YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva on dynaamisen ja houkuttelevan Helsingin asialla
Helsingin kaupungin päätöksenteossa eletään kiinnostavaa aikaa: kevään kuntavaaleissa valittiin kaupunginvaltuuston uusi kokoonpano ja sitä johtamaan valittiin juuri ensimmäistä kertaa pormestari. Työn alla on myös uusi strategia, jota varten kaupunki selvitti jopa 1000 yrittäjän kuulumisia ja toiveita. Elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva tiimeineen kuuntelee herkällä korvalla signaaleja kentältä, jotta kaupunkia voidaan kehittää palvelemaan paremmin asukkaita ja mahdollistamaan menestyvää yrittäjyyttä.
Helsingin kaupunki toteutti vuoden 2016 syksyllä mittakaavassaan historiallisen tutkimuksen: tuhannelta yrittäjältä kysyttiin, miten yhteistyö kaupungin kanssa sujuu ja minkälaista yrittäminen on pääkaupungissa. Marja-Leena Rinkineva, Helsingin kaupungin elinkeinojohtaja jo yli viiden vuoden ajan, on tuloksiin ja palautteeseen tyytyväinen.
– Oli hienoa kuulla, että yritykset haluavat tehdä kaupungin kanssa laajasti yhteistyötä. Yrittäjät kokevat, että kaupungin toimenpiteillä on merkitystä yritysten menestymiseen. Tällainen palaute antaa virtaa ja vahvistusta sille, että teemme tärkeää ja merkityksellistä työtä.
Tuloksista paistoi elinkeinojohtajan mukaan myös vahvasti talouden positiivinen vire: yritykset ovat innokkaita kasvamaan ja rekrytoimaan. Kaupungin kipukohdatkin tunnistettiin. Iso osa vastaajajoukosta ei tuntenut elinkeinopolitiikkaa kovin hyvin ja siinä Rinkinevan mielestä kaupungilla on petrattavaa viestinnän osalta.
Tavoitteena entistä yritysmyönteisempi kaupunki
Edellisellä strategiakaudella Helsingin kaupunki asetti tavoitteeksi olla Suomen yritysmyönteisin kaupunki vuonna 2016. Marja-Leena Rinkineva tietää, että kaupunki on mennyt oikeaan suuntaan, vaikka päämäärää ei täysin olisi saavutettu.
– Ymmärrys yritysten merkityksestä on lisääntynyt, ja sitä kautta myöskin kaupungin palveluasenne on parantunut. Oikeasti kilpailu käydään kansainvälisesti, joten tehtävää on, jotta Helsinki olisi Euroopan yritysmyönteisin pääkaupunki, Rinkineva hymyilee.
Yritysvaikutusten arvioinnin käyttöönotto päätöksenteossa on elinkeinojohtajan mukaan ollut suuri loikka yritysmyönteisyyteen. Kaupunki on harjoitellut ja oppinut ketteryyttä viimeisen strategiakauden aikana, siitä yhtenä viimeisimpänä pienenä esimerkkinä toimii myllerryksessä elävä Pasilan asema, jossa haastavaa suunnistamista helpotettiin opastein. Havaittu ongelma ratkaistiin nopeasti monen toimijan panostuksella ja lopputulos sai kiitosta. Rinkineva toivookin kaupungin ja sen asukkaiden ja yrittäjien yhteistyön olevan juuri tällaista: reaktiivista ja myös uusia avauksia tuottavaa.
Yrittäjyysilmiöiden Helsinki
Helsingistä on kasvanut viime vuosina uskottava ja innovatiivinen startup-kaupunki, ja tästä kehityksestä Rinkineva antaa tunnustusta erityisesti nuorelle sukupolvelle.
– Kaupunkina olemme olleet tukemassa uusia ilmiöitä kuten Slushia. Pidemmällä aikavälillä tämä pieni tuuppaus tulee näkymään esimerkiksi työpaikkojen lisääntyneessä määrässä.
Entiseen Marian sairaalaan avattiin viime vuonna Maria 0-1 -startup-keskittymä, ja suosio yllätti kaupungin. Tulokkaita on jatkuvasti jonossa ja tiloja saadaan koko ajan enemmän käyttöön. Maria 0-1, kuten vuonna 2012 toimintansa startannut NewCo YritysHelsinki, ovat Rinkinevan mielestä hyviä esimerkkejä yritystoiminnan mahdollistamisesta. NewCon neuvonnan kautta aloittaneet yritykset elävät tilastojen mukaan todennäköisesti kauemmin kuin ilman yritysneuvontaa perustetut. Jotain kaupungin kehittyneestä kokeilukulttuurista kertoo se, että kummastakaan projektista – Mariasta tai NewCosta – ei aluksi tiedetty, miten ne saavat tuulta siipiensä alle.
Palvelut yhdeltä luukulta
Isossa kaupungissa yritysten palveleminen ns. yhdeltä luukulta on haastavampaa kuin pienemmissä kunnissa. Elinkeinojohtaja uskoo, että johtamisjärjestelmän uudistaminen tulee auttamaan tässä haasteessa.
