Linja-autoalan yrittäjät ottivat koronaepidemian ensimmäiset iskut – Hallituksen tukipaketit monille jo myöhässä
Linja-autoyrittäjät ovat joutuneet koronaviruksen aiheuttaman epidemian takia todella tiukille ensimmäisten joukossa. Joukko linja-autoalan yrittäjiä aikoo vedota hallitukseen ja rahoittajiin pitkän aikavälin rahoitusratkaisuista.
Isojen tilaisuuksien kieltämisen ja koulujen sulkemisen aiheuttama asiakaskato ja tilausten peruuntuminen tulivat linja-autoliikennöitsijöille nopeasti ja yllättäen. Kevät on koulujen sekä yritysten kevätretkien sesonkiaikaa.
– Meiltä meni 25 000 euron edestä tilauksia yhdessä viikonlopussa. Emme tiedä, koska tulee lisää. Voi olla, että ei ennen elokuun koulukyytejä, Hämeenlinnasta liikennöivän Pekola liikenteen toimitusjohtaja Risto Pekola kertoo.
Pekola on Linja-autoliiton varapuheenjohtaja sekä Suomen Yrittäjien liikenteen valiokunnan jäsen.
Mistä kesäloma-ajan palkat?
Linja-autoliikennöitsijöiden kenttä jakautuu neljään osa-alueeseen. Pekolan liikenne ajaa pääasiassa pikavuoroja, rahtia ja matkahuollon kuljetuksia, eli lipputuloihin perustuvaa ja muuta markkinaehtoista liikennöintiä sekä koululaiskuljetuksia, eli tilattua palvelua. Kevätretket ovat tilausajoja, joilla liikennöitsijä Pekolan mukaan maksavat loma-ajan palkat.
– Tilausajot ovat toinen tukijalkamme. Pärjäämme tässä tilanteessa kuukauden, mutta nyt ei ole, mistä maksaa lomarahoja. Ne vuorot, mitkä ajamme, maksavat parhaassa tapauksessa bensat ja kuljettajan palkan, mutta siitä ei jää mitään huoltoon tai hallintoon, Pekola kertoo.
Velvollisuus pysyy, lipputuloja ei tule
Pekola kuvailee toimialan tilannetta valtakunnan tasoiseksi kriisiksi. Paras tilanne on sellaisilla kaupunkiliikennöitsijöillä, joiden palvelut tilaa kaupunki ja joiden tulot eivät ole tippuneet, ja lipputulot menevät kaupungille. Liikennöitsijä saa saman rahan, oli kyydissä matkustajia tai ei. Osa kaupungeista on siirtynyt kesäaikatauluun tai harventanut muuten vuorovälejä.
Pekola tietää Kajaanin kaupungin päätyneen ratkaisuun, jossa liikenne on täysin seisahtunut, mutta yrittäjälle korvataan puolet, suosituksen mukaan.
Toinen ääripää ovat ELY-keskusten tilaama vakiovuoroliikenne, joka toimii käyttöliikennesopimuksella. Yrittäjät kokevat, että heillä ei ole neuvottelukumppania lipputulojen alenemisessa. Viranomaiset eivät ota tilanteeseen kantaa.
– Heillä on velvollisuus ajaa vuorot, mutta kukaan ei korvaa menetettyjä lipputuloja, vaikka ne ovat tippuneet yli 70 prosenttia. Näillä toimijoilla on aivan hirveä ahdinko, Pekola sanoo.
Väylä Suomen halki menee poikki Uudenmaan sulkemisen takia
Pitkän matkan liikenteessä ongelmat alkavat tuntua jo koko maan tasolla, sillä linja-autot ovat osa maan huoltovarmuutta. Siksi esimerkiksi Uudenmaan rajojen sulkeminen on suurempi asia, kuin liikennöitsijöiden taloudellinen ahdinko.
– Suuri osa Suomen poikkiliikenteestä menee katki, sillä monet kuljetukset esimerkiksi Jyväskylään tai Kuopioon menevät Helsingin kautta. Jos ei ole matkustajia, eikä näitä linjoja ajeta, väylä maan halki katkeaa, Pekola kertoo.
Vetoomus pitkän aikavälin ratkaisuista
Toimialan yritykset ovat tehneet jo lomautuksia, siirtäneet kalustoa seisontavakuutukseen ja tehnyt muita säästötoimia, joilla kriisistä selvittäisiin tai vaikutuksia ainakin minimoitaisiin.
Hallituksen tukitoimet eivät linja-autoyrittäjiä juuri lämmitä. Heidän näkökulmastaan tukitoimet perustuvat kulujen siirtämiseen tulevaisuuteen sekä uuden lainan ottamiseen. Työnantajamaksujen pienentäminen siinä vaiheessa, kun henkilökunta on jo lomautettu, tulee liian myöhään.
Joukko linja-autoyrittäjiä on allekirjoittanut vetoomuksen hallitukselle sekä rahoittajille, joissa yrittäjät toivovat uusia edellytyksiä tilanteen ylittämiseen.
Vetoomuksessa mainitaan suorat tuet, kuten tammi-maaliskuun palkkojen ennakonpidätysten palauttaminen, verohelpotukset, kuten polttoaineverot. Rahoittajilta yrittäjät toivovat joustoa pitkällä aikajänteellä rahoitusjärjestelyihin, sillä muutaman kuukauden lyhennysvapaat eivät ole riittävä keino.
Pekola on yksi vetoomuksen allekirjoittajista.
Vetoomus ei ole Linja-autoliiton alullepanema, mutta toimitusjohtaja Mika Mäkilä on lausunnoissaan samoilla linjoilla.
– Koronauutisten tulon jälkeen tilaukset sakkasivat tällä toimialalla ensimmäisten joukossa. Kriisi on vaikuttanut kaikkiin liiketoiminnan osa-alueisiin. Yritystoiminnan tukeminen on tässä tilanteessa tärkeää, mutta pääomittaminen ei ole oikea keino. Kyseessä on myös yhteiskunnan toimintojen turvaaminen, Mäkilä sanoo.
Elina Hakola
elina.hakola (at) yrittajat.fi
