Arille riittää puuhaa ympäri vuoden – mökkiläiset eivät ole mökkitalkkarin ainoa työllistäjä

Mökkitalkkari Ari Hokkinen kertoo olevansa työtilanteeseensa tyytyväinen, vaikka varsinaiseen sesonkiin eli kesään onkin vielä aikaa. Tämän vuoden osalta kalenteri on jo miltei täyteen varattu, mitä nyt pienempiä askareita mahtuu vielä sinne ja tänne jokunen. Apuna yrittäjällä on hänen poikansa.

Ari Holkkisen yrityksen nimi, Noitaperän Mökkitalkkari, ammentaa alkuosansa paikkakunnan historiasta. Näin tekee myös saman nimen omaava tie, joka oli myös se navigaattoriin asettamani matkakohde. Tällä nimellä sekä alue että tie on tunnettu jo Venäjän vallan aikaan.

– Tarinan mukaan täällä asusteli seppä, joka oli kai jonkin sortin taikuri. Tai siis ainakin hän oli puheiden mukaan tehnyt ihmeellisiä juttuja, kuten lumonnut käärmeitä. Siitä se nimi tulee, muistelee mökkitalkkariyrittäjä eli Ari Hokkinen.

Hän on asunut Ikaalisissa nyt jo reilut 30 vuotta, mutta ei hän alun perin näiltä nurkilta kotoisin ole. Virroilla varhaislapsuutensa viettänyt mies muutti isän työn perässä aikanaan ensin Pohjanmaalle ja sieltä edelleen Mouhijärvelle. Ikaalisiin hän tuli 1986, alun perin työn perässä. Hän toimi ennen Finlaysonia Sata-Hämeen Osuusteurastamon ostajana. Sieltä tie jatkui sitten Finlaysonille laitosmieheksi.

Joutoaikaa täyttelemään

Yrittämisen Hokkanen aloitti 2004. Aivan alkuun se tosin oli vain sivutoimista. Mies kun oli tullut siihen johtopäätökseen, että hänellä oli turhankin paljon joutoaikaa. Ja siis siitäkin huolimatta, että kokopäiväistä hänen silloinen palkkatyönsä Finlaysonin kutomon laitosmiehenäkin oli. Lopullisen kimmokkeen yrittämiseen toi se, että kutomossa siirryttiin kolmeen vuoroon.

– Etenkin iltavuoroissa kun se meni sitten vähän sellaiseksi odotteluksi. Siitä se ajatus syntyi, että voisihan sillä aikaa jotain hyödyllistäkin tehdä, yrittäjä taustoittaa.

Yrityksen perustaminen ei Hokkisen mukaan ollut kovinkaan konstikasta.

– Ei siinä paljon muuta tarvinnut kuin pistää paperit vetämään, ja siihenkin sai apua. Helpommin se varmaan kävi kuin nykypäivänä, kun erilaisia lupia ja kortteja on paljon enemmän, hän miettii.

Jonkin aikaa tuplatyössä

Vaikka mökkitalkkarille löytyi töitä varsin mukavasti alusta lähtien, palkkatyö jatkui pidemmän aikaa siinä rinnalla. Kahden työn yhdistelmää auttoi sittemmin sekin se, että Finlaysonilta tarjottiin Hokkiselle mahdollisuutta viikonlopputyöhön. Silloin työpäiviä olivat lauantai ja sunnuntai, jolloin sitten kumpaankin työhön aikaa oli 12 tuntia. Viikonloppuvuoroista mies jäi pois loppuvuodesta 2005, mutta kävi vielä senkin jälkeen noin vuoden verran aina viikkovuorojen lopussa laskemassa tehtaan tuotannon alas ja ennen uutta viikkoa sitten taas laittamassa kaiken valmiuskuntoon, käyttöpaineineen kaikkineen.

Täydenpuoleinen kalenteri

Nykyiseen työtilanteeseensa yrittäjä kertoo olevan hyvin tyytyväinen. Käytännössä kuluvanvuoden osalta työt on jo oikeastaan naputeltu kalenteriin.

– Tai siis kyllä sinne pienempää askaretta mahtuu, mutta pääasiassa työtilanteemme on varmistettu tälle vuodelle, mies kertoo.

