Osmo Viitasaari ei suostu eläköitymään – Pienydinvoimalat tulevat

ViitaCon Oy toimii tulevaisuuden tekniikan parissa luodessaan edellytyksiä pienydinvoimaloiden syntymiselle. Osmo Viitasaari perusti yrityksen vuonna 2017, kun matkamittari Fortumilla tuli täyteen ja oli keksittävä tekemistä. Ensimmäisiä pienydinvoimaloita Suomeen hän povaa ennen 2030-luvun puoliväliä.

Osmo Viitasaari valmistui energiatekniikan diplomi-insinööriksi Lappeenrannan teknisestä yliopistosta (nykyisin LUT) vuonna 1976. Hän on erikoistunut ydinvoimalaitoksiin, haki oppia Saksasta ja oli rakentamassa Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimaloita.

– Ajattelin, ettei tässä viitsi hommia jättää. Yrityksen toimialoiksi tulivat kestävä energia ja kiertotalous sekä sittemmin maa- ja metsätalous perittyäni Alajärvellä sukutilan.

– ViitaCon on konsulttiyritys, joka valmistelee energia- ja kiertotalouden hankekehitysyhtiöitä Magnus Associatesin kautta. ViitaCon omistaa osan Magnuksesta sekä sen pienydinvoimalayhtiöstä Industrial Power Units (IPU).

– Energia-alan toimintamme keskiössä ovat sähköä, lämpöä ja vetyä tuottavat pienydinvoimalat (Small Modular Reactors, SMR) ja kuinka ne sovitetaan teollisuuden ja kaupunkien käyttöön.

– Kiertotalouden puolella olemme keskittyneet puujätteistä, jätemuovista ja teollisuuden eri sivuvirroista polttoaineita ja kemikaaleja tuottaviin laitoksiin.

Kaverit houkuttelivat

– Yritystoiminnan käynnistymistä helpotti, kun sain ViitaConin kautta tehdä töitä vielä kolmisen vuotta entiselle työnantajalleni Fortumille. Sen jälkeen 2020-luvulle saavuttaessa pari tuttua kyselivät seminaarissa kuulumisia ja houkuttelivat mukaan Magnus Associatesiin.

– Tuttuni VTT:ltä ja LUT:sta ottivat sitten vuonna 2023 yhteyttä Lappeenrantaan suunniteltavana olleen sähköä ja lämpöä tuottavan pienydinvoimalaitoksen tiimoilta, koska tiesivät minun aikoinaan selvitelleen juuri kyseisen tyyppisen reaktorin teollisuussovelluksia.

– Melko nopeasti sitten pienydinvoimaloista tuli Magnus Associatesin toinen palvelualusta vuoden 2023 lopulla.

Kansainvälistä kehitystyötä

Toimivia pienydinvoimaloita on ollut jo vuosikymmeniä käytössä sotateollisuudessa, kuten sukellusveneiden ja lentotukialusten voimanlähteenä, sekä jäänmurtajissa.

Pienydinvoimaloiden tuleminen alkoi 2020-luvun kieppeillä, kun päästökaupan hintataso nousi ja polttoaineista tuli kalliita käyttää. Sääriippuvaisen energiantuotannon rinnalle haluttiin muita ratkaisuja.  

Siviilikäytössä pienydinvoimaloita on toistaiseksi Venäjällä, Kiinassa ja Japanissa. Monet maat Suomi mukaan lukien suunnittelevat uusia pienydinvoimaloita ja niiden kansainvälisiä toimitusketjuja. Suomella on tässä omat mahdollisuutensa.

– Suomessa valmistelemme pienydinvoimaloita metsä-, kemian- ja terästeollisuudelle sekä energiayhtiöille, joilla on painetta päästä irti polttoteknisistä ratkaisuista.

– Merkittävä asiakaskunta ovat myös datakeskukset. USA:ssa datakeskustoimijat ovatkin jo hankkineet toimivia ydinvoimaloita.

STUKin käsittelyssä

ViitaConin ja Magnus Associatesin valmistelema pienydinvoimalaratkaisu on tarkoitus saada Säteilyturvakeskuksen konseptointiarviontityöhön vielä tämän vuoden aikana.

