YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Monialaiset osaajat ovat Pirkanmaan menestyksen pohja – MV-Jäähdytyksen toimitusjohtaja Ilpo Mäkelä kaipaa lisäpanostusta ammatillisen koulutuksen järjestämiseen
Pirkanmaan edunvalvontaryhmän julkaisemien hallitusohjelmatavoitteiden mukaan kasvukeskusten on kyettävä kouluttamaan riittävästi osaajia työmarkkinoiden tarpeisiin. Myös koulutus- ja työperäistä maahanmuuttoa on helpotettava merkittävästi, jotta varmistetaan työvoiman saatavuus. Kestävän kaupunkirakentamisen avulla saadaan osaajat viihtymään maakunnassa. Kylmätekniikkaan, lämpöpumppuihin ja ammattikeittiölaitteisiin erikoistuneen MV-Jäähdytyksen toimitusjohtaja Ilpo Mäkelän mukaan vahvan osaamisen takaaminen vaatii monialaisia toimia ja yhteistyötä yritysten sekä oppilaitosten välillä.
MV-Jäähdytyksellä työskentelee yli 300 henkilöä, ja uusi asentaja aloittaa jossain päin Suomea joka viikko. Yrityksessä on tarvetta sekä asiantuntijatyötä tekeville toimihenkilöille että huolto- ja asennustöitä suorittaville alan ammattilaisille. Toimihenkilöitä koskevissa rekrytoinneissa osaajia on riittänyt, mutta kentällä tehtäviin asennus- ja huoltotöihin kaivattaisiin lisää ammattitaitoisia tekijöitä. Pirkanmaalla kylmäasentajan perustutkinnon voi suorittaa Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK:ssa osana talotekniikan perustutkintoa. Ilpo Mäkelä kaipaisi kuitenkin lisää panostusta asentajien koulutukseen sekä Pirkanmaan että valtakunnan tasolla.
Tulevaisuuden ala kärsii huonosta tunnettuudesta
Ilpo Mäkelä kokee, että kaikkein kriittisin syy osaajapulaan on alan huono tunnettuus, jota voisi parantaa markkinoinnin ja viestinnän avulla. Oppilaitokset ja alan edunvalvontajärjestöt ovat tässä avainasemassa. – Jos mietitään esimerkiksi 15–16-vuotiasta nuorta, joka ajattelee lähtevänsä vaikkapa ammattikouluun ja hankkivansa itselleen tällaisen kädentaidon ammatin, niin jokaisella on käsitys siitä, mikä on putkiasentaja ja mitä se tekee. Jokaisella on myös käsitys siitä, mikä on sähköasentaja ja mitä se tekee, mutta kukaan ei ole kuullut, mikä on kylmäasentaja tai mitä se tekee, Mäkelä toteaa.
Kylmäasentajan työ on vaativa erityisala ja luvanvaraista toimintaa. Ilpo Mäkelä mukaan osaajapula on ennen kaikkea valtakunnallinen haaste. – Työn vaativuuden ja heikon tunnettuuden vuoksi meillä on sellainen tilanne, ettei yritysten ja markkinoiden tarve vastaa oppilaitoksista valmistuneiden määrää, eikä tämä tilanne ole moneen vuoteen ollut tasapainossa, hän kertoo.
Lämmön- ja energiansiirron parissa töitä tulee todennäköisesti riittämään myös lähivuosina. – Maakuntatasolla voitaisiin tuoda esille, että kyseessä on tulevaisuuden ala, josta löytyy nuorillekin työpaikkoja. Meillä on oppilaitoksia, joissa näihin ammatteihin voi opiskella ja tulevaisuus näyttää positiiviselta, jos haluaa tehdä töitä ja mennä eteenpäin, Mäkelä pohtii.
Oppipolku yrityksen omana täsmäiskuna osaajapulaan
MV-Jäähdytys on tarttunut toimeen osaajien kouluttamiseksi yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Kolmikantayhteistyön avulla luodun koulutuspolun tavoitteena on oppisopimuksen kautta hankittu ammatillinen osaaminen sekä työpaikka MV-Jäähdytyksellä. – Nyt kun osaajia ei valmistu tai heitä ei ole vapailla markkinoilla, meidän täytyy toteuttaa monen näköisiä keinoja myös itse. Olemme istuneet Suomen parhaiden oppilaitosten kanssa samaan pöytään ja miettineet, miten oppilaitokset voisivat auttaa meitä ja miten me voisimme auttaa oppilaitoksia uusien ammattilaisten kouluttamisessa, Mäkelä kertoo.