– Johtaminen tulee tiivistymään, ja jatkossa meillä ei ole enää 33 virastoa vaan meillä on 4 toimialaa. Sitä kautta uskon, että pystymme palvelemaan paremmin asiakkaitamme, sekä asukkaita että yrityksiä. Pääsemmekö ikinä yhden luukun periaatteeseen? Sitä en tiedä, mutta tahtotila on kova. Nykyisen kaupunginjohtajan Jussi Pajusen yrittäjämyönteisellä johtamisella olemme jo edistyneet paljon.
Matkailusta menestystarina?
Helsinki on tänä päivänä mielenkiintoinen tapahtumakaupunki. Tapahtumat houkuttelevat kerralla suuren määrän ihmisiä, jotka kotimaassaan suosittelevat Helsinkiä matkailukohteena muillekin. Vaikka matkailu on Helsingissä kasvava toimiala, kahmivat naapurimaat vielä suurimmat turistimäärät.
– World Design Capital vuonna 2012 nostatti Helsingin kansainvälistä tunnettuutta ja sen pohjalta vetovoimaa on pystytty lisäämään määrätietoisesti. Suurtapahtumien lisäksi Helsinkiin on syntynyt paljon ruohonjuuritason tapahtumia, joiden takia tuntuu, että kaupungissa tapahtuu koko ajan. Kuvataidekaupunkina Helsinki tulee kasvamaan ja kehittymään lähivuosina huomattavasti, Rinkineva listaa.
Helsinki on saavuttanut palstatilaa arvostetuissa kansainvälisissä medioissa, kuten New York Timesissa ja Voguessa. Hyvää nostetta pyritään tukemaan alkuvaiheessa olevalla uudella Helsinki-brändillä ja miettimällä tarkasti, miten uusia asioita osataan paketoida oikein.
Tilaa monimuotoiselle yrittäjyydelle
Helsingin vetovoima on purrut Rinkinevan mielestä suuriin kansainvälisiin yrityksiin vasta pienemmässä mittakaavassa. Kansainvälisille yrityksille olisi tilaa ja hyvin koulutettua työvoimaa. Helsingin sijainti ja saavutettavuus on lyömätön niin meri- kuin ilmateitse.
Monipuolinen yrityskanta ja elinkeinorakenne ovat elinkeinojohtajan mielestä Helsingille tärkeitä. Siksi myös teollisuuden, sekä suur- että pienteollisuuden, säilymisestä kaupungissa on pidettävä huolta.
– Teollisen alan sijoittamispäätökset ovat yleensä pitkäaikaisia ja se luo tietynlaista stabiliteettia. Teollisuudella on myös huomattava työllistävä vaikutus. Toivoisin, että viimeisen 10 vuoden aikana Helsingissä pienentynyt ala alkaisi esimerkiksi robotisaation myötä palauttamaan tuotantoa pääkaupunkiseudulle, Rinkineva toteaa optimistisesti.
Kivijalkayrittäjyys on elänyt murrosvaiheessa verkkokaupan kasvun alla. Elinkeinojohtaja pohtii, että pahin aalto olisi mennyt jo ohi.
– Kivijalkakulttuuri on tärkeä osa Helsinkiä. Uskon, että kivijalkayrittäjät ovat löytämässä uuden toimintamallin digitaalisen kaupan kontekstissa. (miel. suomeksi – myötä, kokonaisuudessa)?
Yrittäjiä kuunnellaan ja osallistetaan kaupungin päätöksentekoon nykyään yhä monimuotoisemmin. Tapaamisia, kyselyitä, workshopeja ja eri organisaatioiden kuulemisia järjestetään säännöllisesti. Helsingin kaupungin markkinointi kehittää juuri uusia kotisivuja, jotka palvelevat entistä paremmin myös elinkeinoelämää. Rinkineva toivoo, että yritykset ottaisivat ne omakseen.
– Helsinki on loistava paikka yrittää. Tehdään siitä yhdessä entistä parempi.
Näin yrittäjät vastasivat!
Helsingin kaupunki teki vuoden 2016 lopussa Taloustutkimus Oy:n kanssa 1000 yrityksen haastattelut kaupungin elinkeinopoliittisten prioriteettien määrittelemiseksi. Muun muassa tätä mieltä yrittäjät olivat tutkimuksessa:
- 23 % yrityksistä suunnittelee muuttoa tai toiminnan laajennusta seuraavan kolmen vuoden aikana.
- 61 % yrityksistä olisi valmis tutkimus-, kehitys- ja innovaatioyhteistyöhön Helsingin kaupungin kanssa esim. markkinareferenssiensaamiseksi tai tuotteen tai palvelun pilotoimiseksi.
- 30 % yrityksistä on merkittäviä rekrytointitarpeita seuraavan vuoden aikana.
Teksti ja kuva: Jaana Tihtonen
