Kolumni päätöksentekokulttuurin muutostarpeista
Heljä Misukka analysoi Loviisan Sanomien kolumnissaan Mervi Kataisen väitöskirjan pohjalta Loviisan päätöksentekokulttuurin muutostarpeista, joka sopii varmasti moneen muuhunkin kuntaan. Päättäjien ja virkamiesten kesken tarvitaan luottamusta lisää ja sitä on rakennettava tietoisesti. Yritykset ja yrittäjät karttavat kuntia, joissa päätöksenteko on hidasta ja poukkoilevaa.
Loviisa tarvitsee yksituumaisuutta ja luottamusta
Samoin kuin pieni kansa voi pärjätä kovassa kansainvälisessä kilpailussa vain vahvalla
yksituumaisuudella, samoin Loviisa voi pienenä kaupunkina menestyä kuntien joukossa
yhteistyöllä ja aktiivisuudella. Kuitenkin keskinäinen epäluottamus tuntuu olevan ikävän
usein vallitsevaa toimintakulttuuria kaupungissamme.
Tämä tuli mieleeni, kun seurasin hiljattain Helsingin yliopistolla väitöstilaisuutta, jossa
hyväksyttiin poliitikkojen ja luottamushenkilöiden välisestä epäluottamuksesta valtiotieteen
väitöskirja. Siinä todettiin epäluottamuksen kasvaneen ilmiönä viime vuosina. Väittelijä,
Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mervi Katainen vieraili muuten kesällä Loviisa
Forumissa.
Kataisen mukaan sosiaalisessa mediassa käytävä aggressiivinen keskustelukulttuuri on
vaikuttanut kielteisesti luottamukseen. Tämä on valitettavan tuttua myös Loviisassa.
Epäluottamus molemmin suuntaista: päättäjät tuovat sen kovaäänisesti esiin, mutta
virkamiehetkin tuntevat epäluottamusta päättäjiä kohtaan. He eivät asemansa vuoksi sitä
välttämättä julki tuo.
Kriittisin vaihe on asioiden valmistelu. Poliitikot epäilevät usein, että asioita salataan ja
virkamiehet että poliitikot määräävät lopputuloksen jo ennen kuin kaikki oleelliset seikat on
esillä. Tästä seuraa turhia selvityspyyntöjä. Erityisen paljon luottamusta vaatisivat
ideologiset päätökset, kuten palveluverkon supistaminen ja taloussäästöt. Nämäkin ovat
ajankohtaisia kysymyksiä myös Loviisassa.
Toimintakulttuurilla on väitöksen mukaan suuri vaikutus poliitikkojen ja virkamiesten
suhteisiin. Vaikka henkilöt vaihtuvat, toimintakulttuuri säilyy vuosikymmenestä toiseen. On
syytä miettiä, millaista toimintakulttuuria Loviisassa ylläpidetään ja ketä se hyödyttää.
Epäluottamuksen ruokkiminen ei vie Loviisaa eteenpäin, mutta toki se voi kohtuullisissa
määrin parantaa päätösten laatua.
Jos epäluottamus korostuu, sillä on kielteisiä vaikutuksia, joista kärsii koko kaupunki ja sen
asukkaat. Päätökset hidastuvat, lisäselvityksiä laaditaan, valmistelun laatu heikkenee ja
valmistelua voidaan ulkoistaa. Ulkopuoliset toimijat, kuten yritykset, vaikkapa
rakennuttajat, alkavat karttaa kuntaa, jonka päätöksenteko epävarmaa, hidasta ja
poukkoilevaa.
Loviisassa monet lupaavat hankkeet ovat jumiutuneet ja monesti jopa kariutuneet tai
siirtyneet muihin kaupunkeihin eripuran, valmistelun hitauden tai päätöksenteon takkuilun
takia. Esimerkiksi Tavistholmenin alueen uuden omistajan kehittämissuunnitelmien
eteneminen näyttää jumiutuneen osayleiskaavaerimielisyyksien takia. Myös
tuulivoimasuunnitelmat yksi toisensa jälkeen on Loviisassa onnistuttu torjumaan. Eräs
robotiikkaa hyödyntävä tehdasinvestointi tehtiin hiljattain Loviisan sijasta Kotkaan, koska
yrittäjä ei saanut kaupungilta puoleen vuoteen tietoa mahdollisesta tontista. Kotkasta
hallipaikka löytyi nopeasti. Yrittäjäjärjestön korviin on hiljattain kantautunut lukuisia
muitakin esimerkkejä harmillisen paljon.
Väitöstutkimuksessa on tunnistettu poliitikkojen ja virkamiesten väliseen
epäluottamukseen lukuisia erilaisia syitä, kuten epäilykset tiedon oikeellisuudesta ja
objektiivisuudesta, tietovuotojen pelko, poliitikkojen ja virkamiesten välisen roolituksen
sekoittuminen, epäselvyydet valtasuhteissa sekä henkilökemiaongelmat. Poliitikkojen
liiallinen puuttuminen operationaaliseen toimintaan on ongelma.
Kun Loviisassakin kuljetaan kohti kevään 2025 kuntavaaleja, olisi hienoa, jos puolueet
kiinnittäisivät huomiota ehdokasasettelussa siihen, miten ehdokkaat haluavat rakentaa
yhteistyössä muiden kanssa menestyvää kaupunkiamme. Myös kaupungin
virkamiesjohdolta edellyttäisin suurempaa huomiota sellaisen toimintakulttuurin
vahvistamiseen, jossa johtavina periaatteina ovat avoimuus ja elävä vuorovaikutus. Nämä
ovat erityisesti asioiden valmisteluvaiheessa Kataisen väitöksen mukaan keskeisiä
luottamuksen elementtejä.
Työkaluja avoimuuden ja vuorovaikutuksen myönteiselle vahvistamiselle on paljon.
Voidaan mm. järjestää lähetekeskusteluja valmisteilla olevista asioista, selkiyttää rooleja,
tiedottaa asioista ennakkoon, osallistaa yrityksiä, yhteisöjä ja asukkaita ja järjestää
”iltakouluja”.
Loviisan Yrittäjät aikoo osaltaan järjestää kuntavaaleja edeltävänä vuonna paljon
tilaisuuksia, joissa päättäjät ja virkamiehet haastetaan julkiseen keskusteluun. Haastan
muutkin kaupunkimme yhteisöt samaan työhön. Keskustellaan rakentavassa hengessä
jatkossa enemmän kasvotusten ja sosiaalisessakin mediassa pidetään yllä kunnioittavaa
keskustelukulttuuria yhteisen Loviisan hyväksi.
Heljä Misukka
Loviisan Yrittäjien varapuheenjohtaja
