Etelä-Savon pk-yritykset panostavat kasvuun ja kehittämiseen nyt maltillisesti

Pienten ja keskisuurten yritysten keskuudessa talousnäkymät ovat koko maassa hieman aiempaa myönteisemmät, ja useampi ennakoi tilanteen ennemmin paranevan kuin heikkenevän. Taustalla vaikuttavat odotukset talouden yleisestä elpymisestä, joka riippuu olennaisesti yksityisen kulutuksen vahvistumisesta. Kulutuksen kehitykseen liittyy kuitenkin epävarmuutta, ja tilannetta seurataan varovaisen toiveikkain mielin.

Investointihalukkuus vaatimatonta, rahoituksen saatavuus haastavaa

 Pk-yritysten investointihalukkuus on nousussa, mutta se on edelleen vaatimattomalla tasolla. Vain teollisuudessa on enemmän investointeja lisääviä yrityksiä kuin niitä, joilla investointien odotetaan vähenevän.

Etelä-Savon pk-yritysten investointihalukkuus syksyllä 2025 on varovaista, mutta investointeja suunnitellaan erityisesti tuotannon kehittämiseen, laitteistojen uudistamiseen ja liiketoiminnan kasvuun. Vaikka investointien arvo jää valtakunnallista tasoa matalammaksi, rahoituksen lähteissä näkyy alueellinen erityispiirre. Rahoitusyhtiöiden rooli rahoituksen lähteenä on Etelä-Savossa poikkeuksellisen suuri kyselyyn vastanneiden yritysten joukossa. Yritykset turvautuvat rahoitusyhtiöihin merkittävästi enemmän kuin muualla Suomessa, mikä kertoo pankkirahoituksen saatavuuden haasteista tai vaihtoehtoisten rahoitusmuotojen aktiivisesta käytöstä.

Rahoitusta investointeihin haetaan myös pankeilta, leasing-yhtiöiltä sekä julkisilta toimijoilta, kuten Finnveralta ja alueellisilta kehittämisohjelmilta. Finnveran takaukset ovat erityisen tärkeitä kasvuhakuisille yrityksille, joille pankkirahoituksen saaminen edellyttää usein julkista tukea.

– Tuloksista ilmenee, että kuitenkin vain 10 prosenttia yrityksistä aikoo hakea ulkopuolista rahoitusta, mikä on mielestäni erittäin pieni luku. Aikaisemmassa barometrissa vastaava luku oli 23 prosenttia, kommentoi Finnveran aluepäällikkö Markus Raaska.

– Osuuspankin pankinjohtaja Mikko Antikainen toteaa, että Pk-yritysbarometri tukee havaintoamme siitä, että yritysten investointihalukkuus on maltillisella tasolla.

Yritysten kasvuhakuisuus vakautunut vaatimattomalle tasolle koko maassa

 Pk-yritysten kasvuhakuisuus on ollut pitkään laskussa. Tuoreimmat luvut viittaavat tilanteen tasaantumiseen. Yli kolmannes yrityksistä ilmoittaa olevansa joko voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan kasvuhakuinen. Erityisesti mahdollisuuksien mukaan kasvavien yritysten osuus on noussut hieman viime vuoden pohjalukemista. Kokonaisuutena kasvuhakuisuus on kuitenkin edelleen vaatimattomalla tasolla verrattuna aiempiin vuosiin.

– Myönteinen merkki talouden elpymisestä on, että vuoden 2019 jälkeen perustettujen pk-yritysten tulevaisuuden näkymät ovat säilyneet vahvoina. Kasvuyritysten rooli on tärkeä, sillä ne kehittävät uusia innovaatioita ja toimivat kasvun moottoreina sekä kirittäjinä muille yrityksille. Niiden joukosta nousee myös kaivattuja kansainvälisiä kärkiyrityksiä. Suomi tarvitsee lisää kasvuhakuisuutta ja rohkeita riskejä ottavia yrittäjiä, sanoo Suomen Yrittäjien johtaja, pääekonomisti Juhana Brotherus.

Kasvun esteiksi yritykset listaavat Etelä-Savossa työvoiman saatavuuden, kustannustason ja yritystoiminnan säätelyn.

– Työvoiman saatavuus on ollut jo pitkään Pk-yritysbarometreissä selkeä trendi. Vaikka työntekijöitä on tarjolla, eivät oikea osaaminen ja yritykset kuitenkaan välttämättä kohtaa oikealla hetkellä. Meidän olisi kokeiltava erilaisia toimenpiteitä tämän haasteen peittoamiseksi, esimerkiksi täsmäkoulutukset ja kansainvälinen rekrytointi ovat mahdollisuuksien paikka yrityksille, toteaa Etelä-Savon Yrittäjien aluejohtaja Heidi Loukiainen.

 Kasvua tutkimus- ja kehittämistoiminnasta

Suomalaisten yritysten menestys ja kasvu perustuvat osaamiselle, uudelle tiedolle ja innovaatioille. Pk-yrityksistä joka neljäs raportoi harjoittavansa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Yleisintä se oli teollisuudessa, jossa yrityksistä 37 prosenttia kertoi olevansa aktiivinen T&K-toiminnassa. Viisi prosenttia pk-yrityksistä, joilla ei vielä ole tutkimus- ja kehittämistoimintaa, suunnittelee sen käynnistämistä seuraavan vuoden aikana. Tämä kertoo myönteisestä kehityksestä innovaatiotoiminnan laajentumisessa.

