Näin YEL-tarkistuksissa kävi: Työtulo nousi maksimimäärän yli 70 prosentilla yrittäjistä – ”Palautetta vähän, joskus kovaäänistä”

Viime vuonna eläkeyhtiöt olivat lain mukaan velvoitettuja tarkistamaan alle 15 000 euron suuruiset YEL-työtulot. Tarkistukset koskivat Työeläkevakuuttajat Telan tuoreiden tietojen mukaan kaikkiaan 56 000 yrittäjää. Tästä joukosta YEL-työtulo nousi 83 prosentilla.

Hyvin pienellä osalla työtulo laski tarkistuksen seurauksena. Heidän osuutensa jäi alle 0,5 prosenttiin. Noin kaksi prosenttia (1 181 yrittäjää) valitsi itse työtuloonsa suojamaksimin ylittävän korotuksen.

YEL-työtuloon tehtiin muutoksia niiden yrittäjien kohdalla, joiden vuosityötulo oli alle 15 000, eikä siihen ollut tehty merkittäviä muutoksia viimeisen kolmen vuoden aikana.

Työtulotarkistuksissa on kyse vuoden 2023 alussa voimaan astuneesta lakimuutoksesta, joka velvoittaa työeläkevakuuttajat tarkistamaan yrittäjien työtulon tasoa.

– Lakimuutoksen tavoitteena on ollut vähentää yrittäjien alivakuuttamista. Tarkistamisten myötä työtulot nousevat nyt lain mukaisesti. Kyse on työeläketurvasta ja myös muusta sosiaaliturvasta, joka linkittyy YEL-työtuloon, Telan yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Janne Pelkonen sanoo.

Maksimikorotus 4 000 euroa

Alivakuutustapauksissa yrittäjän työtulo ei vastaa todellista työpanosta. Laki edellyttää, että työtulo vastaisi vuosipalkkaa, joka maksettaisiin samasta työstä yhtä ammattitaitoiselle henkilölle. Tämä periaate ei muuttunut lain täsmennyksessä.

Työtulosta riippuvat vanhuuden ja työkyvyttömyyden aikana maksettava työeläke sekä muun muassa sairaus- ja vanhempainpäivärahat, työttömyysturva ja asumistuki.

Lakimuutokseen sisällytettiin maksimikorotuksen rajaava suojasäännös, joka vaikutti merkittävästi YEL-tarkistamisiin vuonna 2023. Maksimikorotus YEL-työtulolle oli 4 000 euroa vuodessa. Se tarkoittaa kuukausittaisessa YEL-maksussa noin 85 euron nousua.

Noin 73 prosentilla työtulotarkistetuista yrittäjistä työtulo nousi maksimimäärän. Osalla työtulon nostamiseksi työpanosta vastaavalle tasolle riitti pienempikin summa tai he valitsivat muun summan työtulosuositukseen kuuluvan liikkumavaran sisällä. Pieni osa valitsi itse työtuloonsa suojamaksimin ylittävän korotuksen.

Pelkosen mukaan palaute YEL-tarkistuksista oli maltillista.

– Työeläkevakuuttajat saivat yrittäjiltä palautetta lopulta suhteellisen vähän, vaikka joskus kovaäänistäkin. Tarkistamiset näyttävät kerättyjen tilastojen valossa sujuneen varsin hyvin. Lainsäädäntövaiheessa tarkistuksia kohtuullistettiin rajaamalla maksimikorotus ja jaksottamalla tarkistukset. Tämä todennäköisesti vähensi palautteen määrää.

Pelkosen mukaan osalla yrittäjistä eläke- ja sosiaaliturva ei ole vielä ensimmäisen korotuksen jälkeen oikein mitoitetulla tasolla. Näin ollen heitä saattaa odottaa uusi korotus seuraavassa tarkistamisessa kolmen vuoden kuluttua.

Eläketurvakeskus on ennakoinut, että vuonna 2023 YEL-maksuja kertyisi noin 1,2 miljardia euroa ja eläkkeitä ja muita kuluja maksettaisiin noin 1,7 miljardia. Puuttuvan noin 500 miljoonaa maksaa valtio.

– Lakimuutoksen yhteydessä tehtiin alustavia vaikutusarvioita YEL-työtulojen kasvusta ja näyttää siltä, että alivakuuttaminen vähenee tavoitteen mukaisesti. Aika näyttää, miten YEL-työtulojen kokonaismäärä ja maksukertymä lopulta kehittyvät lain täsmennyksen jälkeen, kun tarkistuksetkin jatkuvat lähivuosina. Tarkistamisten vaikutuksesta maksukertymän kasvuun voidaan ehkä tässä vaiheessa puhua kymmenistä miljoonista vuositasolla, tosin maksukertymän kokonaisuuteen vaikuttavat muutkin tekijät, Pelkonen toteaa.

