pk-yrityksistä kymmenen prosenttia on kiinnostunut ostamaan yrityksen tai liiketoiminnan seuraavan kahden vuoden aikana. Ostohalukkaista yrityksistä ulkopuolista rahoitusta tarvitsi 75 prosenttia.


Lue tiedote:

Muita kiinnostavia aiheita