Kannanotto: Uusi Hansel-mammutti toimii juuri kuten Yrittäjät pelkäsi
Hansel ja KL-Kuntahankinnat yhdistyivät syyskuussa 2019. Suomeen syntyi valtava, valtaosan maan hankintayksiköistä kattava yhteishankintayksikkö. Organisaatiota perusteltiin julkisten varojen käytön tehostumisella sekä ammattimaisuudella. Yrittäjät epäilivät yhdistymistä. Pelkona olivat massiiviset kilpailutukset, joissa tietyn tuoteryhmän hankinnat pääytyvät volyymin vuoksi suuryrityksille. Saman alan markkinat suljettaisiin sopimuksilla useiksi vuosiksi. Hansel vakuutti, ettei näin käy vaan hankinnat ositetaan, ja niistä käydään alueellisia markkinavuoropuheluja.
Nyt Hansel kilpailuttaa puhtaanapidon tarvikkeita. Samaan tarjouspyyntöön on yhdistetty mm. puhdistusaineet, jätesäkit, siivousliinat, luudat, saippuat, hiustenhoitoaineet, kuljetukset, pesuaineet, desinfiointiaineet, henkilökohtaisen hygienian tuotteet ja käsipyyhkeet. Hankinnassa on mukana 150 hankintayksikköä ja toimittajia valitaan yksi. Hankintaa ei ole ositettu tuoteryhmittäin eikä alueellisesti. Osittamattomuutta selitetään sillä, että nyt haetaan tukkutoimittajaa ja mennään samalla tavalla kuin päättyvässä KL-Kuntahankintojen puitesopimuksessa on ollut.
Pienten tarjoajien tarjoukset eivät kiinnosta
Tyrmistyneet yrittäjät ovat ottaneet yhteyttä, että eivätkö he nyt voikaan enää tarjota valmistamaansa tai myymäänsä tuotetta ilman, että he tarjoavat myös kaikkia muita listattuja tuotteita. Hankinnan arvo on yli 50 miljoonaa euroa. Hankintalaki (ja terve järki) sanovat, että hankinnoissa tulee huomioida pk-yritysten osallistumismahdollisuudet. Suomessa yritykset ovat pieniä. Kilpailua ei saa tässä maassa aikaiseksi muuten kuin ottamalla tarjouksia myös pieniltä.
Jos hankinnat toteutetaan Hanselin malliin kymmenien miljoonien eurojen kokonaisuuksina, vain pari kansainvälistä tukkua voi myydä julkisille organisaatioille mitään. Lisäksi valtio näin sulkee markkinat neljäksi vuodeksi kaikilta muilta toimijoilta pitäen huolen, että seuraavalla kierroksella tarjoajia on vähemmän, hinta on korkeampi ja kotimaiset pk-yritykset ovat joko lopettaneet toimintansa tai ainakin lopettaneet julkiselle sektorille myymisen.
Asiakkaina koko valtio – tai ei ketään
Hanselin puhtaanapitokilpailutuksessa ovat mukana mm. Puolustushallinto, THL, Eduskunta, Jyväskylän yliopisto, Tasavallan presidentin kanslia, Rikosseuraamislaitos, Ulosottolaitos, Oikeusministeriö, Poliisihallitus, Helsingin kaupunki, HUS sekä lukemattomat kunnat. Hanselin mukaan hankintayksiköt voivat toteuttaa hankintoja myös muilta kuin hankintasopimustoimittajalta. Miten voittanut toimittaja sitten arvioi myyntimäärät? Kuinka todennäköistä on, että sadat julkiset organisaatiot eivät hankkisi tuotteita hankintasopimuksen kautta vaan alkaisivat neuvottelemaan alueellisten toimittajien kanssa erillisiä sopimuksia tuoteryhmittäin? Tarjoaja saattaa näiden kysymysten äärellä luopua haaveesta saada julkinen sektori asiakkaakseen. Jos yrittäjä lopettaa, ei valtio saa kilpailun kautta jalostuvaa tehoa ja laatua, vaan se päätyy pitkällä aikavälillä yhden toimittajan panttivangiksi. Parhaimmillaan julkinen hankinta voisi olla kasvavalle yritykselle arvokas referenssi ja ponnahduslauta jopa vientiin.
Hanselin omistajalla – eli meillä veronmaksajilla – on omistajana oikeus lausua siitä, miten yhteishankintayksikkö ostovoimaansa käyttää. Lainsäätäjän tahto ei liene ollut luoda organisaatiota, joka toiminnallaan sulkee julkiset hankinnat kotimaisilta PK-yrityksiltä. Näin on silti käynyt, joten omistajaohjausta tarvitaan. Reagointi on valtiovarainministeriön tehtävä, ja sen aika on nyt.
Kirjoittajat:
Susanna-Sofia Keskinarkaus, Lapin hankinta-asiamies, Lapin Yrittäjät Satu Grekin, Elinkeino- ja kilpailuasioiden päällikkö, Suomen Yrittäjät
