Miksi työnteko tökkii? Hyödynnä resilienssivalmentajan vinkit työkuormituksen selättämiseen

1. Epäselvä visio

– Harva meistä pysähtyy arjessaan oman visionsa äärelle ja miettii, miksi teen työtäni, mihin työni liittyy tai onko omien tavoitteideni välillä ristiriitaa. Epäselvä visio johtaa sekavaan toimintaan: jos tavoite on epätarkka, vaikuttavat kaikki asiat helposti yhtä tärkeiltä ja priorisointi on hankalaa. Selkeä visio antaa paremmat raamit sille, miten asioita tekee, mihin suuntaan on menossa tai mihin aikaansa käyttää.

Oman yrityksen arvot ja tavoitteet saattavat toisinaan olla yrittäjälle itselleen kristallin kirkkaat, mutta ovatko ne sitä myös työntekijöille? Millä tavoin yrityksessä eletään arvoja todeksi konkreettisilla jokapäiväisillä teoilla? Mitkä ovat niitä asioita, mistä pidämme kiinni ja mitä tavoittelemme, vaikka moni asia ympärillä muuttuisikin?

2. Jatkuva epävarmuus

– Tutkimustenkin mukaan suurin yksittäinen syy työperäisen stressin takana ei niinkään ole työn määrä tai kiire, vaan jatkuva epävarmuus. Toistuva epävarmuudesta puhuminen myös ruokkii ihmisten pelkoa. Kaikki ei kuitenkaan muutu. Olisikin hyvä pysähtyä miettimään sitä, mitkä arvot muutoksista huolimatta ohjaavat jatkossakin yrityksen toimintaa? Mitkä asiakkaiden tarpeet pysyvät edelleen samoina? Entä mitkä asiat tuovat turvaa? Kun elämässä tapahtuu romahdus ja mullistus, mitkä asiat saavat nousemaan syvimmästäkin kuopasta?

3. Rajat

– Resilienssi mielletään usein sinnikkyydeksi, mutta ihminen voi olla sinnikäs myös sellaisilla tavoilla, jotka eivät tue hänen hyvinvointiaan. Eräs työpsykologi sanoi hyvin, että uupunut ihminen on rajaton ihminen. Tämä on selvästi näkyvissä myös nyt, kun moni tekee koronasta johtuen töitä kotonaan, eikä samalla tavalla pysty vetämään rajaa työpäivälle kuin normioloissa. Työn tekeminen jatkuu helposti iltamyöhään tai kesken jääneet työtehtävät jäävät pyörimään mieleen kuormittavalla tavalla. Pohdi jälleen omia priorisoinnin kohteitasi, kun mietit omaa jaksamistasi ja rajojasi. Missä kohdin voisit ajatella tai toimia eri tavoin kuin aiemmin?

4. Taukojen puute

– Työstä irrottautumista ja palautumista edesauttaa esimerkiksi se, että meillä on pieniä muutaman minuutin mikrotaukoja pitkin työpäivää, jolloin pystymme hetkeksi rentoutumaan. Mikrotauot lisäävät myös kykyämme keskittyä työpäivien aikana. Lisäksi niillä on vaikutusta unen laatuun. Parempi palautuminen auttaa pitämään tavoiteajattelun kirkkaana, jolloin pystymme toimimaan elämän kokonaisvaltaisen hallinnan kannalta järkevällä tavalla ja tekemään hyvinvointiamme tukevia valintoja.

5. Hallinnan tunne

– Yksi tärkeimpiä tekijöitä työhyvinvoinnin takana on työn hallinnan tunne. Pystynkö itse määrittelemään edes jonkin verran sitä, miten työtäni teen vai onko kaikki muualta saneltua? Kuinka paljon voin käyttää luontaisia vahvuuksiani työtä tehdessäni? Kuinka paljon minun on lupa tuoda persoonaa omaan työhöni ja määritellä työni sisältöä? Aivot kaipaavat kontrollin ja ennustettavuuden tunnetta ja liikkumavara työssä auttaa lisäämään näitä tunteita. On tärkeää, että asioita voi viedä töissä maaliin omalla tavallaan ja samalla kokea, että hanskaa homman ja saa asioita aikaan.

6. Yhteenkuuluvuus muihin

– Yhteenkuuluvuus on yksi psykologisista perustarpeistamme ja työpaikan yhteisöllisyys ja sosiaalinen pääoma ovat työhyvinvoinnin kannalta tärkeitä rakennuspalikoita. Olimmepa sitten minkäkokoisessa työyhteisössä tahansa, yhteenkuuluvuuden kysymyksiä on tärkeä pohtia. Koenko olevani merkityksellinen osa jotakin yhteisöä? Vaikka en tällä hetkellä pystyisikään tapaamaan ihmisiä kasvotusten, onko työlläni merkitystä silti myös muille? Edistänkö jotain hyvää maailmassa vai joudunko toimimaan omia arvojani vastaan?

Kuka?

Ulrika Björkstam on ratkaisukeskeinen valmentaja ja keynote-puhuja, joka on työskennellyt useita vuosia ennakkoasiantuntijana ja suomalaisyritysten kansainvälistymisen konsulttina. Valmentajana hän on työskennellyt vuodesta 2013. Björkstam on myös valmistunut Suomen ensimmäisestä resilienssin vahvistamisen valmentajakoulutuksesta vuonna 2020. Lisäksi hän on opiskellut työ- ja organisaatiopsykologiaa, skeematerapiaa, sosiaalipsykologiaa, neurolingvististä ohjelmointia ja positiivista psykologiaa. Björkstam on kirjoittanut post-traumaattisesta kasvusta kertovan kirjan ”Nouse nyt – kuinka selvisin vakavasta onnettomuudesta” (WSOY 2018).

Björkstam on yksi Yritystä Stadiin -verkkotapahtuman (25.5.2021) puhujista. Omassa puheenvuorossaan hän kertoo erityisesti muutoskykyisyydestä eli resilienssistä. Björkstam johdattaa kuulijat aiheeseen pohtimalla mistä muutoskyky löytyy, miten sitä tulisi lähestyä ja miten mieli saadaan mukaan muutokseen.

Ilmoittaudu Yritystä Stadiin -tapahtumaan ja tule kuuntelemaan Ulrika Björkstamin puheenvuoro >

Teksti: Ari Minadis
Kuva: Mikko Rasila