24.4.2020 klo 16:30
Uutinen

Kehitysrahat eivät helpota linja-autoliikennöitsijöiden ahdinkoa – ”Kuka lähtee kehittämään, kun ei tiedä, ollaanko kohta edes hengissä?”

Linja-autoyrittäjät joutuivat ensimmäisinä ja totaaliseen ahdinkoon koronakriisissä. Kehittämistukia on vaikea hakea, kun toimintaedelletykset on evätty ja tuleavisuus on sumuista.

Linja-autoliikennöitsijät ovat kohdanneet alan historian pahimman iskun, kun koronakriisi iski. Tilauskirjat tyhjenivät kevään ja kesän ajalta kokonaan, kun kokoontumisia rajoitettiin ja tapahtumia alettiin perua. Koululaiskuljetukset lakkasivat ja työmatkaliikenne loppui, kun ihmiset jäivät etätöihin.

– Minä tulen muistamaan 13. päivä perjantain, sillä aamulla kymmenestä lähtien kuudessa tunnissa kaikki loppui ja sitä alkoi miettiä, mitäköhän isona päätyy tekemään elääkseen, Vantaalta ja Lahdesta toimivan ReissuRuoti-linja-autoyhtiön toimitusjohtaja Juho Ruoti sanoo.

Hallitus piti tiedotustilaisuuden torstaina 12. maaliskuuta ja ilmoitti rajoituksista kokoontumisen ja liikkumisen suhteen.

Ruoti ei iloitse edes siitä, että kouluja saatettaisiin avata. Jos yli 10 ihmistä ei saa kokoontua, kuljetusten järjestäminen on hankalaa. Lisäksi henkilöstö on lomautettuna ja heidän kutsumisensa kahdeksi viikoksi töihin olisi kallista sekä työlästä.

– Kunnat voivat velvoittaa ajamaan koulukyytejä kaksi viikkoa ja maksavat siitä korvauksen. Tilauskirjat ovat sen jälkeen edelleen tyhjinä. Lomakausi alkoi huhtikuun alusta, eli joutuisin maksamaan lomat ja pekkaspäivät sekä käydä yt-prosessin lomautuksista sen jälkeen uudelleen. Minun ei kannata ottaa työntekijöitä kahdeksi viikoksi takaisin töihin, Ruoti sanoo.

Lue lisää Linja-autoalan yrittäjät ottivat koronaepidemian ensimmäiset iskut – Hallituksen tukipaketit monille jo myöhässä

Koronatuet eivät osu

Ruoti haki Business Finlandin kehittämistukea, mutta sai ensimmäiseen hakemukseensa hylkäävän vastauksen.

– Kun koulut ovat kiinni ja tapahtumat peruttu, alan toimintaedellytykset on evätty. Mitä tässä voi kehittää? Toki voin suunnitella karaokelaitteiden asentamista kaikkiin busseihin, mutta onko se järkevää? Nyt tarvitaan kassoihin rahaa, Ruoti sanoo.

Ruoti on hakenut kehittämisrahaa uuteen hankkeeseen. Jo ensimmäisellä kierroksella hän osasi aavistaa, että prosessista tulee jälkipyykkiä.

– Näin, että hakemukseen täytyy satuilla ja maalailla kuvia, jotka eivät ehkä toteudu. Hätäapurahoituksesta tässä ei ole todellisuudessa kyse. Harva lähtee kehittämään uutta toimintaa, kun ei tiedetä, jäädäänkö henkiin. Näistä tuista ei ole linja-autoliikennöitsijöille kilahtanut tietääkseni vielä penniäkään, Ruoti sanoo.

Jotain tilanteen laajuudesta kertoo se, että 10 500 linja-autosta 4500 on Ruotin tietojen mukaan seisonta- tai varastovakuutuksessa. Kaikkia busseja ei seisontavakuutukseen voi laittaa, koska silloin esimerkiksi Kasko-sopimus voi katketa. Pääasiassa liikenteessä on vain kaupunkien paikallisliikenteen bussit.

Toimintaedellytykset jäissä

Ruoti on yhdessä muiden liikennöitsijöiden kanssa vedonnut alan tukemiseen suorin tuin tai helpotuksin, jotka eivät vaadi kehittämisrahojen hakemista. Suljetuiksi määrätyille ravintoloille ollaan kaavailemassa 150 miljoonan euron edestä erillistukea. Teollisuusalan toimijat varoittelevat jo tulevasta ahdingostaan.

Ruoti toivoo alan järjestö Linja-autoliitolta aktiivisempaa otetta alan ahdingon nostamisessa esiin.

– Meidän alaan tämä kriisi on iskenyt ensimmäisenä ja pahiten koko yhteiskunnassa. Kannustan kaikkia yrittäjiä, mutta ravintoloitsijoilla on sentään jotain mahdollisuuksia kehittää toimintaansa ja olla toiminnassa. Meidän alallamme toimintaedellytyksiä ei juuri ole, Ruoti sanoo.

Hän muistuttaa, että linja-autoalan toimijoiden harveneminen näkyy tulevaisuudessa ja pitkällä aikavälillä yhteiskunnan varoissa. Jos paikallinen liikennöitsijä nyt lopettaa, harvaanasutuilla seuduilla joukkoliikenne voi loppua kokonaan. Seuraavaksi lähin liikennöitsijä voi olla satojen kilometrien päässä, jolloin koululaiskuljetusten tai paikallisliikenteen aukkoja siellä täällä voi olla kallista paikata.

– Meillä ei ole myöskään mahdollisuutta investoida uuteen kalustoon ja näin vastata uusiin vaatimuksiin, jos yritysten talous menee nyt miinukselle. Veikkaan, että toipumiseen maaliskuun tasolle ennen hallituksen tiedotustilaisuutta menee kolmesta viiteen vuotta, Ruoti sanoo.

Lue myös Uudenmaan rajat aukesivat, mutta Euroopan tasoisten yhteisten toimintaperiaatteiden puute vaikuttaa suomalaisyrityksiin enemmän

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Muita kiinnostavia aiheita