Onerva Aikio iski kultasuoneen – musiikkinäytelmät räjäyttivät kassan

Lapin tyttö Onerva Aikio lähti yrittäjäksi show-alalle, mutta myös kaihdinkauppaan. Värikäs elämä on huipentunut menestykseen musiikkinäytelmien muodossa. Yleisöä ovat houkutelleet tangokuninkaat ja -kuningattaret.

– Kaikkea pitää kokeilla, elämä on lyhyt. Ei minun pitänyt alkaa tienaamaan leipääni musiikista, mutta ajauduin siihen Upin kautta, toteaa Onerva Aikio. Upilla hän tarkoittaa Matti Nykäsen ja Irwinin manageria Upi Illikaista, joka pyysi Onervaa avuksi yritykseensä.

Onerva syntyi Kemijärvellä 1960-luvulla, josta perhe lähti 1970-luvun alussa ajan tapaan Ruotsiin työn perässä. Vanhemmat työskentelivät Göteborgissa autotehtaalla ja Onerva kävi koulunsa Ruotsissa oppien kaksikieliseksi – mistä oli myöhemmin hyötyä show-alalla.

Nuori merkonomi muutti takaisin Suomeen, nyt Sodankylään, vasta vuonna 1986. Musiikki oli houkutellut pauloihinsa ja Onerva kiersi orkesterin kanssa basistina ympäri Lappia.

– Oli kuukauden keikkoja Saariselän keväässä, joka päivä soitettiin, turisteja oli paljon. Olihan sekin ihanaa elämää. Mutta kun tultiin 1990-luvulle, elämää piti muuttaa.

Uusi elämä etelässä

Onerva siirtyi Helsinkiin, jossa hänen sisarensa asusteli.

– Ei pitänyt alkaa musisoimaan, mutta ajauduin takaisin alalle, taas Upin kautta. Järvenpäässä oli siihen aikaan tanssipaikka Huvikeskus, jota piti Helge Grönholm. Menin hänelle töihin, Onerva kertoo.

Helge oli legendaarinen paritanssin lähettiläs ja kirjolohenkasvatuksen isä Suomessa. Hänellä oli vielä yli 90-vuotiaana oma kantapöytä Helsingin Pavilla – eikä hänen tarvinnut koskaan hakea.

Helgellä oli sotien jälkeen lukuisia kirjolohialtaita ympäri Länsi- ja Lounais-Suomea, joiden väliä hän ajeli isolla Mersulla yli satatuhatta kilometriä vuosittain. Jatko- ja talvisodassa taistellut veteraani siirtyi autuaammille tanssilavoille 95-vuotiaana vuonna 2017.

Helge oli perustanut vuonna 1994 Tähti-Center Helsinki Oy:n, jonka Onerva Aikio sittemmin osti ja otti myöhemmin käyttöön aputoiminimen Suomen Viihdeohjelmat, jolla nimellä yritys edelleen toimii. Yritys omisti aikanaan mm. Lohjan Tanhuhovin Huvikeskuksen lisäksi.

– Myytiin artisteja yrityksille, tanssilavoille, ravintoloille.

Kaihdinpalvelu pelasti korona-ajan

1990-luvulla, kaiken keikkailun keskellä Onerva tutustui toiseen muusikkoon, Jukka Eskeliseen, joka oman keikkailunsa ohessa oli pyörittänyt kaihdinpalvelua vuodesta 1989. Yhteistoiminta syveni ja muusikot menivät naimisiin vuonna 1995. Liitosta syntyi kaksi poikaa.

Kaihdinpalvelu siirtyi Onervalle ja osakeyhtiöksi vuonna 1996, ja sai nimen Simeros. Puoliso J.Eskelinen jatkoi edelleen kaihdinpalvelun parissa työn tekoa – ja jatkaa edelleen, myös keikkailua.

– Simeros oli eritoten hyvä koronan aikana, jolloin viihdeala seisahtui kokonaan kolmeksi vuodeksi. Ihmiset halusivat satsata koteihinsa, kun siellä oli pakotettu viettämään enemmän aikaa. Simeroksen ovella oli jonoa, kun asiakkaita piti palvella yksi kerrallaan, Onerva toteaa.

– Kun sattuu ikävä tapahtuma, kannattaa katsoa tulevaisuuteen. Huono aikakin menee ohi ja tulee hyvä aika. Ja sitten pitää olla valmiina, Onerva toteaa yrittäjähenkisesti.

Cheek, Kaija Koo, Apulanta

Tähti-Center myi tangokuninkaallisia, orkestereita, trubaduureja, joulupukkia. Yhteistyökumppaneita olivat Eckerö Linen M/S Norrlandia, nykyisin M/S Finlandia ja Wasa Linen alukset.

– Minun oli helppo hankkia myös Ruotsista esiintyjiä, kun olin oppinut ruotsin. Pop-rock-puolella myytiin Kaija Koota, Apulantaa, Cheekia, Onerva toteaa.

– Cheek nousi Vain elämää -TV-ohjelman ansiosta. Kukaan ei arvannut, että sieltä kautta voisi nousta. Olimme juuri myyneet Cheekin keikan Merikarvian Merikievariin, ja televisioesiintymisen ansiosta paikka oli aivan täynnä.

