K-P:n Yrittäjät: Alueen kv-investoinnit vaarassa?  

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät on huolissaan miten meneillään olevat useiden viikkojen pituiset lakot vaikuttavat alueen yritysten toimintaan ja investointihalukkuuteen.  

Eduskunnan enemmistön tukea nauttiva hallitus ei voi taipua ulkoparlamentaarisen painostuksen alla, toteaa Keski-Pohjanmaan Yrittäjät.

”Tarvitsemme velkaantumiseen taittamiseen uudistuksia, jotka nostavat työllisyysastetta lisäämättä julkisia menoja. Emme saa julkista taloutta kuntoon, jos yhä useampi ei ole työelämässä”, sanoo Keski-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Jarmo Nahkala.

Myös väärää tietoa liikkuu työmarkkinauudistuksista. Lakko tai muu työtaistelutoimi on ammattiliiton julistama toimi, johon osallistuminen on työntekijälle täysin vapaaehtoista.  

”Suomessa on lakko-oikeus, ei lakkovelvollisuus”, toteaa Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Mervi Järkkälä. Työ ei ole lakossa, vaan työnantaja voi jatkaa normaalia toimintaa ja liittoon kuulumattomalle työntekijälle ei voi tulla mitään seuraamuksia sitä, ettei osallistu lakkoon, Järkkälä lisää. Liittoon kuuluvalle ei voida kohdistaa ammattiliiton taholta muita kuin yhdistysoikeudellisia toimenpiteitä kuten esim. liitosta erottaminen, jos hän ei osallistu lakkoon.

Niiden työnantajien, jotka kuuluvat johonkin työnantajajärjestöön, sanotaan olevan järjestäytyneitä työnantajia. Ne noudattavat työehtosopimuksia, joiden sopijaosapuolina ne työnantajajärjestönsä jäsenyyden kautta ovat. Työnantaja ei välttämättä kuulu mihinkään työnantajajärjestöön, jolloin sen sanotaan olevan järjestäytymätön työnantaja. Tästä huolimatta yrityksen pitää kuitenkin noudattaa yleissitovia työehtosopimuksia, jos sellaisia kyseisellä alalla on.

”Lakkoihin osallistuvat liitot haluavat, että vähemmistö päättää työpaikalla enemmistön asioista. Se ei käy. Jokaisen yrityksen ja työntekijän pitää olla lain ja sopimusten edessä yhdenvertaisessa asemassa riippumatta liittojen jäsenyydestä, korostaa Nahkala.  

Paikallisella sopimisella vahva tuki työpaikoilla

Paikallisen sopimisen lisääminen on välttämätöntä tuottavuuden ja kasvun vahvistamiseksi. 38 prosenttia pk-yrityksistä ilmoitti helmikuun Yrittäjägallupissa, että niillä on vaikeuksia löytää osaavaa työvoimaa.

Yrittäjien suosikkikeinot työvoimapulan helpottamiseksi sääntelymuutoksista ovat palkan sivukulujen alentaminen (53 % vastaajista), henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen (45 %), paikallisen sopimisen lisääminen (45 %), määräaikaisten sopimusten helpottaminen (41 %) ja takaisinottovelvollisuuden poistaminen (35 %). Nämä korostuvat erityisesti yli kymmenen henkeä työllistävillä ja teollisuudessa. Vähiten kannatusta saa minimipalkkojen alentaminen (5 %).

”Täytyy muistaa, että näillä työelämäuudistuksilla pyritään parantamaan niin työnantajien kuin työntekijöidenkin oloja, vaikka AY väki toisin väittää. Sivukulujen alentaminen mahdollistaa työntekijälle isomman nettopalkan, toteaa Järkkälä.”

Edellisestä Yrittäjägallupista eniten suosiotaan on kasvattanut paikallisen sopimisen lisääminen, jonka kannatus on noussut kuusi prosenttiyksikköä. Paikallisesta sopimisesta liikkuu myös vääriä väittämiä.

”Ay-liikkeiden väittämä ns. ”potkulaki”, jossa työntekijöistä voisi päästä helposti eroon, ei ole mahdollinen”, kertoo Järkkälä. Irtisanomiselle vaaditaan jatkossakin asiallinen peruste ja sen olisi edelleen liityttävä työntekijän laiminlyöntiin tai asiattomaan käytökseen. Muutos ei koske lainkaan tuotannollisia ja taloudellisia irtisanomisperusteita.

Hallitusohjelman mukaan työehtosopimuksen asema ei muutu. Paikallisen sopiminen olisi mahdollista vain työehtosopimuksen sallimissa rajoissa. Yleissitovuutta koskeva sääntely ei ole muuttumassa.

Vaarana sopeuttamistoimia ja alueen elinvoimaisuuden hiipuminen

Erityisesti pieni työnantaja on ahtaalla liian hankalan ja kuormittavan säätelyn keskellä ja poliittiset lakot aiheuttavat monelle perheelle ongelmia ja yritykselle vaurioita. Miten laajoja vahingot ovat, aika näyttää.

”Jokainen iso työnantaja on joskus ollut pieni. Jos meillä ei ole työnantajia, ei ole myöskään työpaikkoja”, toteaa Nahkala.

Osaavan työvoiman löytäminen korostuu nyt varsinkin yli kymmenen henkeä työllistävissä, teollisuudessa ja rakentamisessa, selviää kevään Pk-barometrista.

Tutkimuksesta selviää myös että, esimerkiksi Pietarsaaren seutu kamppailee jo alhaisten suhdannelukujen kanssa. Seudulla on myös voimakasta teollisuutta, johon lakot vaikuttavat nyt suoraan.

Alueen yritykset ovat myös panostaneet kansainvälistymiseen ja suorien palvelujen vientiin. Nyt ahtaajien lakot seisauttavat Suomen viennin lähes täysin ja vaikutukset heijastuvat myös alueen pk-yrityksiin, kun tuotteet jäävät satamiin ja laivoihin useiksi viikoiksi. Kaupan alalla ollaan myös huolissaan tulevasta kevätsesongista ja mm. miljoonat erilaiset komponentit eivät pääse perille.

”Toivotaan ettei tämä lakkoilu vaikuta alueen pk-yritysten investointihalukkuuteen sekä alueelle suunniteltuihin suurinvestointeihin, koska niillä on suora vaikutus alueen elinvoimaisuuteen ja työllisyyteen”, toteaa Järkkälä.

Lisätietoja:

puheenjohtaja Jarmo Nahkala, p. 0400 767 117 jarmo.nahkala@hyotykuorma.fi
toimitusjohtaja Mervi Järkkälä p. 0500 561 145 mervi.jarkkala@yrittajat.fi