YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Kun Simo Alatalon rakastettu liikkuva elokuvateatteri lopettaa, lähimpään elokuvanäytökseen voi olla matkaa lähes 200 kilometriä – ”Kukaan ei jatka”
Odotettu Lapin sota -elokuva jää viimeiseksi näytökseksi itäisen Lapin maaseutupaikkakunnilla.
Simo Alatalo, 63, on monen maaseudulla asuvan elokuvaharrastajan pelastus, mutta ei enää kauan.
Alatalo on kiertänyt 35 vuoden ajan Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Itä-Lapin paikkakunnilla esittämässä elokuvia liikkuvalla kalustolla. Yrittäjä pakettiautossa kulkee digitaalinen elokuvaprojektori, valkokangas ja laadukas äänentoistolaitteisto. Hän tarjoaa elokuvanäytöksiä paikkakunnilla, joissa ei ole omaa elokuvateatteria. Sellaisia ovat muun muassa Kiuruvesi, Haapajärvi ja Toholampi.
Alatalo tuo kalustonsa esimerkiksi auditorioon, jossa on yleensä oma äänentoistojärjestelmä.
– Projektorin asentamisessa menee noin 15–20 minuuttia. Kaikki kulkevat pyörillä, yrittäjä kertoo.
Saleihin mahtuu kerrallaan 200–500 katsojaa, mutta viime vuosina asiakasmäärät ovat olleet laskussa.
Erityisen paljon asiakasmäärät ovat tippuneet itäisessä Lapissa, jonne Alatalo ei enää jatkossa aja. Toinen syy palvelun lopettamiseen on polttoaineen kallis hinta. Matkaa Savukoskelta tulee noin 400 kilometriä suuntaansa. Se ei enää kannata.
Kemijärven, Pelkosenniemen ja Savukosken viimeiseksi elokuvanäytökseksi jää piakkoin levitykseen saapuva Lapin sota, josta Alatalo odottaa hittiä.
– Jos tavallinen elokuva vetää joitakin kymmeniä, tälle odotan yhteensä noin 500 katsojaa, yrittäjä ennakoi.
Lipun hintaa ei voi nostaa tarpeeksi
Alatalo myöntää, että lopettamispäätös on ikävä syrjäseutujen asukkaille. Sen myötä asukkaat eivät enää pääse nauttimaan elokuvista valkokankaalta. Esimerkiksi Savukoskelta kertyy jatkossa 180 kilometriä matkaa lähimpään elokuvateatteriin Rovaniemelle.
– Sellaista matkaa ihmiset eivät lähde näillä polttoainehinnoilla taittamaan. Onhan tämä ikävä juttu. Olemme saaneet aina todella positiivista palautetta siitä, että jaksamme kiertää. Jatkossa maaseudun kulttuuripalveluihin jää iso lovi.
Raahen, Kiuruveden, Haapajärven ja Pudasjärven alueilla Alatalo aikoo vielä jatkaa vuoden tai kaksi. Siellä välimatkat yhteen suuntaan ovat enintään noin 200 kilometriä. Kuluja on pyritty karsimaan siten, että samalla kertaa näytetään useampi elokuva. Lipun hintoja ei yrittäjän mukaan voi korottaa niin paljon, että kaikki kulut saisi katettua.
– Maaseutupaikkakunnilla lipun hinta on 10 euroa. Voisimme ehkä nostaa 15 euroon, mutta se ei paljon auttaisi. Kulurakenne on niin raskas. Kahtakymmentä euroa asiakkaat eivät suostuisi maksamaan.
Elokuvat Alatalo on oppinut valitsemaan kokemuksen myötä niin, että katsojia riittää mahdollisimman paljon. Asiakaskunta on kuitenkin muuttunut merkittävästi viime vuosina.
– Ennen enemmistö oli lapsia ja lapsiperheitä. Nyt lapsilla on kännykät, joista he katsovat suoratoistopalveluita. Meidän kannattaa pyörittää elokuvia enää vain vanhemmalle väelle. Edellinen iso menestys oli Kyllä isä osaa.
Risto Räppääjä katkesi yllättäen
Alatalo siirtyi omaan yritykseen rakennusalalta, kun hänen enonsa jäi eläkkeelle vuonna 1994. Eno oli pyörittänyt liikkuvaa elokuvateatteria.
– Päätin jatkaa toimintaa. Eno kiersi pieniä paikkakuntia, mutta vanhalla kalustolla. Ostin heti nykyaikaisen kaluston ja otin uusia paikkakuntia mukaan.
Siirryttyään digitaaliseen projektoriin kaluston koko kasvoi niin, että Alatalo pyysi mukaan toimintaan puolisonsa. Nyt he ovat kiertäneet pakettiautollaan pitkin maaseutua kahdestaan kymmenen vuoden ajan.
Ikäviäkin sattumuksia on mahtunut vuosien varrelle.
– Muutaman kerran olemme jääneet tielle. Se on aika vähän, koska olemme ajaneet yhteensä miljoonia kilometrejä.
Talvisin esitykset perutaan, jos pakkanen laskee 30 asteeseen. Silloin asiakkaat eivät lähde autoillaan liikkeelle.
Erään kerran laitteisto rikkoutui kesken elokuvanäytöksen. Risto Räppääjän katsominen keskeytyi ikävällä tavalla. Varaosia piti odotella Englannista kaksi kuukautta.
– Muutamalla kymmenellä tuhannella eurolla olen joutunut korjaamaan laitteistoa. Jos jotain rikkoutuu, korjaaminen on järjettömän kallista.
Alatalo on valmistautunut toiminnan lopettamiseen. Hän pitää jatkomahdollisuuden avoimena, jos polttoaineiden hinnat laskisivat merkittävästi.
– Jos lopetan, minun jälkeeni kukaan ei jatka toimintaa. Enkä itse asiassa suosittele jatkamista kenellekään. Vielä kymmenen vuotta sitten olisi suositellut. Korona-aika muutti kaiken ja tipautti elokuvakatsojien määrän alas, yrittäjä kertoo ja viittaa suoratoistopalveluiden yleistymiseen.
Vinkkaa meille juttuaihe!
Pauli Reinikainen
pauli.reinikainen@yrittajat.fi