Musiikkinäytelmät nousivat lentoon

– Joku asiakas Ruotsista halusi musiikkinäytelmän Tukholmaan vuonna 2017. Olen aina ollut sellainen, että yritystä pitää jotenkin kehittää, pitää olla monta eri juttua. Eka musikaali oli ikäihmisille suunnattu ”Kohtalon tango”, joka kertoi Unto Monosesta. Esitys kiersi paitsi Tukholmassa, myös Göteborgissa ja Skövdessä, myöhemmin Suomessakin. Pääroolissa oli tangokuningas Teijo Lindström, Onerva toteaa.

– Totesin, että täähän on kivaa, pitää alkaa tuottaa näitä. Lähtökohta tuotannoille oli se, että pitää olla hyviä laulajia.

Seuraava musiikkinäytelmä vuonna 2018-2019 oli ”Puhelinlangat laulaa”, joka kertoi Katri-Helenasta, pääroolissa tangokuningatar Susanna Heikki. Näytelmät esitettiin etupäässä kesäteattereissa, jonkin verran myös sisätiloissa.

– Laadukkaassa näytelmässä pitää olla ammattikäsikirjoittaja ja -ohjaaja, sekä hyvin sovitetut kappaleet. Kun löysin hyvät tekijät, siitä se lähti.

– Pitää miettiä, kenelle teet näytelmää, mikä ihmisiä kiinnostaisi – kuten tunnetut artistit. Jos on jo edesmennyt taiteilija, pitää saada perikunnan luvat ja maksaa sinne kymmenyksiä. Markkinointia pitää osata tehdä, mutta sekään ei riitä, jos aihe ei ole kiinnostava.

Tapani Kansa nousi planeetoille

Kaikki riski produktioissa on Onerva Aikiolla. Vuonna 2024 hän aloitti Tapani Kansa -produktion, josta kasvoi suurmenestys.

– Olin yrittänyt kaksi vuotta saada Tapani Kansalta lupaa esityksen tekemiseen. Vuonna 2024 sitten sen lopulta sain ja harjoitukset alkoivat saman vuoden syksyllä. Hän hyväksyi päärooliin Tomi Metsäkedon. Tapani Kansan piti tulla ensi-iltaan, mutta sitten hän menehtyi.

– Esitys sai valtavan suosion, ja katsomot myytiin kaikki loppuun ympäri Suomea. Suomussalmella kesäteatteri veti 1000 katsojaa, ja se myytiin täyteen. Täyteen myytiin Helsingin Kivinokka 300 katsojaa, Mäntsälän suurlava 500 katsojaa, Askola Areena 700 katsojaa. Kangasalla, Ypäjällä, Joensuussa Uittotupa, Kotkassa, Tapanin kotikaupungissa 500 henkeä.

– Monissa paikoissa yleisöä jäi ulkopuolelle esityksestä. Kansa-esityksiä oli tänä vuonna yhteensä 30, eikä niitä tarvinnut edes markkinoida. Kahta muuta näytelmäämme esitettiin yhteensä toiset 30 näytöstä.

Jamppa Tuominen, Laila Kinnunen, Olavi Virta

Muiden Onerva Aikion tuottamien musiikkinäytelmien aiheina ovat olleet Jamppa Tuominen, Olavi Virta, Laila Kinnunen ja Esko Rahkonen. Laulajatähtinä Aki Hietala, tangokuningas Matti Korkiala, Milana Misic ja tangokuningas Petri Hervanto.

– Jamppa Tuomista esittäneellä Aki Hietalalla oli ihan Jamppa-ääni. Olavi Virta -esityksessä oli mukana Kippari-kvartetti. Milana Misic esitti Laila Kinnunen -näytelmässä äitiään, Onerva kertoo.

– Yhteen produktioon tarvitaan noin 15 henkeä, joista esiintyjiä on 4–5 ja lisäksi orkesteri. Järkkärit, lipunmyyjät, ruoka- ja juomapalvelut otamme paikallisilta, mutta lavalla olevat kiertävät paikasta toiseen muutaman peräkkäisen esityksen setteinä. Heille on varattava majoitus. Keskeinen huolehdittava asia on aikataulutus.

Onervalla on siis kaksi yritystä, jonka lisäksi hän on Lohjan Tanhuhovin tuotantopäällikkö. Viihdeohjelmat-perheyrityksessä ovat työskennelleet Jukka-miehen lisäksi sisko, sekä siskon poika ja tytär.

– En näe tätä työnä. Tämä on jokapäiväistä elämää. Viihdebisnes on sellaista, että on oltava koko ajan tavoitettavissa, kun voi tulla mitä vain. Stressiä voi olla, ja ainahan saa jännittää, tuleeko yleisöä. Tänä vuonna ei ole vielä ollut päivääkään lomaa, mutta marraskuussa menemme Kanarialle kymmeneksi päiväksi.

– Ensi vuodeksi on jo sovittu Ruissalon kesäteatteriin 20 esitystä Tapani Kansaa. Katri-Helenastakin on sovittu Helsinki ja pohjoisen rundi. Lisäksi teemme Jamppaa, toteaa 63-vuotias yrittäjä, joka helposti menee nelikymppisestä.

Teksti: Jukka Nissinen