Kysyntää kun eivät ole heikentäneet korona tai Ukrainankaan tilanne. Itse asiassa korona on saattanut pikemminkin lisätä kysyntää. Vapaa-ajan asunnot ovat olleet selvästi yksi osa-alue, johon ihmiset ovat pandemia-aikana panostaneet.

– Ja niiden käyttökin on lisääntynyt. Enenevässä määrin mökkien ikkunoissa on näkynyt valoja myös perinteisen kesäkauden ulkopuolella, yrittäjä tuumaa.

Se auttaa asiaa, että vuosien saatossa aika monesta on tullut vakioasiakas. Niinpä varsinainen asiakasvaihtuvuus onkin hyvin vähäistä.

– Melkein niin on, että missä vain me käymme sen ensimmäisen kerran, niin ei se ainoaksi jää, hän kertoo.

Ei pelkkää mökkiä

Vaikka yrityksen nimessä se mökki mainitaankin, eivät yrityksen asiakkaat pelkästään mökkiläisistä koostu. Yrittäjä itse ounastelee, että tänä päivänä heidän osuutensa kaikesta tekemisestä on vajaa puolet.

– Omakotitalot, rivitalot ja teollisuusalueet ovat yhtälailla meidän asiakkaitamme, Hokkinen kertoo.

Tätä selittää osaltaan sekin, että Hokkisella löytyy tietotaitoa sekä uudis- että korjausrakentamiseen. Tämän kevään aikana kaksikkoa ovat työllistäneet myös saunaremontit sekä vanhan purkaminen ja uuden rakentaminen. Tätä haastattelua tehtäessä huhtikuun alkupuolella oli esimerkiksi edeltävällä viikolla käyty kaivamassa valmiit pohjat mökille, ja seuraavalla viikolla samalla paikalla oli tarkoitus päästä valuhommiin.

– Tai siis heti me sinne menemme, kunhan nämä yöpakkaset hellittävät, mies kertoo.

Kevättalvella työtä ovat tarjonneet myös ilmastointi- ja putkistopuhdistukset, joita on kuluvaan kevääseen mahtunut useampia.

Ladunteossa ei parane hoppuilla

Toiminta ei myöskään ole niin sesonkiluonteista kuin nimestä saattaisi kuvitella. Hiljaisempia kuukausia ei ole edes sydäntalvella. Siellä kalenteria täyttää rakennushommien lisäksi myös Ikaalisten kunta, jolle on tehty latuhuoltoa. Eli siis suomeksi sanottuna pidetty latuverkostoa kunnossa useammalla sivukylällä. Tässäkin riittää työsarkaa, sillä yhteensä mittariin on kertynyt varsinaista latua tekevällä Arilla 35 kilometriä ja luistelubaanaa tekevällä Erikillä vielä tuplasti samat. Aikaakin siihen menee, sillä latua maahan iskiessä ei parane hurjastella.

– Aivan maksiminopeus on 15 kilometriä tunnissa, tai ehkä pikemmin kymmenen, mies kertoo.

Pihatöiden pariin toukokuussa

Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, puhtaammin ulkohommiin siirrytään liki täysipäiväisesti noin toukokuun puolivälissä, vähän säistä riippuen.

– Kesää kohti kun mennään, niin yhä enemmän meitä työllistävät pihatyöt, eli puiden ja pensaiden leikkaukset sekä kaikenlaiset vihertyöt, hän kertoo.

Myös ongelmapuiden kaadot ovat tyypillisiä kevätaskareita, jotka halutaan tehdä ennen sitä varsinaista kesäkauden alkua. Tässä apuna on 14-metriin ylettävä henkilönosturi, jonka avulla saadaan myös sähköjohtojen ja rakennusten lähimaastoon sijoittuvat kaatopuut hoidetuksi turvallisesti ja siististi.

– Ja jos asiakas niin haluaa, niin me oksimme puut ja teemme niistä polttopuita, yrittäjä huomauttaa.

Viherpuolen hommia painetaan toukokuusta eteenpäin. Senkin kokemus on kertonut, että niiden osalta kausi kestää noin 120 päivää. Yrittäjän toiveissa on vähäsateinen, muttei toisaalta liiankaan helteinen keli.

– Pilvipouta olisi paras. Sade on ehdottomasti pahin montaa hommaa ajatellen, mutta ei meistä kumpikaan helteestäkään tykkää, Hokkinen kertoo.

