18.4.2021 klo 07:32

Uutinen

Hyvältä näyttää Nokian tilanne, mutta sovittu lounas vaihtui miniruutuihin

Jos Nokian nykytilannetta pitäisi arvioida Happy Or Not -firman neljä eri ilmettä tarjoavalla mittarilla, osuisivat haastateltavien sormet ehdottomasti sille kaikista leveähymyisimmälle naamalle. Moni asia on nimittäin Nokialla kehittynyt haluttuun suuntaan, ja myös lähitulevaisuus näyttää hyvältä. Haastattelureissu tosin typistyi virtuaaliseksi.

Alkuperäinen suunnitelma oli lounaspalaveri nokialaisessa ravintolassa. Sellainen raapustettiin kalenteriin hyvissä ajoin etukäteen. Mutta kun eletään vuotta 2021, aina on mahdollisuus, että Suomen hallitus on toista mieltä. Koska oli voimassa sulkutila, tämä(kin) juttutuokio tehtiin virtuaalisesti Teams-ohjelmalla. Kokouksen kokoonpano sentään säilyi entisellään, sillä Pirkanmaan Yrittäjä -lehden kanssa Nokian asioista turisivat johtaja Tiina Laakkonen, kaupunkikehitysjohtaja Mikko Nieminen sekä markkinointipäällikkö Laura Niittymäki. Sen verran kyllästyneitä meistä kaikki jo tunnustivat Teamsin pikkuruisiin videoruutuihin olevansa, että päätimme istua vielä kasvotusten alas sovitussa lounaspaikassa, kunhan siitä tehdään taas laillista.

Komeat kasvuluvut

Aloitetaan nyt vaikkapa asukasluvusta. Nokian väkiluvun kasvu oli viime vuonna koko Pirkanmaan kovinta, ja asukasluku napsahtikin vuoden päätteeseen mennessä ylöspäin lähes 600 ihmisellä, mikä on lukumääräisesti eniten kaikista Tampereen ympäristökunnista. Itse asiassa Nokia iski tauluun sellaiset kasvuluvut, että niillä ollaan valtakunnallisissakin listoilla korkealla. Koko maan nettomuuttovertailussa Nokia oli Suomessa sijalla seitsemän ja asukkaiden kokonaismäärän lisääntymisessäkin komeasti sijalla 12. Läheskään aina kaupungin kasvu ei ole ollut yhtä vahvaa.

– Viimeksi Nokian väkiluku on kasvanut yhtä vahvasti noin 15 vuotta sitten. Aloittaessani Nokialla vuonna 2016, meidän väestönkasvu oli 39 asukasta, kaupunkikehitysjohtaja Mikko Nieminen huomauttaa.

NOKIAN KAUPUNGIN imuvoima on hyvin vahva. 35 000 asukkaan raja rikotaan hyvin todennäköisesti tämän vuoden aikana, ainakin jos tahti säilyy edellisvuoden tasolla. Viime vuosi oli Nokialle todellinen muuttovoittovuosi, sillä yhteensä kaupungin väkiluku kasvoi yli 600 ihmisellä. Kuvassa suosittu Harjuniityn asuinalue. Kuva: Mikko Ovaska

Monenmoista tupaa tarjolla

Nokian asukasluvun nykyistä kasvua selittää ennen muuta muuttovoitto muista kunnista, joka oli Nokialla yli 500 asukasta. Mikko Niemisen mukaan lisääntynyttä muuttoinnokkuutta on kasvattanut se, että moni asia on tehty oikein.

– Kaavoituksen ja maankäytön osalta on tehty hyvää työtä. Erityisesti Nokia on tuntunut kiinnostavan lapsiperheitä, mutta näkisin, että meillä on nyt tarjota asuinmahdollisuuksia hyvin erilaisiin tarpeisiin, Nieminen summaa ja muistuttaa kaupungin olevan tässä yhtälössä pääasiassa mahdollistajan roolissa.

– Kaupunki itsessäänhän ei paljon rakenna. Vuokratalorakentamista meillä vähän on, mutta ensisijaisesti tehtävämme kaupunkina on luoda rakennusliikkeille kiinnostavia tontteja sekä muuten hyvät edellytykset rakentamiseen, Nieminen kertoo.

Hyvää ei kannata hyssytellä

Sekä asukkaiden että rakennusliikkeiden kiinnostusta ovat luonnollisesti tukeneet myös kaupungin muut vahvuudet.

– Hyvät palvelut, harrastusmahdollisuudet sekä kulkuyhteydet. Ne olivat syitä, joita nousi esiin, kun olemme kartoittaneet vetovoimatekijöitämme, Nieminen listaa.

