Kehittämissuunnitelmia taantuman taltuttamiseksi

Monien ennusteiden mukaan olisimme menossa taantumaa kohti syksyllä ja ensi vuonna. Taantumaennusteita ei kannata voimakkaasti markkinoida, koska ne tahtovat toteuttaa itsensä. Kuluttajien ja yritysten käyttäytyminen muuttuu taantumauutisten varjossa: arjen ostoksia mietitään tarkemmin ja investointeja siirretään eteenpäin. Tästä kierteestä takuulla syntyy taantuma, ellei se muuten olisi tullut.

Maailmantilanne kokonaisuutena on kuitenkin sellainen, että kannattaa varautua korkean inflaation, plussakorkojen sekä hidastuvan kysynnän talouteen ja miettiä omalta kohdalta, kuinka käyttää mahdollisen taantuman siten, että on entistä paremmassa asemassa, kun talous jälleen alkaa vetää.

Taantuman hyvä puoli nimittäin on mahdollisuus kehittää toimintaa ja rakentaa uutta sen aikana. Tuo uuden rakentaminen määrittää paljolti sen, miltä toimialat ja alueet näyttävät kriisin jälkeen ja ketkä vastaavat kovaan kysyntään, jota taantuman jälkeen väistämättä seuraa.

Mihin suuntaan Keski-Suomi on menossa? Keski-Suomen maakuntastrategiassa kasvun kärjiksi on nostettu bio- ja kiertotalous, uudistuva teollisuus sekä hyvä vointi. Näillä kärjillä tullaan lähivuosina suuntaamaan kymmeniä miljoonia euroja yritysten kehittämishankkeisiin ja toimintaympäristön kehittämiseen. Digitalisaatio lävistää kaiken, se ei enää ole erillinen kärki. Tarvitsemme yhteistä innostusta ja sparrausta kasvusuunnitelmiin sekä visioiden kirkastamiseen eri tasoilla ja organisaatioissa, jotta aikeet muuttuvat teoiksi ja liiketoiminnaksi. Koronasta ulos pääsyn tueksi laadittiin maakunnallinen selviytymissuunnitelma, sen tyyppisen suunnitelman tarve saattaa olla käsillä nytkin.

Investointituilla on merkitystä yritysten mahdollisuuksille investoida eri alueilla. Ne ovat tarpeellinen lisä useista osista koostuvissa rahoituspaketeissa ja mahdollistavat investointeja siellä, missä vaikkapa rakennusten vakuusarvot ovat pienempiä. Ilman investointitukea oman rahan tarve olisi liian suuri. Jämsä, Keuruu, Multia, Joutsa ja Luhanka pääsevät Valtioneuvoston 16.6. tekemällä päätöksellä EU:n yritystukien kakkosluokkaan, jossa tukiprosentti on aiempaa korkeampi. Kakkostukiluokassa jatkavat Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pihtipudas, Saarijärvi ja Viitasaari. Konnevesi putoaa harmillisesti pois, mutta muilta osin paketti on varsin suotuisa Keski-Suomelle.

Tulevaisuudenuskoa ja näkyä tarvitaan, jotta yritykset uskaltavat investoida, tuilla tai ilman. Keski-Suomi tarvitsee yhteistä henkeä ja katto korkealla värit kirkkaina visiointia, jotta saamme hyvän polun kohti uutta nousukautta ja kehittämisrahoituksen liikkeelle oikeisiin kohteisiin.

Sanna-Mari Jyräkoski, toimitusjohtaja, Keski-Suomen Yrittäjät

Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisessa 20.6.2022.