Perheyrittäjä sinnitteli ilman sähköjä 40 tuntia – Nyt hän kertoo, miten aikoo valmistautua seuraavaan myrskyyn: ”Saisi 10–12 tuntia varasähköä”

Yrittäjä Juha-Matti Anttilan kotona sähköt ovat katkeilleet ennenkin, mutta 27. päivä joulukuuta Suomessa riehunut Hannes-myrsky oli toista maata.

Kokkolalaisen Anttilan kotitalon sähköt olivat lopulta poikki runsaan 40 tunnin ajan. Takaisin ne palasivat 29. päivä noin klo 11.

Anttila pyörittää puolisonsa kanssa Kehysliike Vihinpuu -taidekehystämöä Kokkolassa. He asuvat Kokkolaan kuuluvassa Kälviän Ruotsalossa noin 14 kilometriä Kokkolan keskustasta pohjoiseen.

– Olemme käsityöläisiä ja tottuneet tekemään käsillä kaikenlaista kotona ja töissä, mutta kyllähän noin pitkä sähkökatko jo tuntuu. Suihkussa käyminen oli sangen viileää, Anttila kommentoi.

Anttilan kotitalo sijaitsi Hannes-myrskyn ydinalueella, jonne pahimmat sähkökatkot keskittyivät. Pisimmillään lähiseutujen asukkaat ovat joutuneet sinnittelemään ilman sähköä useita päiviä. Anttilan talolta on matkaa merenrantaan muutama kilometri. Rannan läheisyydestä puita kaatui runsaasti sähkölinjojen päälle.

– Kylässä on reilut 1 000 asukasta. Koko kylä taisi olla sen 40 tuntia ilman sähköä. Meidän pihastamme kaatui onneksi vain pari kuusta. Ne aiheuttivat moottorisahatöitä, jotta pihasta pääsi autolla kaupunkiin, Anttila kertoo.

Sisälämpötila 15 astetta

Sähkökatkon alussa yrittäjä teki sen virheen, että meni avaamaan jääkaapin. Lämpö pääsi sisään sillä seurauksella, että ruuat pilaantuivat.

– Pakastinta emme avanneet. Siellä ruuat pysyivät joten kuten kunnossa 40 tunnin ajan. 

Anttilan keittiössä on kaasuliesi, minkä ansiosta pariskunta pystyi tekemään ruokaa sähkökatkon aikana. Kaasuhellaa ei ole kuitenkaan hankittu vain huoltovarmuuden vuoksi, sillä ruuanlaitto on sillä helpompaa.

Yrittäjäpariskunnan talo on kunnallisessa vesijohtoverkostossa, joten vedentulo ei katkennut. Naapurilla oli toisin.

– Heillä vesi tulee omasta kaivosta, ja pumppu toimii sähköllä. He joutuivat sinnittelemään 40 tuntia ilman juoksevaa vettä.

Lämmityksen katkeaminen oli Anttiloille pahin ongelma. Talossa on kaksi takkaa, yksi molemmissa kerroksissa. Niillä saatiin pidettyä peruslämpö, mutta lopulta osa talosta jäähtyi 15-asteiseksi.

– Silloin piti vaan laittaa enemmän vaatetta päälle. Yhden huoneen saimme pidettyä lämpimänä, yrittäjä kertoo.

Aggregaattia Anttilalla ei ole, mutta sellainen löytyy tarvittaessa naapurista, jos sähköt olisi pakko saada päälle.

”Korjauskyky kehittynyt valtavasti”

Hannes-myrsky aiheutti vakavia vahinkoja ja pitkiä sähkökatkoksia myös yrityksille. Pahimmillaan Suomessa tilastoitiin 187 000 yhtäaikaista sähkökatkoa.

– Hannes-myräkkä osoitti, että sähköverkko on sääilmiöille edelleen melko haavoittuvainen, johtava asiantuntija Ina Lehto sanoo.

Energiateollisuus ry:n asiantuntijan mukaan yritysten varautuminen sähkönjakelun häiriöihin on parantunut selvästi viime vuosina.

– Edellisen kerran yhtä vakavia myrskyn aiheuttamia vahinkoja on nähty vuosina 2010 ja 2011, jolloin koettiin pahat kesä- ja talvimyrskyt. Silloin tilanne oli varautumisen kannalta merkittävästi huonompi kuin nyt. 

Vuonna 2014 lainsäädäntöön lisättiin sähköverkon toimitusvarmuuskriteerit, joiden siirtymäaika ulottuu vuoteen 2036 saakka.

– Siirtymäajan pituus kuvastaa sitä, miten pitkäjänteisestä prosessita sähköverkon kehittämisessä on kyse. Haastavimmat kohteet ovat saaristossa ja haja-asutusseudulla.

Toimitusvarmuutta pyritään parantamaan ilmajohtoverkkojen maakaapeloinneilla ja ilmajohtojen siirtämisellä metsästä teiden varteen, missä korjaaminen on helpompaa.