Sellainenkin toive yrittäjällä on, että kesäaika ei olisi aivan pahin mahdollinen hyttysten ja paarmojen suhteen. Niistä kun saattaa olla ulkotyöntekijälle aika riesa. Syksyllä palataan enenevissä määrin sitten sisätiloihin.

– Aika harva syksy se on ollut, että tuolla kainaloita myöten joudutaan kurassa olemaan. Joko me etsitään sisähommia tai sitten puuhataan täällä jotain.

Itsetehty apuvoima

Ari on jo pidemmän hyödyntänyt omatehtyä apuvoimaa, sillä hänen kahdesta aikuisesta pojastaan molemmat ovat olleet jo vuosia isänsä apuna omina loma-aikoinaan ja viikonloppuisin.

– Lomat ja viikonloput Erik sekä vanhempi poikani Heikki olivat usein apuna. Ja hyvä niin, sillä kyllä näissä hommissa päivittäin vähintään se kolmas käsi tulee aina tarpeeseen. Ja aina parempihan se on, että niitä on neljä, hän hymyilee.

Sen verran paljon töitä on kuitenkin löytynyt, että sittemmin on päädytty myös pysyvämpään ratkaisuun. Tämän yhtälön seurauksena pojista nuorempi, Erik, onkin ollut viimeiset kahdeksan vuotta isänsä palkattuna ja täysipäiväisenä apumiehenä. Yrittäjä myöntää, että välillä he ovat painaneet Erikin kanssa vähän turhankin pitkää päivää.

– Silloin kun Emil aloitti, niin aika usein teimme 15–16 tunnin päiviä, mutta nyt pyrimme pitämään päivät kahdeksassa tunnissa, yrittäjä kertoo ja saa vahvistuksen vieressä mönkijää huoltavalta pojaltaan.

– Lasten hoitoajat määrittelevät nykyään päivälle maksimipituuden aika tehokkaasti, Erik huomauttaa.

Jos jonkinlaista kattoa – päreitä myöten

Rakennuspuolelta yrittäjälle tutuksi ovat tulleet myös kattotyömaat. Ne onnistuvat niin huopaisena, peltisinä kuin tiilisinäkin. Myös pärekaton tekoon löytyy osaamista, sillä sellaisiakin tehdään tilauksesta.

– Se ei tosin ole se ihan hätäisin ratkaisu, sillä päreitä ei käydä ostamassa ihan K-kaupasta. Me teemme niiden osalta kaiken itse alkaen puun kaadosta alkaen, hän kertoo.

Repertuaariin kuuluvat kattopuolella myös pesut sekä sammalien poistot. Niissäkin nosturi on valtava apu.

Ai mitkä lomat?

Kun tiedustelen yrittäjältä hänen lomistaan, alkaa vastaus pitkähköllä katseella. Se käy selville, että lomat eivät ole hänen sanavarastossaan kovin laajassa käytössä.

– Olen tainnut pitää viimeisen kesäloman silloin, kun me seurustelimme nykyisen vaimoni kanssa. Eli siitä on nyt yli 40 vuotta. Kyllä se on se oma aika ja rauhoittuminen siinä, kun pistää posken tyynylle, hän kertoo.

Erikillä sen sijaan lomat ovat normaalit. Hän kun on yrityksessä palkkatyössä. Arilla on ikää mittarissa tällä hetkellä 63 vuotta, mutta mitään kiirettä hommien lopettamiseen hänellä ei ole.

– Jos tässä terveyspuolella ei mitään ihmeitä eteen tulee, niin kyllä minä tätä vielä sellaisen kymmenen vuotta olen ajatellut katsella, yrittäjä virnistää.

Entä mikä sitten on omassa työssä parasta?

– Vaihtelevuus! Ja siis jo ensinnäkin se, että työpiste on siellä ja täällä. Vaikka tässä aika paljon tehdään samoja töitä, niin koko ajan paikka vaihtuu. Minä tykkään siitä monipuolisuudesta. Harvoin tässä on putkeen samanlaisia päiviä. No ehkä nyt joku talonmaalaus saattaa olla samalla tontilla useammankin päivän, ja isommat rakennustyömaat ovat kokonaan oma lukunsa, mutta emme me jatkuvasti niilläkään ole.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 10.5.2022