Pirkanmaan saavutettavuus on koko Suomen hanke

Pirkanmaan maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen toivoo tulevalla hallituskaudella rohkeita päätöksiä maakunnan elinvoimaisuuden edistämiseksi

Pirkanmaan edunvalvontaryhmä on julkaissut hallitusohjelmatavoitteet, joiden keskeisenä teemana on saavutettavuuden edistäminen niin toimivan tie- kuin rataverkonkin avulla. Hallitusohjelmatavoitteiden laatiminen oli hyvässä vauhdissa maalis-huhtikuussa 2022, kun Anna-Mari Ahonen hyppäsi maakuntajohtajan saappaisiin.  

Pirkanmaalaisten ääni kuuluviin 

Syksyllä julkaistu vaalivuoden talousarvio oli pirkanmaalaisille pettymys. Hyvällä yhteistyöllä edunvalvontaryhmässä valmistellut hallitusohjelmatavoitteet eivät saaneet kipeästi kaipaamaansa rahoitusta.  – Huomasimme, että liika kohteliaisuus edunvalvontatyössä ei ole oikein mahdollista. Tyypillisesti kyse on jonkinlaisesta nollasummapelistä tai taistelusta oman osuuden puolesta. Tilanne havahdutti meidät siihen, että muissa maakunnissa tehdään samoihin rahoituksiin kohdistuvaa edunvalvontaa kovalla retoriikalla, joskus aggressiivisestikin, Anna-Mari Ahonen toteaa. Hänen mukaansa tilanteesta on mahdollisuus ottaa oppia tulevaisuutta varten. – Meidän on uskallettava sanoa suoraan, mitä meille faktojen perusteella kuuluu, hän lisää. 

Henkilöratapihan kehittäminen parantaa myös riskienhallintaa 

Kaksi kolmasosaa Suomen BKT:sta syntyy pääradan varrella, joka kulkee Helsingistä Tornioon. Helsinki–Tampere-väli on valtakunnan ruuhkaisin niin henkilö- kuin tavaraliikenteen näkökulmasta. Sen kunto ja kapasiteetti eivät nykyiselläänkään vastaa rataliikenteen tarpeita, oli kyse sitten kauko-, lähi- tai tavarajunista. Kasvuennuste henkilöliikenteen määrälle vuosina 2010–2030 on huimat 40 % ja tavaraliikenteen osalta Tampere–Toijala-välille ennustetaan samalla ajanjaksolla jopa 16 % kasvua (lähde: https://paarata.fi/yhteysvalit/). Päärataryhmän hallitusohjelmatavoitteissa peräänkuulutetaan selkeää pääradan kehittämisen toteuttamisohjelmaa vuosille 2023–2033, jossa olisivat mukana pääradan keskeiset liityntäyhteydet, läntiset painotukset poikittaisratoineen ja satamayhteyksineen.  Anna-Mari Ahosen mukaan henkilöratapihan kehittäminen on edellytyksenä toimivien pääratayhteyksien rakentamiselle.  

– Henkilöratapihalla on pullonkaulaefektiä vähentävä vaikutus, ja siihen liittyy tiettyä riskiarviointia saavutettavuuden suhteen. Koko maan aikataulusuunnittelu lähtee Tampereen solmupisteen välityskyvystä, jota on huutava tarve vahvistaa. Henkilöratapihan sijainti vapauttaa kaupunkirakenteen kehittämistä Tampereella, mutta sen kehittäminen on samalla koko Suomen hanke, Ahonen toteaa. 

Päärata on osa yleiseurooppalaista TEN-T-järjestelmää ja radan arvo on myös kansainvälisesti katsottuna kasvussa. Siitä on tarkoitus tulla yksi TEN-T ydinverkkokäytävistä, eli yksi rataverkon avainväylistä, joka muodostaa yhteyden manner-Euroopasta Suomen kautta Ruotsin rataverkkoon.– Kansallisesti päärata ei ole kuitenkaan saanut samanlaista arvoa, mitä se on saanut Euroopassa. Tässä on kyse puhtaasti politiikasta ja aluepolitiikasta, Ahonen toteaa. 