Tarkistukset jatkuvat ensi ja sitä seuraavana vuonna korkeampien YEL-työtulojen osalta, mutta maksimikorotuksen rajaava suojasäännös hidastaa alivakuuttamisen korjaantumista.

– YEL-työtulojen kasvu vahvistaisi julkista taloutta seuraavat vuosikymmenet, lähinnä sen vuoksi, että valtion tukiosuus yrittäjäeläkemenoista pienenisi. Tilanne muuttuu hyvin pitkällä aikavälillä 2060-luvun aikana, kun parempia YEL-eläkkeitä maksetaan. Rahastoinnin puute tekee YEL:n rahoituksesta joka tapauksessa pitkällä aikavälillä haasteellisen.

“Laskuri on työtulojen tarkistamisessa hyvä apuväline, mutta sitäkin pitää aina kehittää.”

Janne Pelkonen, Tela

Kritiikkiä YEL-laskurista

Tarkistuksen kohteina olleista yrittäjistä vajaat 11 prosenttia ei hyväksynyt eläkevakuuttajalta saamaansa työtuloehdotusta. He toimittivat yritystoiminnastaan lisätietoja.

Yrittäjien selvityksissä yleisimmät negatiiviset palautteet liittyivät yrittäjän heikkoon taloudelliseen tilanteeseen ja työtuloehdotuksen pohjatietoihin.

Työeläkevakuuttajat hyödyntävät työtuloehdotuksen tekemisessä työeläkealalla kehitettyä laskentapalvelua eli työtulolaskuria. Olemme aikaisemmin uutisoineet YEL-työtulotarkistuksissa käytettävän laskurin ongelmista.

– Laskuri on työtulojen tarkistamisessa hyvä apuväline, mutta sitäkin pitää aina kehittää, Pelkonen sanoo.

Sähköinen laskuri on eläkevakuuttajalle ja yrittäjälle apuväline, jonka tarkoitus on antaa työtulolle oikea suuruusluokka hyödyntämällä verottajalta saatavia yrittäjän liikevaihtotietoja, Tilastokeskuksesta saatavia toimialan mediaanipalkkatietoja sekä ansaintarekisteristä saatavia yrittäjien muita rinnakkaisia ansioita. Yrittäjät ja työeläkevakuuttajat havaitsivat puutteita liikevaihtoarvioissa ja yritystiedoissa. Ehdotuksessa saattoi olla väärän yrityksen tiedot tai väärä toimiala. Yrittäjät toimittivat lisätietoja myös yritystoiminnan osa-aikaisuudesta. Eläketurvakeskus on kertonut korjaavansa laskuria.

Palautteissa ilmeni myös yleistä epäluottamusta yrittäjän työeläkevakuutukseen.

– Työeläkevakuuttajien saamissa palautteissa näkyi monen yrittäjän tiukka tilanne kustannusten noustessa ja heikossa taloussuhdanteessa. Kritiikkiä kohdistui myös työtulolaskuriin. Palautteissa korostui ylipäätään työtulon määrittämisen vaikeaselkoisuus. Sen sijaan hyvää palautetta työeläkevakuuttajat saivat henkilökohtaisen neuvonnan laadusta, Pelkonen kertoo.

”Pitkän aikavälin ratkaisut täysin ilmassa”

Vuonna 2024 tarkistetaan niiden yrittäjien työtulot, joilla työtulo on 15 000–25 000 euroa , eikä siihen ole tehty merkittäviä muutoksia kolmeen vuoteen. Työeläkeyhtiöiden arvioiden mukaan heitä on vajaat 40 000.

– Oikealla tasolla oleva työeläkevakuutus tuo turvaa monenlaisiin elämäntilanteisiin, mikä joskus unohtuu julkisessa keskustelussa. Aika ajoin ratkaisuksi esitetään eläkevakuutuksen vapaaehtoisuutta, mikä sopisi todella huonosti sosiaalivakuutuksen luonteeseen ja myös sen rahoitukseen. Valtio kamppailee julkisen talouden tasapainotuksen kanssa ja YEL:n rahoituksen pitkän aikavälin ratkaisut ovat vielä täysin ilmassa. Yrittäjien eläkejärjestelmää tulee jatkossakin kehittää vastaamaan yrittäjän todellista työpanosta ja nykyistä paremmin työn ja työmarkkinoiden muutoksesta nouseviin tarpeisiin. Monille yrittäjillä nykyinen YEL-työtulon käsite on tänä päivänä vaikea hahmottaa, Pelkonen selvittää.