– Suunnittelemme, kuinka pienydinvoimala sijoittuisi teollisuusyhtiöiden ja kuntien energiapalettiin, mietimme tonttia, mikä on energiantarve ja milloin SMR olisi oltava käytössä. SMR:n toteutumiseen vaikuttavat mm. sen tuottaman megawattitunnin hinta ja huoltovarmuustekijät.

Suomessa toimivat Steady Energy ja ranskalainen Calogena ovat jo saaneet konseptilleen STUK:ilta arvioinnin ja ovat pisimmällä vain lämpöä tuottavien ratkaisujen osalta. Ne kilpailevat muun muassa Kuopion Energian, Helenin ja Keravan Energian projekteista.

Helen on valinnut reaktoriyksiköiden sijoituspaikaksi Salmisaaren, Vuosaaren ja Nordbergetin lähellä Sipoon rajaa. Kuopion Energia on määritellyt kaksi sijoituspaikkaa, joille on parhaillaan menossa ympäristövaikutusten arviointiprosessi (YVA).

Helen on selvittänyt mahdollisuutta myös sähköä tuottavaan reaktoriin. Kanada on jo ostanut kaksi sellaista ja Puola suunnittelee ostoa.

Lainsäädäntöä parannettu

Yhtenä pullonkaulana pienydinvoimaloiden kehityksessä on ollut lainsäädäntö. Maamme hallitus on nyt kiirehtinyt lakien uudistamista tavoitellen sähköntuotannon moninkertaistamista ydinvoiman avulla.

Valtioneuvosto antoi hallituksen esityksen uudistetuksi ydinenergialaiksi maaliskuun 12. päivä kuluvana vuonna 2026. Laki helpottaa ja nopeuttaa ydinvoimaloiden perustamista ja sen ehdotetaan tulevan voimaan vuoden 2027 alusta. Uudet lait mm. mahdollistavat SMR:n sijoittamisen lähelle kaupunkeja ja taajamia. Lakiluonnosten puitteissa voidaan jo nyt toimia.

Myös Euroopan Unioni antoi SMR-strategian maaliskuussa 2026. Strategia ennakoi, että SMR-laitosten kapasiteetti EU:ssa voisi kehittyä 17 000 – 53 000 MW tasolle vuoteen 2050 mennessä.

Pienydinvoiman etuja

Pienydinvoimaa tarvitaan, kun polttotekniset ratkaisut vähenevät. Esimerkiksi muovijätteenpoltto tulee päästökaupan piiriin vuonna 2028.

Suomessa on paljon tuulivoimaa, joten tarvitaan erityisesti sääriippumatonta energiaa, jonka tehoa voidaan säätää.

Pienydinvoiman etu on myös siinä, että sähköä tuottavia voimaloita voidaan sijoittaa lähelle käyttöalueita, jolloin ne eivät vaadi kallista, laajaa sähkönsiirtoverkkoa.

Pienydinvoima on huoltovarmuuden tuottaja, sillä yhdellä latauksella voimala voi toimia jopa 10–20 vuotta. SMR:t sijoitetaan maan alle kallion sisään, jolloin ne ovat paremmin suojassa ulkoisilta uhilta.

Urheiluhullu

Osmo Viitasaaren energian salaisuus on liikunta. Erityisesti häntä ovat kiehtoneet pallopelit, kuten pesäpallo, jota Alajärvellä tietenkin pääsi harrastamaan. Lisäksi kaikki mailapelit ovat tuttuja, mutta erityisesti sulkapallo ja tennis, joita hän edelleen pelaa säännöllisesti. Myös penkkiurheilu maistuu.

Vanhempien geeniperinnön kautta urheilun lisäksi myös musiikki, erityisesti laulaminen ja soittaminen ovat kiehtoneet. Nämä geenit ovat siirtyneet selvästi myös lapsille ja lapsenlapsille, joiden kehitystä näiden harrastusten piirissä on innostavaa seurata.  Erityisesti kitaran ja ukulelen kera on löytynyt monta nautinnollista hetkeä, opiskeluaikoina jopa elantoakin.

Kuva ja teksti: Jukka Nissinen