Henkilöratapihan ja pääradan kehittämistä tukevat monet faktat. Anna-Mari Ahonen kokee, että myös edunvalvontatyö Pirkanmaalla on näiden hankkeiden näkökulmasta ollut alkuvaiheessa hyvinkin kiitollista.  – Asiantuntijaprofiililla varustettuna ihmisenä minun on helppo ponnistella sellaisten tavoitteiden ja pyrkimysten eteen, jotka perustuvat faktoihin. Pääradan kunnostuksessa kaikki faktat ovat puolellamme, hän vahvistaa.  

Valtatie 9 on elintärkeä väylä elinkeinoelämälle ja pk-yrityksille  

Pirkanmaan edunvalvontaryhmän julkaisemissa hallitusohjelmatavoitteissa esitetään parannuksia valtateille 9, 3 ja 12. Kaikki edunvalvontaryhmän nimeämät väylien kärkihankkeet ovat valtion viranomaisten tunnistamia ja yleisesti tiedossa. – Perustelutyötä ei tarvitse enää tehdä, tarvitaan enää poliittinen päätös. Niitä pitäisi tehdä nyt pian, Ahonen toteaa. Kaikkien valtateiden 3, 9 ja 12 edistämishankkeet ovat merkittäviä Pirkanmaan elinvoimaisuuden kannalta, mutta valtatien 9 palvelujen parantamista Ahonen pitää kaikkein kiireellisimpänä. 

 – Valtatie 9:n palvelutaso on sitä luokkaa, että se ei enää vastaa oikein valtatien määritelmää. Rahoituksessa on päässyt syntymään murheellinen pullonkaula, ja tästä on pidettävä kovaa meteliä. Alueella valtionhallinto, kunnat, kauppakamari ja moni muu toimija ovat pitäneet kovaa ääntä. Se on elinkeinoelämälle ja pk-yrityksille elintärkeä väylä, Ahonen korostaa. 

Anna-Mari Ahonen painottaa, että Pirkanmaan rooli kasvumaakuntana pitäisi ottaa huomattavasti nykyistä paremmin huomioon väylien rahoitusta määriteltäessä. Pirkanmaa on keskeisestä sijainnistaan huolimatta saanut asukasta kohden toiseksi vähiten rahoitusta väylien kehittämistä ja kunnossapitoa varten koko maassa. – Kolmekymmentä prosenttia Pirkanmaan tieverkolla tapahtuvista kuljetuksista palvelee muuta Suomea. Olemme todella solmukohta keskellä maata. Meidän liikenneyhteytemme ovat elintärkeitä maakunnan ulkopuolella olevalle elinkeinoelämälle, Ahonen muistuttaa. 

Pirkanmaalaisilta poliitikoilta vaaditaan rohkeutta – äänestäjiltä perehtymistä 

Pirkanmaalta eduskuntaan valittavilta päättäjiltä Anna-Mari Ahonen toivoo rohkeutta ajaa oman maakunnan asiaa kuuluvasti, jotta Pirkanmaan kehityksen kannalta elintärkeät hankkeet saataisiin vietyä läpi. – Nyt tarvitaan poliittista rohkeutta enemmän kuin koskaan ennen. Jokaisen edustajan olisi kannettava vastuu tästä omassa ryhmässään ja poliittisessa taustayhteisössään. Perään aktiivista saavutettavuuspolitiikkaa. Aktiivista taistelua kasvumaakunnan tarpeiden puolesta! 

Anna-Mari Ahosella on selvä viesti myös äänestäjille. – Uskon Pirkanmaan hallitusohjelmatavoitteisiin. Maakuntajohtajana viime keväänä aloittaneena ja ns. kesken matkan mukaan tulleena minulla oli mahdollisuus arvioida niitä hetken aikaa ulkopuolisena. Kärjet ovat oikeat, niiden priorisointi samoin. Äänestäjänä varmistaisin, miten ehdokkaani aikoo taistella niiden puolesta. Uskaltaako hän laittaa jääkiekkotermein kroppaa peliin? 

Lue lisää Pirkanmaan edunvalvontaryhmästä!

Pirkanmaan hallitusohjelmatavoitteet on julkaistu ja tärkeimmät tavoitteet voi tiivistää kolmeen: sujuva ja turvallinen liikkuminen, vahvan osaamisen takaaminen sekä innovaatioiden vauhdittaminen. Lue lisää edunvalvontaryhmän hallitusohjelmatavoitteista!