YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Lapin Yrittäjät: Talvikunnossapidon taso ei riitä
Lapin Yrittäjät on allekirjoittanut Pohjois-Suomen toimijoiden yhteisen kirjelmän, jossa vaaditaan välittömiä toimia maanteiden talvikunnossapidon tason parantamiseksi. "Tavoitteena on varmistaa, että päätöksenteossa huomioidaan pohjoisen yritysten toimintakykyjen edellytykset”, kertoo Lapin Yrittäjien toimitusjohtaja Ella-Noora Kauppinen.
Lapin Yrittäjät on allekirjoittanut Pohjois-Suomen toimijoiden yhteisen kirjelmän, jossa vaaditaan välittömiä toimia maanteiden talvikunnossapidon tason parantamiseksi. Talvikunnossapidon taso on heikentynyt viime vuosina merkittävästi, mikä näkyy Lapissa suoraan yritysten arjessa: kuljetusten epävarmuutena, matkailijoiden turvallisuusriskien kasvuna sekä elinkeinoelämän kustannusten nousuna.
Lapissa pitkät välimatkat, kasvavat kuljetusvolyymit ja vilkastuva matkailu edellyttävät toimivaa ja ennakoitavaa talvikunnossapitoa. Puutteet tienhoidossa heijastuvat laajasti yritysten logistiikkaan, toimitusvarmuuteen ja asiakaskokemukseen. Myös sotilasliikenteen kasvu ja huoltovarmuuden vaatimukset tuovat Lapille omat erityishaasteensa.
”Monet Lapin Yrittäjien jäsenyrittäjät ovat kertoneet, että talvihoidon epävarmuus näkyy esimerkiksi aikatauluviiveinä ja ylimääräisinä kustannuksina. Yhteisen kirjelmän tavoitteena on varmistaa, että päätöksenteossa huomioidaan pohjoisen erityisolosuhteet ja yritysten toimintakykyjen edellytykset”, kertoo Lapin Yrittäjien toimitusjohtaja Ella-Noora Kauppinen.
Alta löytyvässä kirjelmässä esitetään konkreettiset toimenpide-ehdotukset, joiden avulla maantieliikenteen sujuvuus, turvallisuus ja toimintavarmuus voidaan turvata läpi talven.
Pohjois-Suomen maanteiden talvikunnossapidon taso on viime vuosina heikentynyt merkittävästi. Erityisesti liukkaudentorjuntaa ei toteuteta riittävällä intensiteetillä tai oikea-aikaisesti, vaikka ennakoivat sää- ja kelipalvelut mahdollistavat tarkat toimenpide-ennusteet hyvissä ajoin. Ennakoimattomuus altistaa alueen tienkäyttäjät vakaville riskeille ja heikentää liikenteen sujuvuutta sekä turvallisuutta.
Suomen tavaraliikenteestä noin 90 % kulkee kumipyörillä, ja raskaan kaluston yhdistelmät ovat kasvaneet sekä pituudeltaan että massoiltaan. Tämä kehitys lisää entisestään korkealaatuisen talvikunnossapidon tarvetta, jotta liikenne pysyy turvallisena ja kuljetusketjut toimintavarmoina kaikissa keliolosuhteissa.
On huomattava, että raskasliikenne liikkuu merkittävästi myös yöaikaan. Suuri osa kuljetuksista ajetaan ilta- ja yövuoroissa, jotta tavarat ehtivät oikeaan aikaan terminaaleihin ja jatkokuljetuksiin. Kuljettajien ajo- ja lepoaikasäädökset ovat tarkkoja, joten jokainen ylimääräinen pysähtyminen odottamaan puutteellista tienhoitoa tai liukkauden torjuntaa sekoittaa kuljetusten aikataulut, kuormien jatkoreitityksen sekä kuljettajien työvuorot. Myöhästymisillä on laajat vaikutukset koko kuljetusketjuun, asiakastoimituksiin, tuotannon ohjaukseen sekä logistiikkaketjujen kustannuksiin.
Lisäksi Pohjois-Suomen alueella sotilasliikenne on selvästi lisääntynyt. Puolustusvoimien ja kansainvälisten harjoitusten kasvava liikenne vaatii ympärivuotisesti korkealaatuista ja luotettavaa tieverkkoa — myös pienemmillä tieyhteyksillä ja ennakoimattomissa olosuhteissa. Sotilaallinen liikkuvuus on osa kansallista ja kansainvälistä huoltovarmuutta, ja sen toimivuus ei saa olla kiinni riittämättömästä talvikunnossapidosta.
Pohjoisen liikenne ei ole myöskään pelkästään raskasta kalustoa. Alueen matkailu kasvaa jatkuvasti, ja teillä liikkuu runsaasti turisteja vuokra-autoilla, joilla ei ole kokemusta talviolosuhteissa ajamisesta. Lisäksi hälytysajoneuvojen on kyettävä liikkumaan turvallisesti vuorokaudenajasta ja kelistä riippumatta. Nykyinen kunnossapidon taso ei riitä turvaamaan näitä kriittisiä tarpeita.
