Kahvilayrittäjä palkkasi joukon ukrainalaisia byrokratiasta ja kielimuurista huolimatta – ”Olen heidän puolestaan vihainen, että he joutuvat tekemään niin paljon työllistymisensä eteen”

Naantalilainen kahvilayrittäjä Annika Virtanen työllistää Amandis-nimisessä kahvilassaan sotaa paenneita ukrainalaisia.

– Minulla on töissä 23 ihmistä, ja yli puolet heistä on ukrainalaisia.

Kahvilan yhteydessä pientä hotellia pyörittävä Virtanen kertoo, että palvelualalle on vaikea saada työntekijöitä, eikä palvelutyö kelpaa kantasuomalaisille.

– Aloilla, joita itse edustan, on valtava työvoimapula, eivätkä hakijat ja työ kohtaa. Yrittäjä ei yksinään pysty tekemään kaikkea. Ja jos työntekijöitä ei saa kantaväestöstä, silloin toimitaan näin, Virtanen sanoo.

Ensimmäisen ukrainalaisen työntekijän Virtanen palkkasi vuosi sitten, kun hänen yrittäjäkollegansa halusi auttaa sotaa pakenevia, ja kävi omatoimisesti hakemassa Ukrainan rajalta kaksi perhettä Suomeen.

– Yksi heistä halusi tulla meille töihin. Aloitimme hänen kanssaan kirjallisesta työsopimuksesta, ja sitä lähdettiin tekemään Googlen kääntäjän avulla.

Koska yhteistä kieltä ei ollut, kaikki kahvilan rutiinityöt piti näyttää kädestä pitäen, esimerkiksi se, mihin roskat pitää viedä, ja miten ne lajitellaan. Virtasen äiti oli apuna perehdytyksessä.

– Siitä se lähti, perusperehdytyksestä. Lähdettiin opettelemaan, millainen rakennus on missäkin ja mitä siellä tehdään, miten toimivat suomalaiset pyykinpesukoneet ja niin edelleen.

Ensimmäisestä ukrainalaisesta työntekijästä tuli Virtasen luottohenkilö, ja hän opiskeli talven ajan aktiivisesti suomen kieltä. Hän rekrytoi Amandikseen loput ukrainalaiset.

”Kissa kiitoksella elää”

Pääsääntöisesti Virtasen ukrainalaiset työntekijät tekevät keittiötöitä. Virtanen on luonut kahvilaansa itse niin reseptiikan kuin työtavat, ja kaikki pitää opettaa uusille työntekijöille.

– Se ei sinänsä haittaa, koska vaikka olisin Michelin-tähden kokki, joutuisin opettamaan sen työn aina, koska prosessi on täysin itse luomani. Sitä ei osaa tehdä, jollei siihen saa perehdytystä, hän kertoo. 

Ukrainalaiset, kuten muutkin työntekijät, muun muassa valmistavat eri tuotteita, tekevät taikinoita, paistavat vohveleita, koristelevat niitä ja ovat apuna tiskihuollossa. Hotellin puolella he auttavat hotellinpidossa, puutarhanhoidossa ja pyykinpesussa.

Virtanen tuhahtaa kysymykselle, ovatko ukrainalaiset kiitollisia työmahdollisuudesta.

– Kissa kiitoksella elää. En näe, että heidän tarvitsisi olla minulle mistään kiitollisia. Olen ennemmin heidän puolestaan vihainen, että he joutuvat tekemään työllistymisen eteen niin paljon töitä. 

Byrokratian hampaissa

Virtanen sanoo, että maahanmuuttajien työllistyminen Suomessa on tehty todella hankalaksi verokortin ja pankkitunnusten saamisesta alkaen. Hän on auttanut omia työntekijöitään byrokratian hampaissa.

– Jos haluaa tehdä täällä töitä, siihen tarvitaan aina avuksi joku suomenkielinen.

Virtanen sanoo ymmärtävänsä, että sota ja pakolaisten tulo Suomeen alkoi vuosi sitten hyvin äkkiä.

– Ei yhteiskunnassamme ollut riittävää rakennetta, miten lähteä auttamaan heitä. Erityisesti virastoissa työskenteleviltä ihmisiltä avun saaminen on ollut hankalaa.

Virtanen kertoo, että nykyisin palvelua on alkanut jo saada ukrainaksi, mutta edelleen eteen tulee tilanteita, joissa apua tarvitaan.

– Nyt työntekijöilleni on esimerkiksi alkanut tulla jäännösveroja. He eivät ymmärrä niitä lappuja, koska ne ovat suomeksi.

Edelleen ukrainalaiset kohtaavat myös tylyä palvelua.

– Kaksi viikkoa sitten heitä seisotettiin pankin ulkopuolella, koska kaikki eivät saaneet tulla sisään samaan aikaan.

Virtanen sanoo, että työnantajan ja -hakijan kohtaaminen on tehty hankalaksi kaikille, ei pelkästään maahanmuuttajille.

– Toivottavasti tulevaisuudessa Yrittäjien yksi tärkein tehtävä on saada TE-palvelut paljon joustavammiksi, sanoo Naantalin Yrittäjien puheenjohtajana toimiva Virtanen.

Vahva suositus

Amandiksen asiakkaat ovat ottaneet ukrainalaiset hyvin vastaan.

– Pieni prosentti on ilmaissut ymmärtämättömyyttä. On esimerkiksi kyselty, saavatko he palkkaa ja niin edelleen.

Virtanen epäilee, että kyselyt johtuvat tietämättömyydestä, ja siksi asiaa halutaankin tuoda avoimesti julki.

– Se on työntekijöillenikin mukavampaa, että asiakkaat esimerkiksi ymmärtävät, etteivät he vielä osaa suomea kovin hyvin. Meillä on myös aina suomalainen asiakaspalvelu paikalla. 

Työsuhteessa olevista ukrainalaisista suurimman osan, varsinkin lapsiperheiden, tavoite on kotiutua Suomeen, saada täältä töitä ja pidempi oleskelulupa.

– Olemme käyneet jo avaamassa ensimmäiselle ASP-tilin. Ydinjoukosta tiedän, että he rakentavat tänne elämää.

Useimmat ovat opiskelleet suomea koko talven. Virtanen kertoo yllättyneensä siitä, ettei kielimuurikaan ole aina niin iso.

– Jos heitä on vuorossa esimerkiksi viisi, niin yhtäkkiä he yhdessä ymmärtävät kokonaisia suomenkielisiä lauseita. He tukevat toisiaan. Jos yksi ei tiedä, mitä persilja tarkoittaa, joku toinen tietää.

Virtanen kannustaa työvoimapulan kanssa kamppailevien alojen yrittäjiä työllistämään rohkeasti ukrainalaisia.

– Vaikka alkuun olisi kielihaastetta, niin etenkin tällaisissa töissä, joissa täytyy luottaa, että työ tehdään hyvin, he ovat todella hyviä työntekijöitä, ja voin suositella heitä valtavasti.

Asiasta kertoi ensin Turun Sanomat.