Maailman ainoa funktionaalinen viskilasi – SAVU glass tähtää kansainväliseen kasvuun

Järvenpääläinen SAVU glass on yksi tämän vuoden Kasvu Openin Kasvupolulle valituista yrityksistä. Yritys valmistaa uudenlaista viskilasia ja tähtää määrätietoisesti kansainväliseen kasvuun.

Kasvupolku on vasta alussa. Miltä SAVU glassin kehittämiskohteet, kilpailutekijät ja kasvun haasteet näyttävät? Entä millaisia vahvuuksia ja haasteita muilta osallistujilta löytyy?

Kasvu Open on hiljan julkaissut Näkymiä Pk-yritysten kasvusta – raportin. Se pohjautuu kyselyyn noin 1800 Kasvupolulle osallistuneelle yrityksille.

Tieteen ja designin toimiva liitto kilpailuetuna

SAVU glassin taustalla on poikkeuksellinen yhdistelmä tiedettä, käsityötä ja markkina-ajattelua. Yrityksen perustaja, kemian tohtori Jari Tuominen, on yrittäjänä poikkeuksellinen myös taustaltaan.

– Kaikkea pitää kokeilla. Olen toiminut tutkijana, virkamiehenä, kunnassa ja myynyt palveluita. – Halusin kokeilla, onnistuuko bisneksen tekeminen, Tuominen kertoo.

SAVU glass lähti liikkeelle Tuomisen mukaan vähän sattumalta, kun eteen ”sattui hyvä ja motivoiva tuote”.

Tuote onkin ainutlaatuinen ja patentoitu. Yrityksessä liiketoiminnan kehittämisestä ja myynnistä vastaava Janne Savolainen avaa tuotteen teknologiakulmaa, jota hän pitää yrityksen erottautumistekijänä.

Lasi muuttaa viskin käyttökokemuksen, kun sen muotoilun avulla viskin aromit pääsevät merkittävästi paremmin esille. Lasin ominaisuudet voi mitata laboratoriossa ja käyttäjät kokevat eron konkreettisesti.

– Meillä on maailman ainoa funktionaalinen lasi. Me ollaan vähän kuin ensimmäinen älypuhelin lasimarkkinoilla, Savolainen tiivistää.

KasvuOpenin tuoreen kasvuyrityskyselyn mukaan suomalaiset kasvuyritykset nojaavat kilpailuetunaan vuodesta toiseen tuotteen ominaisuudet ja tiimin.

Myynti, markkinointi ja kansainvälistyminen ovat kasvun kivijalat

Kasvu Openin kyselyn mukaan suurin osa kasvuyrityksistä kokee myynnin ja markkinoinnin edelleen kehityskohteena. Sama pätee SAVU glass:iin, joskin tärkeällä tvistillä.

– Meille myynti merkitsee kansainvälistymistä, koska täällä on enemmän ihmisiä, Savolainen vastaa Saksasta, jossa hän vaikuttaa.

– Fokus on nyt kasvattaa liikevaihtoa, kassavirtaa. Ensin avattiin verkkokauppa ja nyt sinne tarvitaan kävijöitä. Meidän pitää löytää lahjojen ostajat eli naiset, ja lasien käyttäjät eli miehet, Savolainen kertoo.

SAVU toimii omin voimin ja jälleenmyyjien avulla Suomessa ja Saksassa. Norjassa ja Ruotsissa sillä on agentit ja Australiassa itsenäinen maahantuoja ja oma tiimi.

Kasvupolulta sparria ja suuntaa

Savu glassilla on takana jo sarja oikeita ratkaisuja, kuten brändin facelift ja sopivan hintapisteen löytäminen. Myös kehitysideoita on läjäpäin.

Suurimmat haasteet liittyvät jakelijoiden löytämiseen ja kansainvälisen myynnin resursseihin. Miten tasapainotella pienellä tiimillä ja budjetilla lisäksi b-to-c -markkinoille pääsyn ja brändin kehittämisen välillä.

– Haaste on valita sadoista ideoista oikeat, Savolainen sanoo.

Valintoja on kuitenkin edessä, sillä kuten Kasvupolun tuomaristo palautteessaan kertoi, luksusmarkkinoille on vaikea tehdä läpilyöntiä orgaanisen kasvun kautta. KasvuOpenin kyselyn mukaan pitkän aikavälin trendinä investoinnit ja rahoitus ovat yksi yritysten merkittävimmistä haasteista.

Pyynnöstä Savolainen visioi kolmen vuoden päähän:

– Meillä on viskilasin lisäksi konjakkilasi ja rommilasi. Isomman onnistumisen myötä olemme saaneet sijoittajia kiinnostumaan ja liikevaihto on useampi sata tuhatta euroa. Olemme päässeet rekrytoimaan ja maksamaan itsellemmekin palkkaa.

Kiitosta suomalaiselle työkulttuurille ja viskiperheelle, tukimaailmassa olisi parannettavaa

Suomesta on viime vuosina suunnannut ulkomaille lukuisia viskibrändejä. Savolainen kehuu paitsi suomalaista työkulttuuria myös viskiekosysteemiä. Meininki on reilua, sanaan voi luottaa, politikointia ei ole.

– Olemme päässeet yhteistyöhön suomalaisten tuottajien kanssa. Siellä on tosi hyvä meininki ja yhteistyöhalua.Me ollaan viskikentässä oheistuote, se pitää muistaa. Savolainen kiittää.

Sen sijaan tähänastiset kokemukset yritystuista eivät kerää kehuja. Tuominen kertoo, kuinka hänen kokemuksensa mukaan tuotekehittelyn ja markkinoiden tunnustelun jälkeen markkinoille saattamisesta puuttuu tuki-instrumentti mikroyrityksille.

–  Suurempan kokoluokkaan vaadittaisiin 100 000 euron kassa, mahdollisuus satsata viikkojen työ hakemusten tekemiseen ja sietokykyä pitkälle käsittelyajalle. Aika mahdoton yhtälö, Tuominen sanoo.