Oleellista on myös se, että näitä vahvuuksia ja monipuolista tonttitarjontaa ei ole pidetty piilossa. Tästä Niemisen mukaan kiitos kuuluu pitkälti viereisessä Teams-ruudussa kuuntelevalle Laura Niittymäelle.

– Laura otti meillä aloittaessaan 2017 vetovastuun kaupungin markkinointi- ja viestinnästä kokonaisuudessaan. Hän on laittanut meidän näkyvyydessämme aivan uuden vaihteen, Nieminen jatkaa. Eikä hän palturia puhu, sillä myös tämä juttu sai alkunsa Niittymäen ideasta.

TÄSSÄ JUTUSSA haastateltu trio lähetti Nokian keskustassa otetun kuvan. Siinä ovat markkinointipäällikkö Laura Niittymäki (vas.), elinkeinojohtaja Tiina Laakkonen ja oikealla kaupunkikehitysjohtaja Mikko Nieminen. Etualalla oikealla näkyy Nokian uusi kirjasto- ja kulttuuritalo Virta ja takana uusi kerrostalo As Oy Nokian Pirkkalaistorin Piccolo. Kuva: Päivi Koskinen

Harjuniityn suosittu alue saa pian hyvän kirittäjän

Erityisen suosittu asuinseutu on ollut viime vuosina Nokian keskustasta Siuron suuntaan sijoittuva Harjuniityn alue. Se on kasvanut kohisten. Ensimmäiset omakotitalotontit alueelta luovutettiin vuonna 2016, mutta sittemmin siitä on kasvanut jo 2500 asukkaan asuinalue. Suosiosta kertoo aika paljon se, että sekä viime kesän että syksyn tonttihauissa alue myytiin ja vuokrattiin välittömästi loppuun. Siinä ei korona paljoa painanut.

Lähitulevaisuudessa suosiota voitaneen odotella myös upouudelle Viinikanniemeen rakentuvalle asuinalueelle, johon on kaavoitettu 30 omakotitonttia. Erikoisuutena siellä on, että niistä kahdessakymmenessä kaupan mukana tulee omaa Pyhäjärven rantaviivaa, mikä on tänä päivänä hyvin harvinaista ylellisyyttä. Tämän vuoden aikana alueelle rakennetaan kunnallistekniikkaa ja tavoitteena on saada tontit luovutukseen viimeistään vuoden 2022 alussa.

Haasteita, mutta positiivisia sellaisia

Väkiluvun kasvu on aina kaupungille myös haaste, sillä lisääntynyt väkimäärä tarkoittaa myös lisääntyviä palvelutarpeita. Nieminen myöntää, että pääasiassa nämä ovat kuitenkin positiivisia haasteita.

– Kyllähän muuttovoitto on aidosti myös sitä elinvoima- ja elinkeinopolitiikkaa parhaimmillaan, sillä kasvava asukasluku tietää kunnassa toimiville yrityksille hyvää, ja se taas luo työtä ja verotuottoa. Ehdottomasti myönteinen kierrehän tämä on, hän tuumaa.

Valtavat investoinnit

Myönteiselle kehitykselle on tarpeensakin, sillä sekä peruutuspeililtä että etuikkunasta on näkyvissä isoja investointeja. Viime vuonna valmistunut kirjasto- ja kulttuuritalo oli vasta alkusoittoa, sillä vuosien 2019–2022 välillä kaupungin kokonaisinvestoinnit nousevat jopa 90 miljoonaan euroon. Nokian taloudelle ilkeän miinuksen aiheuttivat aikaisemmin myös Prisman maa-alueen kunnostustyöt. Pilaantunut maa-alue oli huomattavasti odotuksia isompi, ja kaikkineen pohjatyöt kustansivat lähes 24 miljoonaa euroa.

Tämän vuoden aikana tekeillä ovat esimerkiksi Emäkosken ja Myllyhaan koulujen isot remontit, ja ensi vuonna vuorossa ovat Nokian lukio sekä uuden hyvinvointikeskuksen rakentaminen.

– Tämä on suuri potti, mutta ovathan nämä samalla myös huikeita sijoituksia tulevaisuuteen. Muuttoa miettiviä lapsiperheitä tai sellaiseksi haluavia kiinnostavat alueelle tulevat uudet koulut ja varhaiskasvatuksen palvelut, Mikko Nieminen tuumaa suunnitelmia esitellessään.

– Entisen terveyskeskuksen alueelle sijoitettavaan hyvinvointikeskukseen sijoitetaan kaikki kunnan perusturvan palvelut, jotka saadaan näin kaikki yhteen nippuun ja ihan ydinkeskustan tuntumaan.