– Merkittävä kehityskohde on viankorjauksen ja vikatilanteiden hallinnan kehittäminen. Se tarkoittaa automaation ja vianpaikannuskyvykkyyden parantamista. Korjausurakoinnin kyky vikojen korjaamiseen on kehittynyt valtavasti, Lehto jatkaa.

Näin korvauksia maksetaan

Sähköyhtiöt maksavat vakiokorvauksen yli 12 tuntia kestäneestä sähkökatkoksesta. Korvaus maksetaan  sähkökatkon keston perusteella automaattisesti, eli vakiokorvausta ei tarvitse hakea erikseen.

Hannes-myrskyn jälkeisten vakiokorvausten määrää ei ole Ina Lehdon mukaan vielä ehditty laskea, mutta kyseessä on merkittävä summa. Korvauksista vastaavat sähköverkkoyhtiöt.

Tietyissä tapauksissa asiakas voi saada rahallista korvausta myös verkkopalvelun virheen takia. Pitkäkään sähkökatko ei kuitenkaan automaattisesti ole verkkopalvelun virhe vaan virheellisyys määräytyy olosuhdetekijöiden mukaan. Vahingot jaetaan välittömiin ja välillisiin. Esimerkiksi rikkoutuneet laitteet ovat välittömiä kustannuksia. Yrityksen kannalta tyypillisimpiä välillisiä vahinkoja voivat olla sähkökatkosta johtuvat tulonmenetykset tuotannon keskeytyessä.

– Lähtökohtaisesti tulonmenetyksiä korvataan vain, jos verkkopalvelun virhe johtunut huolimattomuudesta. Myrskytilanteessa sähköt pyritään aina korjaamaan mahdollisimman pian. Sellaisessa tilanteessa korvataan vain välittömät vahingot ja nekin vain, jos sähkökatko on katsottavissa verkkopalvelun virheeksi. Loppu on kiinni yrityksen omasta vakuutuksesta.

Riskit kasvavat

Kokkolalainen Juha-Matti Anttila aikoo varautua jatkossa entistä paremmin talvimyrskyjen tuhoihin ja pitkiin sähkökatkoihin. Hän on jo aiemmin ostanut talon katolle aurinkopaneelit.

– Jos saisi vielä kiinteistöakkujärjestelmän hommattua talon kellariin, niin saisin tarvittaessa varasähköä 10–12 tunniksi, hän suunnittelee.

Yrittäjä pitää sähköjen katkeamista jatkossakin merkittävänä riskinä, vaikka kaapeleita kaivetaan maan alle.

– Tällä alueella noin 40 prosenttia kaapeleista on kaivettu maan alle, loput ovat ilmassa. Kaikki merkit viittaavat siihen, että säät eivät ole muuttumassa leppoisammiksi. Ääri-imiöitä tulee entistä tiheämmin. 

Hannes-myrskyn aiheuttamasta sähkökatkosta Anttilat saavat todennäköisesti korvaukseksi 25 prosentin alennuksen sähkönsiirtomaksuihin puoleksi vuodeksi.

Korvaako kotivakuutus? Vakuutusyhtiö vastaa

Vakuutusyhtiö Fennian asiantuntija Anne Salonen-Kokon mukaan mukaan sähköyhtiöt voivat tietyissä tilanteissa maksaa vahingonkorvausta myös esimerkiksi sähkökatkon aiheuttamista laitteistojen rikkoutumisista.

– Jos sähkökatkos ja siitä esimerkiksi mahdollisesti syntyvä jännitevaihtelu aiheuttaa vahinkoa vakuutetulle omaisuudelle, korvattavuus ratkaistaan tapauskohtaisesti asiakkaan valitseman vakuutusturvan ja tapahtumatietojen perusteella.

Millainen vakuutusturva korvaa vahingot parhaiten?

– Niin sanottu all risks -vakuutus on kattavin, mutta sähkökatkoista aiheutuvia vahinkoja korvataan sen lisäksi esimeriksi rikkovakuutuksesta, joka korvaa omaisuuden äkillisiä ja ennalta arvaamattomia rikkoutumisia. Vakuutuksesta voidaan korvata esimerkiksi sähkökatkoksen aiheuttamasta jännitevaihtelusta johtuva sähkölaitteen rikkoutuminen, elintarvikkeiden pilaantuminen ja pakasteiden sulaminen. Jos ennalta ilmoittamaton sähkökatkos aiheuttaa esimerkiksi putkiston jäätymisen, voidaan tällainen tilanne katsoa vakuutuksesta korvattavaksi. Korvattavuus ratkaistaan aina tapauskohtaisesti sovellettavien vakuutusehtojen ja tapahtumatietojen perusteella.

Korvaako kotivakuutus kotona työskentelevän yksinyrittäjän tapauksessa?

– Lähtökohtaisesti yritystoimintaa varten hankittu omaisuus ei kuulu kotivakuutuksen piiriin, vaan sille tarvitaan oma yritysvakuutus.