Tutkimus

Pk-yritysbarometri 2/2021

1.9.2021

ESIPUHE

Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö tekevät kaksi kertaa vuodessa Pk-yritysbarometrin, joka kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Syksyn 2021 Pk-yritysbarometri perustuu 4 600 pk-yrityksen vastauksiin. Se kuvaa siten kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä.

Raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia ja kehitystä, kasvua ja uusiutumista, kansainvälistymistä, kehittymistä sekä investointeja ja rahoitustilannetta.

Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja myös päätoimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä.

 

Helsingissä 1.9.2021

Mikael Pentikäinen
toimitusjohtaja
Suomen Yrittäjät

Pauli Heikkilä
toimitusjohtaja
Finnvera Oyj

Ilona Lundström
osastopäällikkö
Työ- ja elinkeinoministeriö


TIIVISTELMÄ

Pk-yritysten näkymät ovat parantuneet selkeästi poikkeuksellisen pandemia-ajan jälkeen, ja suhdanneodotukset ovat nousseet voimakkaasti. Talouden odotetaan kasvavan kuluvan ja ensi vuoden aikana selvästi.

Suhdannenäkymien saldoluku nousi keväästä 19 yksiköllä. Vuodessa nousua on kertynyt 33 yksikköä. Talouden tila on selvästi parantunut ja odotukset ovat vahvasti positiiviset, suhdanneodotusten saadessa arvon 22. Odotuksiin liittyy toki edelleen epävarmuutta siitä, miten pandemiatilanne kehittyy.

Liikevaihto kasvaa, mutta investoinnit eivät lähde liikkeelle

Odotukset liikevaihdon kehityksestä vastaavat pitkälti yleisiä suhdanneodotuksia. Pk-yritykset odottavat liikevaihdon kehittyvän positiivisesti, ja odotukset liikevaihdon kasvusta ovat nousseet siten, että saldoluku nousi kevään barometrista 16 yksikköä ja saa arvon 29. Tämä vastaa tilannetta ennen pandemiaa.

Kannattavuusodotukset ovat liikevaihto-odotusten tapaan parantuneet selvästi. Saldoluku nousi kevään barometrista 16 yksikköä ja saa arvon 29. Kannattavuusodotukset ovat lähestymässä samaa tasoa, jolla ne olivat ennen pandemiaa. Odotuksissa heijastuu kuitenkin epävarmuus tulevasta, ja siksi odotukset jäävät alle pitkän aikavälin keskiarvon.

Vakavaraisuuden vahvistumista odottaa selvästi aiempaa useampi pk-yritys. Odotukset vakavaraisuuden kehityksestä ovat nousseet nopeasti. Saldoluku nousi edellisestä barometrista: saldoluku saa arvon 17, nousua on yhdeksän yksikköä.

Näkymien paranemisesta huolimatta pk-yritykset arvioivat edelleen lievästi vähentävänsä investointejaan lähiaikoina. Investointien arvon muutosodotusten saldoluku päätyi lukemaan miinus yksi. Saldoluvun arvo koheni kuitenkin selvästi keväästä. Nousua on 12 yksikköä. Investointiodotusten heikompi kehitys voi olla yhteydessä epävarmuuteen pidemmän aikavälin talouskasvusta ja toimintaympäristön muutoksesta.

Pk-yritykset kasvattavat henkilöstöä maltillisesti

Pk-yritykset huolehtivat henkilöstöstä ja sinnittelevät heikon taloustilanteen yli pitämällä siitä kiinni. Tämä sama kehitys on nähty myös pandemian aikana. Tämän seurauksena suhdanneodotusten paraneminen ei välittömästi näy yhtä suurena muutoksena henkilöstön määrään kohdistuvissa odotuksissa.

Tulos on kuitenkin selvästi positiivisempi kuin keväällä. Odotukset henkilöstön määrän kehityksestä nousivat yhdeksän yksikköä. Odotusten saldoluku 12 on kuitenkin alle normaalin pitkän aikavälin tason. Edelleen suuri enemmistö, eli reilu 70 prosenttia pk-yrityksistä aikoo säilyttää nykyisen henkilömääränsä.

Pk-yrityksissä käytetään työpaikkasopimista. Noin 25 prosenttia yrityksistä kertoo, että sopimus koskee sekä työaikaa että palkkausta. Toimialoittain tarkasteltuna ei merkittävä eroja voida havaita, ainoastaan kaupassa työpaikkasopiminen on hieman vähäisempää.

Kustannusten nopea nousu luo uhan hyville odotuksille

Tuotantokustannusten nousuodotukset ovat voimakkaita. Erityisesti raaka-aineiden ja muiden välituotteiden hintojen odotetaan nousevan enemmän kuin aikaisemmin. Yrityksen omien tuotteiden ja palveluiden hinnoitteluvaran odotetaan kasvavan, mutta kasvu ei kykene kompensoimaan välituotteiden hintojen nousua. Tuotantokustannusten odotetaan nousevan jopa puolitoistakertaiseksi verrattuna lopputuotehintoihin.

Haastavaksi nykytilanteen tekee se, että tuotantokustannusten arvioidaan kasvavan voimakkaasti tilanteessa, jossa joudutaan elämään edelleen epävarmassa toimintaympäristössä ja aiempaa heikommin taloudellisin puskurein.

Kasvua uusiutumisesta ja kansainvälistymisestä

Väistyvä pandemia ei ole tukahduttanut yritysten kasvuhaluja, mutta pidemmällä aikavälillä huolta kuitenkin herättää lievä trendinomainen alenema voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten määrässä.

Yritykset hakevat kasvua ja menestystä useasta lähteestä. Hieman yli neljännes yrityksistä on ottanut käyttöön uutta teknologiaa. Eniten uutta teknologiaa ovat ottaneet käyttöön kaupan ja palveluiden toimialoilla toimivat yritykset. Lähes puolet yrityksistä on kouluttanut henkilöstöään. Nopeasti kehittyvässä maailmassa osaava henkilöstö on avainasemassa yritysten menestyksen kannalta.

Kansainvälisyys on usealle pk-yritykselle avain menestykseen. Yhä useammalle yritykselle se on myös välttämätön väylä selviytymiselle. Suomessa on yrityksille tarjolla kansainvälistymispalveluita useasta lähteestä. Järjestelyllä on etunsa, sillä usein yritysten tarpeet kansainvälistymisasioissa poikkeavat toisistaan. Palveluihin ollaan kokonaisuudessaan varsin tyytyväisiä.

Poikkeustilanteeseen luotua yritysrahoitusta hyödynnetty

Yritysten heikentynyt luottokelpoisuus yhdistettynä alhaiseen investointihalukkuuteen ja pandemiasta johtuvaan epävarmuuteen näkyvät ulkoisen rahoituksen käytössä: barometrin mukaan alle puolella pk-yrityksistä on lainaa pankista tai muusta rahoituslaitoksesta. Suhteessa kevään barometriin ulkoisen rahoituksen käyttö on vähentynyt, mutta lainaa pankista tai muusta rahoituslaitoksesta ottaneiden pk-yritysten osuus on muuttunut viime vuosien aikana hyvin vähän.

Lähes joka kymmenes pk-yritys kertoi, että ei ole hakenut rahoitusta viimeisen vuoden aikana, vaikka sille olisi ollut tarvetta. Vaikuttaa siltä, että osa rahoitusta tarvitsevista pk-yrityksistä jättää hakematta sitä. Syynä ovat ensisijaisesti kireät vakuusvaatimukset ja korkea oman pääoman vaatimus.

Oman pääoman merkitys rahoituksen saatavuudessa on korostunut samaan aikaan, kun pandemian pitkä kesto on syönyt monen pk-yrityksen varoja. Koska oma pääoma vaikuttaa rahoitusriskiin, on oman pääoman puutteesta tullut merkittävä este saada rahoitusta.

Finnveran rooli pankkilainojen täydentäjänä on merkittävä. Pankkirahoitusta hakeneista 35 prosenttia kertoi, että rahoituksen saanti edellytti Finnveran takausta.

Pandemian lieveneminen näkyy pk-yritysten kassatilanteessa, joka on parantunut vuoden takaisesta. Tällä kertaa 15 prosenttia yrityksistä raportoi vaikeuksista hoitaa maksujaan viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana. Osuus on laskenut vuodessa neljällä prosenttiyksiköllä.

Koronatuet toimineet kohtuullisen hyvin, ja yritykset valmistautuvat uuteen normaaliin

Valtio on tukenut yrityksiä rahoituksella koronakriisissä. Yrityksistä 45 prosenttia on hakenut koronatukea tai rahoitusta. Suuri osa yrityksistä koki yritysten koronatukien ja muiden rahoitusmahdollisuuksien vastanneen tarpeeseen hyvin tai ainakin jossain määrin.

Väistyvä pandemia muuttanee toimintaympäristöä pysyvästi. Pärjätäkseen pk-yritysten tulee mukauttaa toimintaansa reagoiden muutoksiin. Tällä hetkellä enemmistö pk-yrityksistä uskoo tässä onnistuneensa ja kertoo näkymien olevan erittäin hyviä tai hyviä.

Pandemian takia kulutuskäyttäytyminen muuttuu pysyvästi. Muuttuva toimintaympäristö haastaa perinteiset tavat tavoittaa asiakkaita. Pk-yritykset ovat havainneet toimintaympäristön muutokset, ja noin puolet yrityksistä on valmistautunut tulevaan.

 

Lue tiedote/Läs nyhetsinfo

» 4600 yrittäjää vastasi: Yritykset palanneet lähes pandemiaa edeltävään tilanteeseen, mutta epävarmuus kalvaa edelleen
» 4 600 företagare svarade: Företagen har nästan återvänt till situationen före pandemin men osäkerheten fortsätter att gnaga

» Pk-yritysbarometri syksy 2021 -raportti

» Valtakunnallinen kalvosarja (pdf)
» Valtakunnalliset kalvot jpg-kuvina (pakattu zip)

» Pk-yritysbarometri syksy 2021 Suomen Yrittäjät/ ekonomisti Petri Malinen (pdf)
» Pk-yritysbarometri syksy 2021 TEM/elinkeinoministeri Mika Lintilä (pdf)
» Pk-yritysbarometri syksy 2021 FINNVERA/liiketoimintajohtaja Juuso Heinilä (pdf)

» Alueraportit ja alueelliset kalvot
» Seutukuntien kalvosarjat
» Muut raportit ja kalvot
» Sammanfattning

» Aluekalvot ym. kalvot PowerPoint -tiedostoina Sylvissä (edellyttää kirjautumista)