Yrityksen oman koulutuspolun aloituspaikat määräytyvät sen mukaan, kuinka paljon MV-Jäähdytys on tietyn ajanjakson aikana valmis tarjoamaan oppisopimuspaikkoja eri paikkakunnille. Oppilaitokset auttavat hakuprosessin markkinoinnissa ja viestinnässä. Haastattelut ja valinnat toteutetaan yritysten ja oppilaitosten yhteistyönä ja vastuuta on jaettu myös käytännön koulutuksen osalta. – Tämä on ikään kuin täsmäisku ja hyvä esimerkki siitä, miten voidaan ottaa härkää sarvista ja yhteistyöllä tehdä, eikä jäädä voivottelemaan, Mäkelä toteaa.
Jatko- ja uudelleenkouluttautumisen mahdollistaminen tärkeää
Jatko- sekä uudelleenkouluttautumisen mahdollistaminen ovat MV-Jäähdytyksen kaltaiselle yritykselle arvokkaita asioita. Toimihenkilöiden jatkokouluttamisessa on mahdollista hyödyntää talon ulkopuolisia kouluttautumismahdollisuuksia, mutta suurin osa kentän ammattilaisten jatkokouluttamisesta on yrityksen toteutettava itse. – Esimerkiksi laitevalmistajat ja maahantuojat pystyvät tarjoamaan omiin tuotteisiinsa tai järjestelmiinsä tiettyjä täsmäkoulutuksia, mutta väitän, että monet muutkin vähän isommat yritykset joutuvat rakentamaan laajempia koulutuskokonaisuuksia talon sisällä, Mäkelä pohtii.
Ilpo Mäkelä kertoo, että uudelleenkouluttautumisen kautta yritykseen on saatu hyvinkin ammattitaitoista henkilökuntaa. – Meillä on jonkin verran työvoimaa ja työntekijöitä tullut siten, että he ovat uudelleen kouluttautuneet myöhemmällä ikää ja sieltä on saatu erittäin kovia ammattilaisia, hän vahvistaa. Alalle uudelleenkouluttautuminen onnistuu suhteellisen helposti, jos henkilöllä on entuudestaan esimerkiksi sähköasentajan tutkinto. – Tämän tyyppinen polku meillä työllistymiseksi on lisääntynyt viimeisen kolmen vuoden aikana, Mäkelä toteaa.
Pirkanmaan elinvoimaisuus houkuttelee osaajia
Ilpo Mäkelän mukaan Pirkanmaan vahvuus myös ammattitaitoisten tekijöiden määrän kasvattamisessa löytyy maakunnan elinvoimaisuudesta ja kaupunkiympäristöjen houkuttelevuudesta. Kaikkein konkreettisimmin tämä näkyy katuinfrassa ja rakentamisessa. – Pirkanmaa on elinvoimainen kasvukeskus, joka on kehittymässä. Tästä heijastuu hyvin paljon positiivisia asioita: on työvoiman saatavuutta, muuttopositiivisuutta, jonka kautta saadaan ihmisiä maakuntaan. Myös teollisuus viihtyy, investoi ja rakentaa, tulee uusia toimipisteitä. Mielestäni tämä kaikki näkyy meille, kun toimimme myös Pirkanmaalla, Mäkelä vahvistaa.
Kaupunkiympäristön viihtyvyyteen ja liikkumisen sujuvuuteen olisi tärkeää panostaa myös jatkossa. – Se on äärimmäisen tärkeää, kun ihminen on psykofyysinen kokonaisuus. Jos ihminen voi hyvin ja viihtyy jossain tietyssä elinympäristössä, niin todennäköisesti hän pystyy myös kehittymään ja olemaan työelämän puolella tuottelias, Ilpo Mäkelä pohtii.
Koulutusorganisaatioiden kyky mukautua alan yritysten tarpeisiin säilytettävä myös tulevaisuudessa
Ilpo Mäkelän mukaan koulutusorganisaatioilla on aikaisempaa paremmat mahdollisuudet joustaa tutkintojen organisoimisessa, jotta valmistuneiden määrä ja tutkintojen sisällöt vastaisivat paremmin alalla toimivien yritysten tarpeita. Hän toivoo, että tämä kehitys jatkuisi myös tulevaisuudessa. Lisäksi Ilpo Mäkelä kannustaa myös muita yrityksiä vuoropuheluun oppilaitosten ja julkisen hallinnon kanssa. Hän kehottaa yrityksiä miettimään osaajatarvettaan strategian suunnittelun yhteydessä ja viestimään tästä tarpeesta myös eteenpäin. – Mielestäni yrityksillä voisi olla tässä yhteispelissä myös sellainen rooli, että kun puhutaan kovasta osaamisesta, olisi tietyissä organisaatioissa hyvä tehdä tulevaisuus arviointia ja tulevaisuuspohdintaa. Se ei ole helppoa, kun toimintaympäristön muutokset ovat entistä arvaamattomampia, mutta se olisi tärkeää, jotta koulutusorganisaatioille ja osaamisen kehittämiselle jäisi riittävästi aikaa, hän toteaa.