Kolmen keskustan kaupunki

Tai no, keskustan ja keskustan. Vuonna 2019 valmistuneessa Nokian keskustavisiossa kun päädyttiin sellaiseen lopputulokseen, että Nokialta löytyy yhden ydinkeskustan sijaan pikemminkin kolme osakeskustaa. Tai kolme sydäntä, kuten Powerpoint-esityksen otsikko kuuluu.

– Pirkkalaistorin ympäristö, asemaseudun alue ja sitten tämä Prisman ja Yrittäjäkadun muodostama kokonaisuus ovat kaikki keskittymiä, jotka ovat kasvamassa koko ajan enemmän yhteen, Nieminen esittelee.

Prosessi onkin jo hyvässä vauhdissa. Klassinen nostokurki-indeksi näyttääkin Nokian osalta oikein pramealta. Sitä, ettei kunnantalon katolta näkyisi yhtäkään rakennustyömaata, ei Nokialla totta vie tarvitse vähään aikaan pelätä.

Taso nousee

Ensimmäiset isot kerrostalot ovat ehtineet jo valmistua. Tetris ja Pirkkalaistorin Piccolo ovat molemmat sen verran hujoppeja, että ne muuttavat oleellisesti koko kaupunkisiluettia.

– Pohjola Rakennuksella on vasta alkanut kolmen erillisen kerrostalon työmaa, joka alkaa kohota entisen S-marketin kohdalle. Siellä katto on nousemassa vieläkin korkeammalle, sillä työn alla on 13-kerroksinen jättitorni. Tornitrion ensimmäisen talon pitäisi olla muuttovalmiina ensi vuoden aikana.

– Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä keskusta-alueen asukasmäärä kasvaa 2500 asukkaasta noin 5000 asukkaaseen eli tuplaantuu, Nieminen visioi. Tiina Laakkosen mukaan keskustavisiossa myös yrittäjille on jätetty keskeinen rooli.

– Keskusta on vetovoimainen yritystoiminnan alusta, ja monipuoliset palvelut ovat elinehto siihen, että me onnistumme luomaan keskustasta tavoitteemme mukaisen elinvoimaisen kauppapaikan ja tärkeän työpaikkakeskittymän, hän lisää.

Työmaita ympäriämpäri

Pelkkää betonia, lasia ja asfalttia Nokian keskusta ei silti ole jatkossakaan. Nieminen korostaa, että Poutunpuistoa kehitetään keskustanmuokkauksen yhteydessä entistä ehommaksi viher- ja virkistysalueeksi.

– Siitä tulee meidän mini-Central Parkimme, hän hymyilee.

Rakennustyömaita ollaan aloittelemassa myös puiston toisella laidalla, jossa on alkamassa parhaillaan useammankin eri rakennusliikkeen taloprojekteja. Esimerkiksi keskusta-alueen murroksesta Mikko Nieminen nostaa myös Nanson entisen tehdasalueen, jota kehitetään nyt liike- ja kulttuuritoimintojen keskukseksi, ja hieman pidemmällä tulevaisuudessa asuintaloja noussee myös radanvarteen lähemmäs aseman seutua.

Pilotista potkua

Myös asemaseudun kehittämisen suhteen tulevaisuuden näkymät ovat lupaavat. Viime vuonna sovittu Valtion ja Tampereen kaupunkiseudun Maankäyttö, asuminen ja liikenne -sopimus (MAL) oli äärimmäisen hyvä uutinen Nokian kannalta.

– Tämä antaa asemanseudun kehittämiseen potkua, sillä MAL-sopimuksen tavoitteena on myös Nokialle tärkeän lähijunaliikenteen kehittämisen jatko sekä myöhemmin sen vakiinnuttaminen, kertoo itsekin Tampereen kaupunkiseudun neuvotteluryhmässä istunut Nieminen.

Se ilahduttaa, että pilotille on nyt luvattu jatkoaikaa ainakin vuoden loppuun, sillä aloitusajankohta viime vuoden alussa oli sanalla sanoen kehno. 14 uutta lähijunavuoroa Tampereen ja Nokian välille tuonutta pilottia ei ollut ehditty kauan pyörittää ennen kun korona iski. Siihen saakka tulokset olivat kuitenkin rohkaisevia.

– Viime vuoden ensimmäisellä kvartaalilla matkustajamäärät kasvoivat 47 prosenttia, mikä kertoo siitä, että kysyntää riittää, Nieminen huomauttaa.

