Koulutuksen ja työn tulevaisuuden haasteet

Yritys etsii tekijää, mutta ei löydä sopivaa ihmistä. Samaan aikaan toisella on tutkinto, jolle ei löydy käyttöä. Tämä ristiriita on yksi työelämämme keskeisistä haasteista. Kyse ei ole vain suhdanteista, vaan myös siitä, miten koulutusta ohjataan.

Koulutukseen kyllä edelleen luotetaan
Suomessa koulutukseen luotetaan syystä. Se on ollut pitkään vahvuutemme ja hyvinvoinnin perusta. Siksi korkeakoulutuksen lisääminen näyttäytyy helposti itsestään hyvänä tavoitteena. Haaste syntyy, kun kysymme, mihin tehtäviin valmistutaan ja työllistytään. Kaikki eivät voi työllistyä asiantuntijatehtäviin tai olla yrittäjiä. Siksi koulutuspolitiikassa on uskallettava puhua myös tarpeesta, suunnasta ja rajallisuudesta.

Tavoite lisätä korkeakoulutettujen määrää on sinänsä perusteltu. Ongelma syntyy, jos määrällinen tavoite alkaa ohjata liikaa suhteessa työn todelliseen kysyntään. Silloin koulutamme lisää aloille, joilla kilpailu kiristyy, ja samalla sivuutamme alat, joilla tekijöistä on pula.

Tämä näkyy arjessa. Välillä kuulemme esimerkkejä, joissa yksinkertaiseen palvelutyöhön hakee ihminen jopa tohtorin papereilla Yksittäiset tapaukset eivät kerro kaikkea, mutta ilmiö on tunnistettava: koulutus ja työ eivät kohtaa riittävän hyvin. Samalla osa aloista kärsii kroonisesta osaajapulasta.

Taloustilanne kärjistää ongelmaa.
Taantuma jarruttaa rekrytointeja, mutta ei silti selitä kaikkea. Koulutuksen vaikutukset näkyvät viiveellä. Kun suuntaa korjataan, ollaan usein jo myöhässä. Tilannetta ohjaa myös rahoitusmalli. Kun rahoitus painottuu tutkintojen määrään, oppilaitoksilla on kannustin kasvattaa volyymia siellä, missä hakijoita riittää. Tämä ei aina vastaa työelämän todellista tarvetta.

Myös toteutustavat vaikuttavat. Verkko-opetus lisää saavutettavuutta ja joustavuutta, ja hyvä niin. Samalla se voi kuitenkin ohjata kysyntää kohti koulutuksia, joita on helppo suorittaa, ei välttämättä kohti aloja, joilla työmahdollisuudet ovat parhaat. Vaarana on, että lisätään koulutusta sinne, missä hakijoita on eniten, ei sinne, missä osaajia tarvitaan eniten.

Koulutuksen laatuun tulee panostaa
Siksi koulutuksen laadullinen ohjaus on nyt ratkaisevaa. Pelkkä tutkintojen määrä ei riitä. Tarvitaan tiiviimpi yhteys työelämän tarpeisiin, alueelliseen kysyntään ja valmistuneiden työllistymiseen. On myös tärkeää erottaa nuorten tutkintokoulutus, työssä olevien täydennyskoulutus ja alanvaihto toisistaan.

Koulutuksen tehtävä ei ole vain tuottaa tutkintoja. Sen tehtävä on varmistaa, että osaaminen ja työ löytävät toisensa ajoissa. Muuten riskinä on, että rakennamme järjestelmää, joka palvelee itseään paremmin kuin yhteiskuntaa.

Kirjoittaja:
Jaakko Soukainen
Rauman Yrittäjät ry, varapuheenjohtaja
Satakunnan Yrittäjät ry, hallituksen jäsen

Juttu on julkaistu UutisRauma -lehden nettisivustolla 3.4.2026
Jaakon kuva lehden julkaisusta