Alueemme yrityksissä tapahtuu nyt se mitä on pitkään odotettu – suhdanteen suunta on kääntynyt

Alueraportti TÄSTÄ Aluediat TÄSTÄ

Pohjois-Pohjanmaalla yleisiä suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on parantunut ollen nyt (+1), kun se syksyn 2025 Pk-yritysbarometrissa oli vielä (-8). Koko maan suhdannenäkymää kuvaava saldoluku on myös (+1).

Arviot henkilökunnanmäärästä vuoden päähän ovat selvästi parantuneet, ollen nyt (+7), kun ne vielä syksyllä olivat negatiiviset (-2). Pk-yrityksissä nähdään selkeää tarvetta rekrytoinneille. Pohjois-Pohjanmaalla tarve nähdään suurempana kuin koko maassa, sillä koko maan saldoluku on (+2).

Pohjois-Pohjanmaalla arviot ensi vuoden liikevaihdosta ja kannattavuudesta ovat liikevaihdon osalta hieman parantuneet. Liikevaihdon odotuksia kuvaava saldoluku on aavistuksen noussut puolessa vuodessa (+5 >+9). Kannattavuuden saldoluku on myös hieman parantunut, ollen kuitenkin edelleen miinuksella nyt (-5), kun puoli vuotta sitten oli (-12). Koko maan vastaavat saldoluvut ovat hieman paremmat, liikevaihto (14) ja kannattavuuden (-3).

Arvio investointien arvon kehityksestä ensi vuonna on pysynyt samalla tasolla (-13) kun puoli vuotta sitten. Arvio innovaatioiden, tuotannon ja tuotteiden kehityksestä ensi vuonna on hieman kohentunut, ollen nyt (1), kun viime syksynä vastaava luku oli (0). Koko maan vastaavat luvut ovat (-12 ja +2).

• ”Meidän alueellamme näyttää siltä, että suhdanteen suunta on kääntynyt positiiviseen ja tulevaisuus näyttää valoisammalta. Yritykset selvästi valmistautuvat parempaan ja toivottavasti nyt pystytään lähtemään liikkeelle. Nyt ollaan tilanteessa, jossa kasvu on mahdollinen, mutta valitettavasti yksikin väärä poliittinen tai taloudellinen signaali voi kyllä katkaista kehityksen”, sanoo Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen.

Alueen yritysten kasvuhakuisuus on voimistunut ja palvelujen suora vienti kasvanut selvästi

Alueen yrityksistä ilmoittaa hakevansa voimakasta kasvua 8 %, mikä on samalla tasolla kuin viime syksyn barometrissa. Kasvuhakuisten yritysten määrä on kasvanut, sillä 33 % ilmoittaa hakevansa kasvua ja vastaa luku syksyn barometrissa oli 30 %. Kasvuhakuisuus on kutakuinkin samaa luokkaa kuin koko maassa yhteensä (41 %).

Vientiä harjoittavien yritysten osuus on alueellamme vähentynyt, mutta palvelujen suora vienti kasvanut peräti 4 prosenttiyksikköä puolen vuoden takaisesta.

• ”Jotta vienti toimenpiteenä kuuluisi oikeasti pk-yritysten työkalupakkiin, on palvelut ja rahoitusmallit laitettava nyt viimeistään kuntoon. Mihin on jäänyt esimerkiksi Pohjoisen ohjelmaan kirjattu kasvun ja viennin edistämisen palvelukeskus? Toivottavasti rahoitus tähän saadaan tulevassa budjetissa”, jatkaa Kolehmainen.

Yrityksissä on kasvusta huolimatta edelleen sopeuttamistarpeita

Kyselyyn vastanneista yrityksistä edelleen 26 % ilmoittaa yrityksessään olevan sopeuttamistarpeita. Sopeuttamistoimina 56 % ilmoittaa käyttävänsä lomautuksia, 42 % työaikajärjestelyjä ja 17 % liiketoiminnan karsimista eri tavoin. Viidenneksellä on tarpeen myös tehdä irtisanomisia. I

• ”Iso kuva kuitenkin on se, että henkilökunnasta halutaan pitää kiinni ja mahdollisen talouden nousuun halutaan vastata heti kun se vain on mahdollista”, huomauttaa Kolehmainen.

