ETK laski YEL-kansalaisaloitteen vaikutukset: Näin paljon keskimääräinen työtulo nousisi

Helmikuun lopulla julkistettu kansalaisaloite kasvattaisi YEL-maksuja merkittävällä osalla yrittäjistä. Tähän lopputulokseen Eläketurvakeskus (ETK) on päätynyt tuoreessa julkaisussaan. ”Loppu kohtuuttomille yel-maksuille!” -kansalaisaloite on saanut eduskuntakäsittelyyn vaaditut 50 000 allekirjoitusta.

ETK:n mukaan YEL-vakuutettujen yrittäjien määrä pienenisi aloitteen toteutuessa noin 32 000 henkilöllä verrattuna nykylain mukaiseen tilanteeseen. YEL-maksutulo nousisi arviolta noin 11 prosenttia.

Kansalaisaloitteen mukaisessa tilanteessa yrittäjän eläkemaksut perustuisivat tosiasiallisesti saatuun yrittäjätuloon. ETK:n laskelmien perusteella keskimääräinen YEL-työtulo olisi tällöin korkeampi kuin nykylain mukaisessa tilanteessa. Keskimääräinen työtulo nousisi noin 27 400 eurosta 35 900 euroon vuodessa. 

Eläketurvakeskus huomauttaa, että laskelman mukaisia työtulojen keskiarvoja ei voi suoraan verrata keskenään, koska ne koostuvat osittain eri yrittäjäryhmistä.

YEL-maksu kasvaisi suuremmilla ansiotuloilla

Kansalaisaloitteen mukaisessa mallissa osa nykyisin YEL-vakuutetuista yrittäjistä ei ETK:n mukaan olisi enää vakuuttamisvelvollisia, jos heidän verotettavat ansiotulonsa jäisivät alle YEL:n alarajan. Toisaalta YEL-vakuutuksen piiriin tulisi yrittäjiä, joilla ei nykyisin ole YEL-vakuutusta, mutta joiden ansiotulot ylittävät alarajan.

Pienemmillä ansiotuloilla YEL-työtulo keskimäärin pienenisi tai vakuuttamisvelvollisuus poistuisi kokonaan, jos kansalaisaloitteen mukainen malli toteutuisi. ETK arvioi, että suuremmilla ansiotuloilla YEL-työtulo ja YEL-maksut kasvaisivat.

ETK:n laskelmat perustuvat vuoden 2024 toteutuneisiin ansiotuloihin ja YEL-työtuloihin. Niissä ei ole huomioitu mahdollisia käyttäytymisvaikutuksia, kuten muutoksia yrittäjien tulonmuodostuksessa tai yhtiömuodoissa.

Kansalaisaloitteen vastuuhenkilöihin kuuluvat muun muassa Jari Sarasvuo, Tokmannin perustaja Kyösti Kakkonen, Hesburgerin perustaja Heikki Salmela ja kokoomuksen varakansanedustaja Jocka Träskbäck.

Käyttäytymisvaikutukset jäävät huomioimatta

Suomen Yrittäjien työmarkkina- ja yrityslainsäädäntöyksikön johtaja Atte Rytkönen-Sandberg korostaa, että kansalaisaloite perustuu ”staattisiin” laskelmiin.

– Osalla yrittäjistä maksujen korotukset olisivat erittäin huomattavia. On keskeistä huomata, että mallin osalta esitetyt laskelmat ovat staattisia, eivätkä ne huomioi millään tavalla muutoksista aiheutuvia mahdollisia käyttäytymisvaikutuksia. On kuitenkin selvää, että muutokset vaikuttaisivat yrittäjien käyttäytymiseen ja voisivat aiheuttaa huomattavia vaikutuksia niin eläkejärjestelmään, verotuloihin kuin sosiaalivakuutuksen rahavirtoihin.

Rytkönen-Sandberg huomauttaa, että aloitteen mukaisessa mallissa YEL perustuisi verotettaviin ansiotuloihin ja todelliset työtulot ja eläkemaksut määräytyisivät vasta verotuksen valmistuttua.

– Tämä aiheuttaisi osaltaan myös lisää hallinnollista taakkaa. On tärkeää, että YEL:n uudistaminen tehdään niin, että muutokset vahvistavat yrittäjien luottamusta järjestelmään, kannustavat yrittäjyyteen ja kohtelevat yrittäjiä yhdenvertaisesti.