Jokin mättää, kun työstä rangaistaan

Pula tekijöistä rajoittaa yrityksien kasvua ja kehittymistä. Osalla toimialoista avointen työpaikkojen määrä on kasvanut merkittävästi. Samalla yhä useammassa yrityksessä pohditaan uusia tapoja löytää tekijöitä. 

Rakennusalan yrittäjä puuskahti puhelimeen ja totesi kahden edellisen vuoden olleen todella haasteellisia. Näköpiirissä ei ollut mitään nopeaa tai helppoa ratkaisua tilanteeseen.  
– Huonotkin tekijät ovat kortilla. Tälläkin hetkellä on kuuden henkilön vajaus ja ottaisin kyllä töihin, jos löytyisi. Somessa olemme rummuttaneet paljon ja aikaisemmin kontakteja on sitä kautta saatukin. TE-toimiston kautta olemme hakeneet ja vuokrafirmatkin on koluttu. Nyt ei oikeastaan ole enempää työkaluja siihen, mistä lähtisi etsimään.  

Yrittäjä jakaa monen samalla toimialalla olevan työnantajan tilanteen. Avointen työpaikkojen määrä on kaksinkertaistanut vuodessa, ja tekijöitä ei löydy omalta alueelta. Ulkomailta, erityisesti Virosta, tekijöitä olisi tarjolla, mutta osa pienistä työnantajista kokee tämän vaikeana ratkaisuna. Pienemmässä yrityksessä työntekijöiltä odotetaan valmiuksia itsenäiseen työskentelyyn. Puutteellinen kielitaito, vieras työkulttuuri ja vähäisempi työnjohto asettaa tähän omat haasteensa. 

Oppilaitosyhteistyö tärkeää, vaikka koulutusta ei aina vaadita 

Valmistavan teollisuuden yrittäjä toimii globaalisti teknisellä alalla. Yrityksessä kaikilta työntekijöiltä ei vaadita alan koulutusta. Yrityksessä löytyy runsaasti myös erikoistuneita tehtäviä, joissa vaaditaan kokemus- ja koulutustaustaa enemmän. Alan osaajista on pulaa ja osaamisvaateet pitkittävät merkittävästi rekrytointiprosessia. 
– Työpaikkoja on enemmän tarjolla kuin hakijoita. Suunnittelijoita on usein rekrytoitu suoraan oppilaitoksista valmistuneista. Näissä tehtävissä henkilöt perehdytetään ja koulutetaan omaan erityisosaamiseen ja valmistusprosessiin, yrittäjä kertoo. 

Yhteistyö oppilaitoksien kanssa on tärkeässä roolissa. Tämä tarkoittaa työharjoittelu- ja kesätyöpaikkojen aktiivista tarjoamista. Ne nähdään tärkeänä rekrytointikanavana yritykseen. 
– Näitä paikkoja tarjoamme vakavassa mielessä vakinaista työllistymistä ajatellen. Määräaikaiseksi jäävä pesti sitoisi resurssejamme liikaa, jos työharjoittelijalla ei ole intressejä jäädä töihin, yrittäjä toteaa. 

Kuvilla perehdyttämistä  

Yrityksessä työskentelee myös vieraskielistä työvoimaa, josta osa on EU:n ulkopuolelta. Heillä on joko suomen kieli hallinnassa tai suomen kielen opinnot hyvässä vauhdissa. Yrityksessä on huomioitu ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden perehdytystä panostamalla ohjeistukseen. 

Samat havainnot on tehty myös toisessa valmistavan teollisuuden yrityksessä. Heillä on   pitkä kokemus ulkomailta saapuvien henkilöiden työllistämisestä. Valtaosa vieraskielisestä työvoimasta tulee lähialueilta: Baltian maista, Valko-Venäjältä ja Ukrainasta.  

Yritys on ulkoistanut vieraskielisen työvoiman rekrytoinnin. Myös perehdytyksessä käytetään ulkopuolisia asiantuntijoita. Perehdytystä toteutetaan englanniksi tai työntekijän omalla äidinkielellä. Oppaissa käytetään laajasti kuvamateriaalia ja eri kieliversioita. Tehtaalla perehdytyksestä vastaa kokenut henkilö, joka näyttää käytännössä, miten asiat tehdään. 
– Meille saapuvilla vierasmaalaisilla on todella kova asenne ja halu työntekoon, siksi perehtyminenkin sujuu pääsääntöisesti hyvin, yrityksen henkilöstöasioista vastaava henkilö toteaa. 

Kannustinloukut todellinen ongelma 

Rakennustarviketeollisuudessa toimivassa yrityksessä työvoiman palkkaaminen on jatkuvaa jumppaa. Henkilöstöasioista vastaava johtaja pohtii pitkällä kokemuksella suomalaisen työkulttuurin muutosta. 
– Tuotannollisiin tehtäviin on vaikea löytää tekijöitä. Teollisuustyö on fyysistä ja toimimme myös kahdessa vuorossa. Tähän ei tunnu löytyvän halukkuutta ainakaan lähiseudulta, yrityksestä todetaan. 

Pienen hengenvedon jälkeen yrityksen edustaja nyökkää ja toteaa tekijöitä olevan tällä hetkellä riittävästi. Tosin hän myöntää, että ilman ulkomailta tulevaa työvoimaa, tuotanto ei pyörisi. Hetken pohdittuaan hän osoittaa kritiikkiä poliittisesti päätettyjä linjauksia kohtaan. Yrittäjän mielestä ne passivoivat työhön halukkaita täysin tarpeettomasti. 
– Jokin siinä mättää. Toisaalta ei myöskään kannusteta osa-aikaiseen työhön. Vaikka esimerkiksi opiskelijalla, työttömällä tai eläkeläisellä olisi halu tehdä hieman ekstraa, niin tuissa rangaistaan enemmän kuin työstä saatu hyöty. Tilapäisduuneista voisi aueta joillekin vakinainen työ, yrittäjä huoahtaa. 

Hämeen Yrityssanomat haastatteli 10 yritystä työvoiman saatavuudesta ja kipupisteitä siihen liittyen. Poikkeuksellisesti jutussa yrityksien ja yrittäjien nimet on jätetty mainitsematta. Haastattelut on nauhoitettu ja litteroitu, eli kirjoitettu sanasta sanaan tutkimuskäyttöä varten. Jutussa olevat nostot ovat vain pieni osa haastattelujen kokonaisuutta, joita tullaan käyttämään myöhemmin työvoiman saatavuutta parantavassa kehittämishankkeessa. 

Muita kiinnostavia aiheita