YRITYSTONTTIPUOLELLA KAUPUNGIN isoimmat ponnistukset ovat jo pidemmän aikaa pohjautuneet Kolmenkulman alueelle. Investointisummasta merkittävät siivut on käytetty siellä infraan ja katu-infraan. – Vuosittain sinne on valmistunut noin kilometrin verran katua, Tiina Laakkonen kertoo. Kuva: Mikko Ovaska

Ykkössija tavoitteena myös yrityspuolella

Nokia on asettanut varsin kovat tavoitteet myös elinkeinopuolelle. Strategiseksi tavoitteeksi kun on asetettu se, että Nokia olisi ”Pirkanmaan paras yrityskunta”. Laakkonen tiivistää ja vakuuttaa tätä työtä vietävän systemaattisesti eteenpäin jo täyttä häkää. Hän myöntää, että tavoitteessa mainittu parhaus on terminä abstrakti. Eikä niinkään tarkoita mitään sijoitusta erilaisissa kuntarankingeissa tai kisoissa.

– Pikemminkin kyse on siitä, että haluamme täällä jo toimivien yritysten olevan tyytyväisiä, ja että me olemme mielessä, kun yritys etsii uutta sijaintipaikkaa. Joskaan ei näitä mittaustuloksiakaan toki pahalla katsota, Laakkonen virnistää ja viittaa helmikuussa ratkenneeseen Pirkanmaan Yrittäjien yrittäjyys- ja elinvoimakuntakilpailuun.

Suunta siinä ainakin on oikea, sillä kun Nokia sijoittui vielä viisi vuotta sitten tässä Pirkanmaan Yrittäjien silloin ensimmäistä kertaa järjestämässä kilpailussa sijalle 14, oli se toissavuonna neljäs, ja tänä vuonna Nokia oli jo pronssimitalisti heti Parkanon ja Lempäälän jälkeen.

Historian painolasti

Tiina Laakkonen toteaa, että perinteisenä suurteollisuuspitäjänä Nokia ei ole ehkä lähtökohtaisesti se mielikuvien yritysmyönteisin kunta. Nokia kun on tunnetusti ollut jättiläisyritysten valtakuntaa, hyvänä esimerkkinä edelleen tuhatkunta ihmistä kaupungissa työllistävä Nokian Renkaat.

– Kyllä meillä vähän historian painolastia tässä suhteessa on, Tiina Laakkonen myöntää, mutta kertoo kaupungin elinkeinorakenteen olevan jo nyt monipuolisempi.

– Aika auttaa. Yhä enemmän meilläkin tunnustetaan jo myös näiden pk- ja mikroyritysten merkitys. Siitä iso kiitos kuuluu myös hyvin aktiiviselle yrittäjäyhdistykselle, jonka kanssa on ilo toimia, Laakkonen kehuu. Ja tietysti se Oy Nokia Ab:n nimisidos on kaupungille ehdottomasti hyvä asia. Yrityskaimansa ansiosta Nokia kun on ehkä koko Suomen tunnetuin nimi. Kaikkiaan Nokialla toimii noin 1800 yritystä, ja työpaikkoja kunnasta löytyy noin 12 000.

Kehittyvä Kolmenkulma

Siinä missä kuntalaisten houkutteleminen Nokialle asettaa vaatimuksia tonteille ja asunnoille, yhtälailla myös yritykset tarvitsevat itselleen toimitiloja. Nokialla uudet yritysalueet ovat viime vuosina keskittyneet vahvasti Kolmenkulman jättimäiselle alueelle. Viimeisen vuosikymmenen aikana alue onkin kokenut täydellisen muodonmuutoksen, sillä vielä 2010 alkupuolella alue oli käytännössä aivan puhdasta metsää.

– Varsinaiset työt alueella aloitetiin 2013–2014, ja sittemmin alueelle on valmistunut yritysten tarvitsemaa infrastruktuuria ja katuinfraa noin kilometrin verran vuodessa, Tiina Laakkonen kertoo.

Muuttovalmiita tontteja

Kuten nimikin kertoo, Kolmenkulma on kolmen kunnan, eli Nokian, Tampereen ja Ylöjärven yhteinen hanke, mutta rehellisyyden nimissä totta on, että Nokia on se pääosan esittäjä. Kokonaisuudessaan peräti 850 hehtaarin alueesta nokialaista maaperää on noin 650 hehtaaria. Alueen yritystontit ovat vetäneet yrityksiä hyvin. Kolmenkulman länsiosaan sijoittuneen bio- ja kiertotalouden ECO3– alueen jo päätetyt teolliset investoinnit ovat nousseet noin 70 miljoonaan euroon. Kiitos ennakoivan toiminnan luovutusvapaata tilaa on kuitenkin nytkin tarjolla hyvin.

– Tällä hetkellä meillä on tarjolla noin 20 hehtaarin verran tontteja, ja jos mukaan otetaan myös tuo meidän Eco3-alueemme, siellä on bio- ja kiertoalojen yrityksille varattuna alaa vielä 10 hehtaarin verran, Tiina kertoo. Myös Eco3-alueen osalta tavoite on asetettu korkealle, sillä se haluaa olla jatkossa koko maan johtava bio- ja yritysalue.