7.12.2021 klo 07:30
Uutinen

Liikenne liikuttaa

Kuuma- ja kylmäveriset

Muistan jonkun tiuskaisseen pitkissä punaisissa valoissa, että liikennesuunnittelijoiksi valitaan pelkkiä kaistapäitä. Tämäkin kuohahdus jo osoittaa tunteiden olevan vahvasti matkanteossa mukana. Liittyyhän liikenteeseen myös lentopelkoa, matkaväsymystä ja vauhdin hurmaa. Ajettaessa nopeusrajoitusalueella yritetään viihdyttää kiihdyttämällä. Ja tunnetusti saksalaiset eivät hyväksy nopeusrajoituksia ollenkaan Autobahnoilleen. Nehän olisivat aivan pöyristyttäviä.

Menopelien nopeusvertailu ei ole uutta. Muistan vanhan ajan joulukuvauksen, jossa oli menty hevosten vetäminä rekikyydissä ani varhain aamulla kirkkoon. Juttu oli otsikoitu: ”Kirkosta kilvan kotiin.” Tämä hurjastelu kyläraitilla tuntui olevan koko kirkkomatkan ja ehkä peräti joulunkin kohokohta.

Tuttua ja turvallista

Autojen turvallisuuden koetaan olevan myyntivaltti. Siksi uusia automalleja törmäytetään ja niihin sijoitettujen testinukkien anturit välittävät mittaustuloksia, joista päätellään, kuinka pahasti olisi käynyt. Nykyisiin autoihin on pystytty kehittämään paljon teknologiaa, joka helpottaa ajamista ja lisää turvallisuutta.

Tunnetusti tärkeä turvallisuustekijä on perinteisesti ratin ja penkin välissä, eikä sen herkkään kiihtyvyyteen ole syytä pyrkiä. Minusta on ihan kiva ele, jos suojatietä ylittävä ja hänelle tilaa antava autoilija heilauttavat kättään yhteispelin merkiksi. Myös traktorikuski, joka hitaampana päästää taakseen kerääntyneen autojonon ohitseen saa sympatiapisteitä.

Hymyilevät suomalaiset

Ihmisillä on eräänlaisia sosiaalisia kehiä. Etäisyys toiseen ihmiseen määrittelee tällöin käyttäytymismallin, heilautetaanko vain kättä, vai onko aihetta vaihtaa muutama sana. Kaikkein pienin kehä on varattu läheisiin suhteisiin, ja siksi tuntuu ahdistavalta, kun ruuhkabusseissa tuntemattomat tulevat aivan liki. Kari Suomalaisen ehdottama uudissana ruuhkabusseille on täpö. Mitta on täysi. Suomessa bussimatkaajilla on yleensä päällään useampi vaatekerros, mutta kuumemmissa maissa kanssamatkustajat tulevat usein kirjaimellisesti aivan iholle.

Silloin kun nysset tai ratikat eivät ole ääriään myöten täynnä voi Tampereella aika helposti vaihtaa muutaman sanan tuntemattomankin kanssamatkustajan kanssa, jos hänellä ei satu olemaan luurit tiukasti korvilla ja kännykkä tuijotuksen kohteena. Kokeilkaapa.

Meitä Helsinkiin lentäviä vietiin Frankfurtissa lentokettäbussilla kohti konetta. Bussissa hymy paljasti ketkä matkaajista olivat suomalaisia kun noin kolmevuotias kailotti kirkkaalla lapsenäänellään: ”Äiti, tuo myssypäinen pikkuvauva näyttää ihan Mustanaamiolta.

Tietoa liikenteessä

Nykyaikainen logistiikka vaatii valtavan määrään paikannusta, ilmailu ja meriliikenne hyödyntävät paljon autopilotteja ja esimerkiksi Suezin kanavan tämänhetkiset käyttäjät voi kuka tahansa tarkistaa klikkaamalla https://www.vesselfinder.com . Bittejä viuhuu ilmassa, kaapeleissa merenpohjalla ja niitä käy satelliittien kautta singahtelemassa takaisin maanpinnalle. On hauska pohtia vaikkapa millainen tietoliikenne edeltää prosessia, että saa pizzan toimitettuna kotiovelleen. Lähdetään puunhankinnasta kartonkitehtaalle, kaikkien tarvittavien raaka-aineiden tuotantoketjuista sekä rahaliikenteestä ja päädytään oikea-aikaiseen toimitukseen. Rucolaa unohtamatta. Tietoliikenteeseenkään ei voi aina täysin luottaa: siihen tulee häiriöitä ja välillä sitä häiritään tahallisesti. Tieto kun on valtaa.

Astronomiset vibat

Olin kerran palaamassa Eurooppaan ja kone teki välilaskun Buenos Airesiin ottaakseen sieltä lisää matkustajia. Laskussa kuitenkin jumbon ohjaamosta ikkuna säröytyi, ja sitä ruvettiin vaihtamaan ennen Atlantin ylitystä. Meidät koneessa olleet matkustajat ohjattiin odottamaan lentokentän ravintolaan, ja sinne tulivat myös uudet matkustajat. Pöytäseurueeseeni sattui israelilainen, joka oli ollut luennoimassa avaruusalan kongressissa Argentiinassa. Hänen erikoisalaansa oli astronauttien fyysisen kunnon säilyttäminen. Hän kertoi, etteivät pelkät voimaharjoitukset riitä, vaan matkaajille pitää aiheuttaa erilaisia iskuja ja tärinää, jotta luusto ei rupea pitkillä ja pitkästyttävillä lennoilla painottomassa tilassa hapertumaan.

Tasaista kyytiä ei siis avaruusmatkoillakaan tulla kokemaan. Ehkä jokin suomalainen start-up-firma alkaa toimittaa lennoille hytkyttimiä, jotka imitoivat kyläraittien nimismiehen kiharoita.

Artikkelin on kirjoittanut JUKKA ISOTALO. Kirjoittajalla on kymmenien vuosien kokemus kansainvälisestä kaupasta ja hän on moninkertainen maahanmuuttaja. Jos hänelle ehdottaa, että kerropa hyvä juttu, vastaukseksi saa: ”Pirkanmaan yrityskummit”.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 16.11.2021