Yritykset seuraavat edelleen yrityksen arvon kehittymistä

Pk-yrityksistä 47 % seuraa aktiivisesti yrityksen arvon kehittymistä. Alueemme vastanneista pk-yrityksistä reilu kolmannes suunnittelee omistajanvaihdosta seuraavan viiden vuoden aikana. Ammattitaitoisille ja osaaville omistajanvaihdospalveluille on siis jatkossakin valtavasti kysyntää.

• ”Tärkeää on huomata, että omistajanvaihdos ei ole ongelma, vaan yksi ratkaisu myös kasvuun. Pohjois-Pohjanmaalla on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus turvata yritystoiminnan jatkuvuutta ja kasvua, mutta se vaatii osaavia palveluja ja aktiivista koordinointia tuekseen. Tavoitteenamme on, että vetämämme maakunnallinen omistajanvaihdospalvelu jatkuu ja alueella palveluista pidetään hyvä huoli”, kertoo Kolehmainen.

Pk-yritykset ja tekoäly

Tekoälyn käyttöön suhtaudutaan jo huomattavasti positiivisemmin kuin puoli vuotta sitten tehdyssä kyselyssä ja sitä pitää relevanttina vaihtoehtona käyttöönotossa jo nyt tai seuraavan 12 kuukauden aikana 43 % yrityksistä, kun syksyllä vastaava oli 30 %.
Yrityksistä 23 % ilmoittaa käyttävänsä tekoälyä säännöllisesti ja 40 % satunnaisesti. Tekoälyä käytetään tiedon haussa, ideoinnissa, kielikäännöksissä sekä tekstien ja kuvien tuottamisessa, datan analysoinnissa, viestinnän, myynnin ja markkinoinnin tukena.
Alueellamme jopa hieman enemmän kuin koko maassa strategian toteuttamisessa ja johtamisessa 22 %.

Tekoälyä käytetään sen vuoksi, että aikaa vapautuu rutiinitehtävistä, vahvistamaan ydinliiketoimintaa ja säästämään henkilöresurssia sekä tehostamaan työskentelyä eri tavoin.

Esteitä tekoälyn käyttämiselle ovat osaamisen ja tiedon puute, tietoturvaan liittyvät kysymykset ja ajan puute sekä eettiset kysymykset.

• ”Tekoäly ei ole pk-yrityksille enää kokeilu, vaan kilpailukykykysymys. Yritykset ottavat sitä käyttöön, koska se vapauttaa aikaa, tehostaa tekemistä ja vahvistaa ydintoimintaa. Suurin riski ei ole tekoälyn käyttö, vaan se että jäädään sen ulkopuolelle”, Kolehmainen kiteyttää.

Pk-yritysten rahoitus Pohjois-Pohjanmaa

Pohjois-Pohjanmaan pk-yrityksissä on nähtävissä samanaikaisesti varovainen elpyminen ja rahoitusympäristön kiristyminen. Vaikka investointien arvo on edelleen negatiivinen (-13), rahoitustarpeen painopiste on siirtynyt (61 %) aiempaa vahvemmin investointeihin – koneisiin, laitteisiin ja rakennuksiin. Samalla yritysten näkymät innovaatioihin, tuotantoon ja tuotteiden kehittämiseen ovat kääntyneet myönteisemmiksi, ollen nyt 1 (keväällä -3). Vastanneista 41 prosenttia on kasvuhakuisia, mikä kertoo siitä, että alueella rakennetaan kasvua pitkäjänteisesti epävarmuudesta huolimatta.

Finnvera Oyj aluepäällikkö Minna Paakkola näkee tilanteessa myös selkeän mahdollisuuden:

• ”Nyt on oikea hetki katsoa eteenpäin ja rakentaa kilpailukykyä. Yritykset, jotka kehittävät toimintaansa ja investoivat hallitusti myös epävarmassa suhdanteessa, ovat valmiimpia tarttumaan kasvuun, kun talous kääntyy nousuun. Rohkeat, mutta harkitut kehitysaskeleet tänään luovat pohjan huomisen menestykselle.”

