17.5.2018 klo 12:24
Uutinen

Googlen johtaja haastaa yritysjohdon syventymään teknologian mahdollisuuksiin: ”Onko johto ajan tasalla digi-investointien suhteen?”

Maajohtaja Antti Järvisen mukaan Googlen selvitys kertoo selvää kieltä siitä, että suomalaisyritysten ylimmän johdon ja keskijohdon pitäisi syventyä paremmin teknologiaan ja sen mahdollisuuksiin.

– Isommat yritykset tekevät valtavasti osaamiskartoituksia. Pitäisikö panostaa siihen, että yrityksissä kartoitettaisiin uuden toimintaympäristön vaatima osaaminen: mitä osaamista heillä pitäisi olla pärjätäkseen tulevaisuudessa? Antti Järvinen kysyy.

Järvisen mukaan edelläkävijöiden seuraaminen osoittaa, että yrityksissä pitäisi pyrkiä purkamaan siiloja ja päästää uuden liiketoiminnan osaajat tekemään yhteistyötä yli organisaatiorajojen.

Googlen selvitys kartoitti, miten suomalaisten suurten yritysten päättäjät näkevät yrityksensä digitaaliset valmiudet globaalissa kilpailutilanteessa suhteessa investointeihin, osaamiseen ja teknologioihin. Selvitys tarkasteli yli 250 henkilöä työllistäviä yrityksiä.

Yritykset eivät ole globaalikilpailun voittokahinoissa

Googlen Antti Järvisen mukaan tuloksista syntyy sellainen ajatus, että suomalaiset suuret yritykset ovat pääosin vain selviytymässä digitaalisessa ympäristössä ja markkinassa. Siellä ei olla voittamassa.

Selvitys paljasti, että suuryrityksissä digi-investoinnit nähdään pääasiassa keinona pysyä mukana digitalisoituvassa kilpailussa asiakkaista.

– Suurten yritysten investoinnit eivät vieläkään kohdistu liiketoiminnan kasvattamiseen ja kaupallistamiseen. Se ei nouse erittäin merkittäväksi vastaajien suurelle joukolle. Digitalisaatio kuitenkin on suurin kasvun moottori perinteiselle bisnekselle, ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien luomiselle.

Reilu kolmannes (36 prosenttia) vastaajista nosti digi-investoinnit erittäin tärkeäksi keinoksi kehittää uusia tuotteita tai palveluita. Jos mukaan lasketaan uuden kehittämisessä digi-investoinnit melko tärkeäksi näkevät, niin osuus nousee 78 prosenttiin.

– Suurin kysymykseni on, että onko suurten yritysten johto ajan tasalla tämän kanssa. Tämä mielenkiintoista, koska kasvuahan meidän pitäisi hakea.

Selvityksen mukaan digitaalisuudesta kasvua hakevat aikoivat panostaa verkkokauppaan, asiakaskohtaiseen räätälöintiin, kanta-asiakasohjelmiin ja muun muassa uusiin palveluihin.

– Avoimissa vastauksissa mainittiin investointikohteiksi erilaisia järjestelmähankkeita asiakaspalvelukanaviin sekä toisaalta nousi end-to-end-asiointi.

End-to-end pitää sisällään koko toimitusketjun palaset.

– Elämme liiketoiminnassa, varsinkin kuluttajaliiketoiminnassa, globaalissa kilpailussa. Verkkokaupan kehittäminen, markkinoinnin automaatio ja mobiilipalvelujen kehittäminen eivät nouse riittävän korkealle suomalaisyritysten asialistalla, Järvinen painottaa.

Järvisen mukaan yksinkertaistaen mobiilin voidaan ajatella olevan pelkistetysti yhtä kuin asiakaskokemus.

” Yrittäjän on ymmärrettävä asiakasta” – Kuluttajien e-intensiteetti loistavaa tasoa

Antti Järvinen on huolissaan siitä, että yrityksissä ei nähdä teknologiaa, ei nähdä sitä, että teknologia auttaa ymmärtämään asiakasta. Teknologiaa ei hänen mukaansa myöskään nähdä kasvun ajurina.

– Yrittäjän on ymmärrettävä asiakasta; suomalaisten kuluttajien e-intensiteetti, kyky asioida internet-ympäristössä, on erittäin kehittynyttä. Mutta näyttää sille, että yritysten kehitysinvestoinnit eivät kohdistu sinne palvelukehitykseen eivätkä myynnin ja markkinoinnin automaatioon.

Selvitys paljasti senkin, että vain puolella suuryrityksistä on datastrategia.

– Selkokielellä tämä tarkoittaisi, että yritykset tietäisivät, miten käyttävät dataa omien tuotteidensa ja palveluidensa parantamiseen, miten datan perusteella kehitetään uusia palveluita ja miten käyttävät dataa tuottavuuden paranemiseen.

Esimerkiksi 52 prosenttia vastaajista käyttää dataa laajemmin kuin vain re-marketingin pohjana, eli esimerkiksi dynaamisen hinnoittelun ja kustannusten optimoinnin tarkoituksiin.

Pk-yritysselvitys: Kahdeksan kertaa nopeampi kasvu

Helmikuisen Googlen selvityksen mukaan pk-yritykset, joilla on verkkosivusto, kasvoivat noin kahdeksan kertaa nopeammin kuin yritykset, joilla ei ole lainkaan verkkosivua.

Viimevuotisen Google, SY:n ja Vainun pk-yritysten digikyvykkyyttä kartoittaneen selvityksen mukaan digipudokkaiden luokkaan kuuluu 35 prosenttia pk-yrityksistä, eli heillä ei ole ollenkaan verkkoläsnäoloa.

– Emme ole nähneet merkittävää muutosta siinä, Järvinen toteaa.

Lähitulevaisuudessa aiotaan tänään julkistetun selvityksen mukaan hieman useammin investoida erittäin merkittävästi kuin nyt. Ero nykytilanteeseen on kuitenkin hyvin pieni, eikä mitään digi-investointien kiihtymistä ole nähtävissä.

– Nyt on se hetki, jolloin pitää investoida uuteen teknologiaan. Voisi ajatella, että investointien olennaiselle kiihdyttämiselle olisi olemassa selkeitä perusteita.

Parin vuoden takaisen Elisa Oyj:n ja Suomen Yrittäjien tutkimuksen mukaan yrityksen kasvutavoitteen jälkeen seuraavaksi tärkein yrityksen digitalisoinnin astetta selittävä tekijä on yrittäjän oma suhtautuminen ja kiinnostus digitaalisuutta kohtaan.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi