K-kauppias tyrmää karanteeneista luopumisen: ”Joka aamu tulen kauhunsekaisin tuntein töihin”

THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen esitti aikaisemmin tällä viikolla, että karanteeneja ei enää myönnetä aiemmalla tavalla. Niiden tilalle Salminen esitti sairauslomia.

Yrittäjät suhtautuu esitykseen kielteisesti, sillä se aiheuttaisi merkittäviä kustannusten lisäyksiä työnantajille.

– Karanteeneista ja eristyksestä on maksettu tartuntapäivärahaa. Jos niiden sijaan suositaan sairaslomia, se merkitsee valtavaa kustannuskuormaa työnantajille. On kohtuutonta kaataa koronaa sairastavien palkkakulut työnantajien kontolle, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo. 

”Kyse vain siitä, että yritykset laitetaan maksamaan”

Työvoimavaltaisella kaupan alalla THL:n esitys tyrmätään.

– En ymmärrä, miksi nyt siirryttäisiin karanteeneista sairauslomiin. Ei se ole ilmoitusluontoinen asia. Tässä on kyse ainoastaan siitä, että yritykset laitetaan maksamaan. Se tarkoittaa tietysti kustannusten nousua, Keravan K-Citymarketin kauppias Jarmo Taruvuori kommentoi.

”Stressikäyrä on aika korkealla, kun asioita miettii öisinkin.”

Jarmo Taruvuori

Tähän asti Taruvuoren kaupassa työvoima on riittänyt, mutta tilanne on hiljalleen muuttumassa huonompaan suuntaan. Keravan Citymarketissa työskentelee noin sata henkilöä.

– Joka aamu tulen kauhunsekaisin tuntein töihin ja mietin, montako työntekijää tänään on poissa ja miten selviämme päivän töistä. Stressikäyrä on aika korkealla, kun asioita miettii öisinkin.

Taruvuori toivoo valtiovallalta yksiselitteisiä toimintaohjeita yrityksille.

– Ei niin kuin tällä hetkellä, kun kaikki mahdolliset ihmiset antavat jonkun lausunnon asiasta. Hallitukselta puuttuu kriisiviestinnän organisaatio.

Taruvuori huomauttaa, että monissa yrityksissä sairauslomasta päättää työterveyslääkäri.

– En tiedä, vaaditaanko yt-neuvottelut, jos käytäntöä muutetaan niin, että työntekijä saisi olla pois töistä omalla ilmoituksella.

Suomen Yrittäjien asiantuntija Atte Rytkösen mukaan yt-menettelyä ei tarvita.

– Työnantaja voi päättää ja sallia esimerkiksi väliaikaisesti nyt kyseessä olevassa tautitilanteessa, että työstä voidaan olla poissa omalla ilmoituksella. Mitään velvollisuutta tällaiseen ei kuitenkaan ei ole. Lähtökohtaisesti sairauspoissaolo edellyttää aina työkyvyttömyyttä. Työkyvyttömyys todennetaan lääkärintodistuksella tai muulla luotettavalla selvityksellä ja työnantajalla on myös oikeus tällaista selvitystä poissaolosta vaatia.

”Positiivinen testitulos ei välttämättä tarkoita työkyvyttömyyttä”

Yrittäjät on laskenut, että jos kolmasosa työelämässä olevista olisi kolme päivää sairauslomalla koronan takia, kustannus työnantajille olisi 300–350 miljoonaa euroa. 

– Lisäksi kustannuksia tulee töiden järjestämistä uudelleen ja mahdollisten sijaisten palkkaamisesta ja jos sairasloma haetaan työterveyshuollosta, Mikael Pentikäinen sanoo. 

– On myös huomioitava, että edes positiivinen koronatestitulos ei välttämättä tarkoita, että henkilö on työkyvytön työhönsä, joka on sairausloman ja sairauspäivärahan edellytys. Positiivisen testituloksen saaneiden henkilöiden toimeentulo tulisikin edelleen turvata tartuntatautipäivärahalla, hän jatkaa.

Yrittäjien toimenpidelista

Yrittäjät esittää tiedotteessaan hallitukselle seuraavia toimia.

1. Sairauspäivärahan omavastuuajan lyhentäminen. Sairauspoissaolojen kasvu nostaa tuntuvasti yritysten kuluja sairausajan palkanmaksuvelvollisuuden vuoksi. Työnantaja ei saa korvausta sairausajan palkkakustannuksista ensimmäiseltä kymmeneltä päivältä. Omavastuuaikaa pitää lyhentää väliaikaisesti kymmenestä yhteen päivään, jotta työnantaja saa aikaisemmin kompensaatiota sairausajan palkkakuluista. Omavastuuajan lyhentäminen tulee rahoittaa valtion varoista. 

2. Sulkemiskorvaus. Yrityksen on saatava sulkemiskorvaus, kun toimitilat on lain tai viranomaisten määräyksen johdosta pidettävä suljettuina koronavirusepidemian vuoksi. Viime keväänä käytetty malli oli varsin toimiva. 

3. Yt- ja lomautusprosessin nopeuttaminen. Moni yritys joutuu sopeutumaan nopeasti rajoitustoimiin. Suomen yt- ja lomautusprosessit ovat kohtuuttoman hitaita. Hallituksen pitää antaa säätely, joka nopeuttaa työehtosopimuksista riippumatta yt- ja lomautusprosesseja. 

4. Kustannustuki VI. Kustannustuki VI tulee ottaa nopeasti käyttöön. Sen tulee olla kustannustuki IV:n kaltainen. Kustannustuen tulee kuitenkin korvata myös rajoitusten vuoksi tapahtumien peruuntumisista aiheutuneita kustannuksia sekä pääjärjestäjälle että tapahtumaketjun alihankintaverkostolle.   

5. Yrittäjän työmarkkinatuki. Yrittäjän oikeus työmarkkinatukeen koronaepidemian vuoksi päättyi marraskuun lopussa. Pahentuneen tautitilanteen vuoksi on nopeasti jatkettava yrittäjän oikeutta työmarkkinatukeen ilman, että yritystoiminta pitää lopettaa. 

6. Verohallinnon joustot. Verohallinnon tulee antaa maksuaikaa yritysten veronmaksuun kassakriisien välttämiseksi. Lisäksi pitää antaa yhteisöille kuukauden lisäaika veroilmoituksen antoon sekä tukea etätyöskentelyä kasvattamalla työhuonevähennystä.