Yleisimmät julkisen T&K-toiminnan rahoituslähteet ovat paikallis- ja alueelliset viranomaiset, kuten ely-keskukset, sekä valtakunnallinen toimija Business Finland.

– Etelä-Savon pk-yritykset lähestyvät tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa varovaisen harkiten. Vaikka panostukset ovat maltillisempia kuin valtakunnallisesti, yritykset osoittavat suuntaa ja aktiivisuutta julkisen tuen hakemisessa. Yritykset eivät ehkä vielä tunnista T&K toiminnan mahdollisuuksia täällä Etelä-Savossa, summaa Etelä-Savon Yrittäjien aluejohtaja Heidi Loukiainen.

Tullipolitiikka nostanut kustannuksia ja kiristänyt kilpailua

Vuoden 2025 aikana pk-yritysten vientiodotuksia on painanut Yhdysvaltojen tullipolitiikasta johtuva kauppasuhteiden kiristyminen. Hieman enemmän kuin joka kymmenes pk-yritys raportoi kansainvälisen tullipolitiikan tai muiden kaupan rajoitteiden aiheuttaneen kohonneita kustannuksia. Lisäksi lähes joka kymmenes pk-yritys on kohdannut tullien seurauksena aiempaa kireämpää kilpailua.

– Epävarmuus ja kansainvälisen kaupan sääntöjen tempoilu on aiheuttanut kustannuksia ja harmaita hiuksia yrittäjille tänä vuonna. USA:han vieville yrityksille toimintaympäristö on ollut poikkeuksellisen sumuinen ja 15 prosentin tullitaso on merkittävä haitta monelle pk-yritykselle. Yritykset kaipaavat ennakoitavuutta ja matalia kaupan esteitä, jotta uskaltavat tehdä investointeja ja laajentua kansainvälisille markkinoille, toteaa pääekonomisti Juhana Brotherus.

 Rahoitusympäristö pysyy haastavana – mistä investointeja kasvuun?

Pk-yritysten suhdannepohja lienee takanapäin, mutta yritysten rahoituksen saatavuudessa on edelleen haasteita. Syksyn barometrissa 43 prosenttia rahoitusta tarvinneista yrityksistä ilmoitti, ettei ole saanut tai hakenut rahoitusta tarpeesta huolimatta. Vastaava luku 2021 keväällä oli 25 prosenttia. Etelä-Savossa rahoitukseen liittyvistä maksuvaikeuksista ilmoitti noin 16 prosenttia vastanneista yrityksistä.

– Rahoituksen saatavuus liikkuu väärään suuntaan. Myös yritysten maksuvaikeudet ovat lisääntyneet merkittävästi, kun 20 prosenttia pk-yrityksistä ilmoittaa maksuvaikeuksista viimeisen kolmen kuukauden aikana. Viimeksi luku oli tällä tasolla, 19 prosentissa, pandemian aikana. Hopeareunus tummassa pilvessä on se, että viime kevättä harvemmin investointeja siirrettiin myöhemmäksi toteutettavaksi, Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo.

Finnveraa vaaditaan entistä useammin yritysten pankkilainojen takaajaksi. Voimakkaasti kasvuhakuisilla pk-yrityksillä peräti 64 prosentilla pankkirahoituksen saaminen edellytti Finnveran takausta.

– Finnveran rooli on ollut myös Etelä-Savossa kasvava ja Finnveran rahoitusmäärä onkin noussut vuoden 2025 aikana suhteessa vuoteen 2024. Rahoitusta haetaan nyt enemmän investointeihin kuin käyttöpääomaan. Kansainvälistyminen voisi olla yksi avain kasvuun. Vientiyritysten määrä on kuitenkin laskenut suhteessa edellisen vuoden Pk-barometriin. Huomionarvoista on myös se että 93 prosenttia vastaajista ei ole käyttänyt mitään kansainvälistymiseen liittyviä palveluja. Tähän Finnvera haluaa yhdessä muiden TeamFinland toimijoiden kanssa panostaa ja auttaa yrityksiä kansainvälistymisessä entistä useammin, huomauttaa Finnveran aluepäällikkö Markus Raaska. 

Pk-yritysbarometrin julkistavat kaksi kertaa vuodessa Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö. Tällä kertaa kyselyyn vastasi 4 200 yritystä. Vastausaika oli kesäkuun 2025 puolivälistä heinäkuun 2025 puoliväliin. 

Lisätiedot:

pääekonomisti Juhana Brotherus, Suomen Yrittäjät, p. 050 384 9479

aluejohtaja Heidi Loukiainen, Etelä-Savon Yrittäjät p. 050 552 9930 heidi.loukiainen@yrittajat.fi 

pääekonomisti Mauri Kotamäki, Finnvera, puh. p. 029 460 2878, etunimi.sukunimi@finnvera.fi

aluepäällikkö Markus Raaska, Finnvera, puh. 044 033 4132 markus.raaska@finnvera.fi

kehittämispäällikkö Katri Lehtonen, TEM, p. 050 526 2515, etunimi.sukunimi@gov.fi

pankinjohtaja, Mikko Antikainen, OP Suur-Savo, 010 255 2315 etunimi.sukunimi@op.fi