Tartuntatautipäiväraha
Kuva: Getty Images
21.11.2022 klo 15:50
Uutinen

Hallituksen esitys on siirtämässä koronapoissaolojen kustannukset yritysten kannettavaksi – ”Erikoinen ja kohtuuton ratkaisu”

Hallitus ei ehdota tartuntatautipäivärahaa koskevan väliaikaisen säännöksen jatkamista. – Vallitsevassa koronatilanteessa pidämme ratkaisua erikoisena ja kohtuuttomana työpaikoille, Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén sanoo.

Eduskunnalle antamassaan esityksessä hallitus ehdottaa, että koronatutkimuksen ja -rokotteen korvattavuutta koskevien väliaikaisten säännösten voimassaoloa jatkettaisiin kesäkuun 2023 loppuun saakka.

Sen sijaan sairausvakuutuslain perusteella myönnettävää tartuntatautipäivärahaa koskevaa väliaikaista säännöstä ei ehdoteta jatkettavaksi. Väliaikainen säännös tartuntatautipäivärahasta on nyt voimassa vuoden 2022 loppuun saakka.

Koronapoissaolojen kustannukset siirtyvät yritysten kannettaviksi, jos hallituksen esitystä ei täydennetä niin, että myös tartuntatautipäivärahaa voidaan maksaa nykyiseen tapaan.

– Vallitsevassa koronatilanteessa pidämme ratkaisua erikoisena ja kohtuuttomana työpaikoille, Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén kommentoi hallituksen esitystä olla jatkamatta tartuntatautipäivärahan väliaikaista säännöstä.

Suomen Yrittäjät vaatiikin, että myös tartuntatautipäivärahan myöntämistä koskevaa väliaikaista säännöstä jatkettaisiin edelleen kesäkuun 2023 loppuun.

Väliaikaisen säännöksen mukaan vakuutetulla on oikeus tartuntatautipäivärahaan silloin, kun vakuutetulla on luotettavasti todettu covid-19-tartunta, ja ansiotyöhön osallistuminen ei ole suositeltavaa tartunnan leviämisen riskin takia. Oikeus tartuntatautipäivärahaan on myös alle 16-vuotiaan lapsen huoltajalla, jos lapsella on luotettavasti todettu covid-19-tartunta, ja lapsen varhaiskasvatukseen tai oppilaitokseen meneminen ei ole suositeltavaa tartunnan leviämisen riskin takia ja huoltaja on tämän vuoksi estynyt tekemästä ansiotyötään.

Väliaikaisen säännöksen soveltaminen ei siten edellytä tartuntatautilain nojalla tehtyä päätöstä työstä, varhaiskasvatuksesta ja oppilaitoksesta poissaolosta taikka karanteeni- tai eristämismääräystä.

Yrittäjän itse sairastuessa tartuntatautipäiväraha eroaa sairauspäivärahasta sekä yksin- että työnantajayrittäjän kohdalla siten, että tartuntatautipäiväraha on etuuden alkamishetkellä voimassa olevaan YEL-työtuloon perustuva 100 prosentin ansionmenetyskorvaus, kun taas sairauspäiväraha on parhaimmillaankin noin 70 prosentin korvaus ja perustuu edeltävän vuoden YEL-työtulotasoon. Tartuntatautipäivärahaa myös saa heti ensimmäisestä poissaolopäivästä, kun sairauspäivärahaa saa vasta toisesta työkyvyttömyyspäivästä.

Kustannukset työpaikoille

Hallituksen esityksen mukaan kesä-syyskuussa 2022 Covid-19-laboratoriotutkimuksia on tehty Suomessa keskimäärin noin 26 000 kappaletta kuukaudessa. Toisaalta esimerkiksi viikoilla 42–43 Covid-19-testejä tehtiin yli 68 000, ja niistä positiivisia oli 35 prosenttia eli jopa 24 000 kappaletta.

Epäselvästä tilanteesta seuraa konflikteja työpaikoilla, ja useimmiten todennäköisesti työnantajan velvollisuus maksaa työntekijän poissaolon palkkakustannukset ilman että sitä mitenkään työnantajalle kompensoidaan.

Harri Hellstén, Suomen Yrittäjät

– Päätös olla jatkamatta väliaikaista säännöstä palauttaa työpaikat vuoden 2022 alun tilanteeseen, jossa vallitsi epätietoisuus siitä, kenellä on velvollisuus turvata työntekijän toimeentulo erilaisissa koronatartuntoihin liittyvissä tilanteissa, Harri Hellstén sanoo.

– Epäselvästä tilanteesta seuraa konflikteja työpaikoilla, ja useimmiten todennäköisesti työnantajan velvollisuus maksaa työntekijän poissaolon palkkakustannukset ilman että sitä mitenkään työnantajalle kompensoidaan. Tämä on kohtuutonta jo muutenkin haastavassa taloustilanteessa, Hellstén arvioi.

Toimitus
Toimitus