Rahoitustarpeissa on hienoista kasvua, ja 20 prosenttia vastaajista aikoo hakea ulkopuolista rahoitusta, kun viime keväänä vastaava luku oli 17 prosenttia. Rahoitusta aiotaan hakea edelleen selkeästi eniten pankeista (76 % vastaajista). Käyttöpääoman tarve suhdanteisiin ja kireään tilanteeseen nähdään vähäisempänä, mikä viittaa siihen, että rahoitusta haetaan ennen kaikkea kehittämiseen ja kilpailukyvyn vahvistamiseen.

Yrittäjät kokevat rahoitusympäristön edelleen tiukaksi. Lähes kolme neljästä vastaajasta arvioi rahoittajien luottopolitiikan kiristyneen, ja yli puolet kokee vakuusvaatimusten tiukentuneen sekä rahoituksen yleisen saatavuuden heikentyneen. Vastaukset ovat kuitenkin edellisvuosiin nähden vastaavilla tasoilla. Kireät vakuusvaatimukset (41 %) ja rahoituksen saatavuus (35 %) nousivat keskeisiksi haasteiksi myös rahoituksen hakemisen esteissä.

Paakkola korostaa julkisen rahoittajan roolia kiristyneessä markkinatilanteessa:

• ”Epävarma taloustilanne korostaa yritysten tarvetta vahvistaa rahoituspohjaansa ja varmistaa investointien toteutuminen myös heikommassa suhdanteessa. Finnveran rooli riskinjakajana ja rahoituksen mahdollistajana korostuu näissä tilanteissa. Rahoituksemme mahdollistaa investoinnit, kasvun ja omistajanvaihdokset tilanteissa, joissa yksityinen rahoitus yksin ei riitä.”

Vastanneista vientiyrityksistä merkittävä osa toimittaa laskulla ilman luottovakuutusta (49 %), mikä lisää riskiä maksuhäiriötilanteissa. Vajaa 60 prosenttia kertoo käyttävänsä ennakkomaksua, mikä voi osaltaan vaikuttaa kauppojen syntymiseen tilanteissa, joissa vaihtoehtona olisi hyödyntää ostajalle myönnettävää maksuaikaa tai rahoitusta sekä saatavien suojaamista ulkomaiselta ostajalta.

• ”Haluamme olla osaltamme varmistamassa vientiyritysten toimintaa ja kasvua, sillä kansainvälistyminen voi olla monelle pohjoispohjalaiselle pk-yritykselle merkittävä kasvun lähde. Finnveran vientikaupan rahoitusratkaisut, kuten vientisaatavien suojaaminen ja ostajarahoitus, mahdollistavat turvallisen kaupankäynnin myös haastavilla markkinoilla. Meillä on vahvat rahoitusratkaisut ja selkeä tahtotila tukea yrityksiä kaikissa elinkaaren vaiheissa.”

Lisätietoja:

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen p. 050 5277 288.
Finnvera Oyj, aluepäällikkö Minna Paakkola p. 029 460 2974.

Pk-yritysbarometri 1/26:

Pk-yritysbarometrissä on selvitetty suomalaisten pk-yritysten mielikuvia yleisestä suhdannekehityksestä ja oman yrityksen taloudellisesta kehityksestä. Lisäksi on tiedusteltu muun muassa yrityksen kasvuun, kansainvälistymiseen ja rahoitukseen liittyvistä tekijöistä. Tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomen Yrittäjien, Finnvera Oyj:n sekä Työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta.

Kevään 2026 Pk-yritysbarometri perustuu koko maan 4393 pk-yrityksen edustajan vastuksiin. Se kuvaa kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä. Pohjois-Pohjanmaalla vastaajia oli 357. Alueen tuloksia on verrattu pääosin koko maan tuloksiin ja suhdannenäkymien osalta myös lähialueiden tuloksiin. Tutkimustuloksissa aineisto on painotettu vastaamaan yritysten todellista toimiala- ja aluejakaumaa. Tiedonkeruun ajankohta joulukuu 2025 – tammikuu 2026.