Asiasta on keskusteltu vuosia, ja useita seminaareja ja työpajoja on järjestetty. Konkreettiset toimet ovat kuitenkin jääneet vähäisiksi. Tilanne edellyttää nyt välitöntä ja käytännönläheistä reagointia.
Nykyiset talvihoitoluokat eivät myöskään vastaa käytännön tarpeita silloin, kun päätie joudutaan sulkemaan ja liikenne ohjataan kiertoreiteille. Erot ovat huomattavia:
- Etelä-Suomessa, jos valtatie 4 suljetaan välillä Lahti–Heinola (talvihoitoluokka 1se, korkein luokka) ja liikenne ohjataan kiertotielle, jonka pituus ei merkittävästi muutu, pysytään edelleen korkeissa talvihoitoluokissa 1s/1b. Kiertotien kunnossapidon taso vastaa päätien vaatimuksia.
- Pohjois-Suomessa tilanne on täysin toinen. Jos valtatie 4 suljetaan välillä Käyrämö–Sodankylä (talvihoitoluokka 1b) ja liikenne ohjataan kiertotielle, jonka reittipituus kasvaa huomattavasti, siirrytään talvihoitoluokkaan 111 — eli alimpaan hoitoluokkaan käyttäen reittiä Tiainen–Niesi–Unari–Sodankylä.
Tämä johtaa siihen, että raskas liikenne, turistit sekä sotilasajoneuvot ohjataan väylälle, jonka kunnossapidon laatutaso ei vastaa päätien turvallisuus- tai kapasiteettivaatimuksia.
Näin merkittävät erot eri alueiden hoitoluokituksissa vaarantavat liikenneturvallisuuden, kuljetusketjujen toimintavarmuuden ja huoltovarmuuden.
Yhteenveto esittämistämme toimenpiteistä
- Liukkaudentorjuntaan panostettava nykyistä enemmän — erityisesti ennakoivasti ja laadukasta ennustetietoa hyödyntäen.
- Talvikunnossapidon luokituksia on päivitettävä vastaamaan nykyisiä olosuhteita, kuten kasvavia liikennemääriä, raskaan kaluston lisääntymistä, yleistyvää sotilasliikennettä sekä tienkäytön muuttumista. Pohjoisen erityiset keliolosuhteet ja tiestön rakenteelliset erot poikkeavat selvästi muusta maasta, minkä vuoksi hoitoluokitusta ei voida perustaa yksinomaan liikennemääriin. Luokittelussa on huomioitava alueelliset erityispiirteet ja talviolosuhteiden vaativuus, jotta liikenneturvallisuus ja kuljetusvarmuus voidaan taata.
- Sää- ja keliennusteiden hyödyntämisestä on tehtävä systemaattinen osa kunnossapidon ohjausta, ja päätöksentekoa on nopeutettava.
- Kunnossapidon laadun valvontaa on vahvistettava, ja toteutuneista toimista tulee raportoida läpinäkyvästi.
Talvikunnossapito ei ole pelkkä kustannuserä, vaan kriittinen investointi liikenneturvallisuuteen, elinkeinoelämän toimintakykyyn, huoltovarmuuteen sekä Suomen kansainväliseen maineeseen luotettavana toimintaympäristönä. Maantiekuljetukset — mukaan lukien sotilaallinen liikkuvuus — ovat Suomen talouden ja turvallisuuden selkäranka, ja niiden on toimittava jokaisessa kelissä.
Allekirjoittaneet
Pohjaset Logistics oy
NK – Logistiikka oy
Kuljetusliike Kiviaho oy
Kuljetus Luokkala oy
Kuljetusliike Ilmari Lehtonen oy
Suomen Maa-autot oy
Savikko Transport oy
Kuljetusliike Enbuska oy
EKL-Transport oy
Kalevi Saari oy
Kuljetus Koivisto oy
Korsu oy
Metsä Group oy
Keitele Group oy
Boliden Kevitsa Mining oy
Neste oy
SKAL Pohjois – Suomi
Lapin Yrittäjät
Lapin Kauppakamari
Mitä tämä tarkoittaa lappilaisille yrittäjille?
- Luotettavammat kuljetukset
Logistiikkaketjujen on toimittava kaikissa oloissa, jotta yritykset voivat pitää lupauksensa asiakkaille. - Matkailun turvallisuus ja maine
Heikot tieolosuhteet heijastuvat suoraan Lapin matkailun maineeseen ja asiakaskokemukseen. - Yritysten saavutettavuus
Liikkumisen sujuvuus vaikuttaa yritysten saavutettavuuteen, mikä on monille yrityksille elinehto. - Huoltovarmuuden vahvistaminen
Huoltovarmuuden näkökulmasta tieverkon on toimittava kaikissa olosuhteissa.
Lapin Yrittäjät jatkaa vaikuttamistyötä
Tulemme seuraamaan kirjelmän toimenpiteiden etenemistä ja tuomaan jäsenistön kokemuksia aktiivisesti esiin päätöksentekijöille. Tavoitteemme on varmistaa, että Lapin elinkeinoelämän tarpeet huomioidaan tieverkoston suunnittelussa ja talvikunnossapidon resursseissa.
