Pk-yritysbarometri: Satakunnan kasvu on käynnistettävä uudelleen

Suomen Yrittäjien, Finnvera Oyj:n sekä työ- ja elinkeinoministeriön teettämä syksyn 2019 Pk-yritysbarometri on julkaistu. Suhdanneodotukset ovat heikentyneet edelleen kevään 2019 tilanteesta, mutta näkymä on maanlaajuisesti edelleen positiivinen. Satakunnan yleinen suhdannenäkymä on nyt heikompi kuin koko maassa keskimäärin ja talouden heikentyminen kevään 2019 tilanteesta on jatkunut edelleen.

Satakunnan kasvu on käynnistettävä uudelleen

Suhdanneodotukset ovat heikentyneet edelleen kevään 2019 tilanteesta, mutta näkymä on maanlaajuisesti edelleen positiivinen (saldoluku +10). Satakunnan yleinen suhdannenäkymä (saldoluku +4) on nyt heikompi kuin koko maassa keskimäärin ja talouden heikentyminen kevään 2019 tilanteesta (saldoluku +14) on jatkunut edelleen.

Tämä käy ilmi Suomen Yrittäjien, Finnvera Oyj:n sekä työ- ja elinkeinoministeriön teettämästä syksyn 2019 Pk-yritysbarometrista, joka julkistettiin keskiviikkoaamuna 11. syyskuuta.

Satakunnassa on etsittävä keinoja kasvun uudelleen käynnistämiseen

Satakunnassa suhdanneodotusten seutukuntien väliset erot ovat loiventuneet kevään tilanteesta. Satakunnassa parhaimmat odotukset ovat Rauman ja Porin seudulla, vaikkakin odotukset ovat laskeneet reilusti keväästä. Nyt saldoluku on molemmissa +7, kun keväällä Rauman saldoluku oli vielä +22 ja Porin +14. Pohjois-Satakunnassa suhdanneodotus on hienoisesti parantunut kevään synkistä lukemista (kevään saldoluku ‑35), mutta suhdanneodotuksen saldoluku on edelleen reilusti pakkasen puolella (‑31).

– Maakuntamme vahvasti vientivetoisten alueiden, Rauman ja Porin seudun, suhdanneodotusten heikkeneminen vaikuttaa koko maakunnan elinvoimaan. Nyt ei saa jäädä tuleen makaamaan, vaan on löydettävä keinoja kasvun uudelleen käynnistämiseen. Tämän vuoden teemammehan onkin Kasva Satakunta, tähdentää Satakunnan Yrittäjien toimitusjohtaja Markku Kivinen.

Satakunnassa työllisyystilanne edelleen hyvä

Satakunnan alueella odotukset yritysten henkilöstömäärän suhteen ovat samalla tasolla kuin keväällä. Yleisten suhdanneodotusten heikkeneminen ei ole siis vielä vaikuttanut yritysten työllistämisen tarpeeseen. Vastanneista yrittäjistä 93 prosenttia arvioi henkilöstömäärän pysyvän joko nykyisellään tai jopa kasvavan.

– Satakunnassa työllisyystilanne on siis edelleen hyvä ja osalla yrityksistä on vaikeuksia löytää osaavaa työvoimaa. Tämä saattaa olla kuitenkin vain tyyntä myrskyn edellä. Vaikka kasvaville aloille muodostuviin uusiin työtehtäviin tarvitaan lisää osaavaa työvoimaa, häviää yrityksistä työtehtäviä sitä mukaa kun tekoälyn käyttö yleistyy, Kivinen pohtii työllisyystilanteen kehittymistä.

Heikentynyt taloustilanne näkyy yritysten investoinneissa ja kasvuhakuisuudessa

Suhdanneodotusten heikkeneminen on vaikuttanut selvästi satakuntalaisten yritysten investointien määrään. Investointiodotusten saldoluku onkin Satakunnassa tällä hetkellä -19, kun se valtakunnallisesti on -4. Sama näkyy yritysten kasvuhakuisuudessa: voimakkaasti ja mahdollisuuksien mukaan kasvavien yritysten osuus on Satakunnassa 36 prosenttia, kun valtakunnallisesti määrä on 43 prosenttia.

Negatiiviset investointiodotukset näkyvät myös satakuntalaisten yritysten tarpeessa hankkia ulkopuolista rahoitusta. Vastaajista vain 21 prosenttia aikoo hakea ulkopuolista rahoitusta seuraavan 12 kuukauden aikana, kun keväällä rahoituksen hakua suunnitelleiden määrä oli vielä 28 prosenttia.

– Kireät vakuusvaatimukset mainitaan tärkeimmäksi syyksi sille, että ulkopuolista rahoitusta ei ole haettu tai sitä ei ole saatu. Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita muun muassa tarjoamalla lisävakuutta pankkirahoitukselle. Syyskuun alussa käyttöön otettu Finnveran uusi pk-takaus antaa mahdollisuuden saada 80 prosentin takaus 150 000 euron pankkilainalle ilman vakuutta, kertoo aluepäällikkö Pia Kiuru.

Pk-yritysbarometrin mukaan valtaosa koko maan ja Satakunnan pk-yrityksistä ei ole käyttänyt yritystoiminnan kansainvälistymiseen liittyviä palveluita lähimmän vuoden aikana. Vastausten perusteella apua tarvittaisiin erityisesti kohdemarkkinoiden liiketoimintakontakteihin sekä rahoitukseen.

– Finnvera tarjoaa maksutonta yrityskohtaista vientikauppojen rahoitusneuvontaa. Toivottavasti satakuntalaiset pk-yritykset löytävät jatkossa paremmin tarjolla olevat Business Finlandin, ELY-keskuksen ja Finnveran kansainvälistymispalvelut, toivoo Kiuru.

Yrittäjät haluavat sopia paikallisesti työehdoista

Yrittäjiä pyydetiin ottamaan kantaa työehtojen sopimusjärjestelmän kehittämiseen. Satakunnassa vain 10 prosenttia vastaajista säilyttäisi järjestelmän nykyisellään, eli valtaosa yrittäjistä kaipaa muutosta tilanteeseen.

– Vastausten perusteella yrittäjät haluavat lisätä paikallista sopimista palkkojen ja työehtojen osalta tai jopa luopua nykyisestä sopimusjärjestelmästä kokonaan, Kivinen toteaa.

Työn murros on herättänyt tarpeen paikalliselle sopimiselle. Kivisen mukaan paikallisella sopimisella voitaisiin nostaa työllisyysastetta ja sen myötä yritysten kilpailukykyä.

– Saman alan sisällä voidaan tarvita useita eri sopimuskäytänteitä, jotka huomioivat erilaiset työtehtävät ja tavat tehdä töitä. Paikallisesti voitaisiin sopia esimerkiksi etätyön mahdollisuudesta ja työajan joustoista. Joissakin työehtosopimuksissa tämä on toki jo nytkin mahdollista.

Kasvuun on edelleen mahdollisuuksia

Suomessa on noin 285 000 yritystä, joista Satakunnan alueella toimii noin 11 500. Toimialoittain tarkasteltuna positiivisimmat suhdanneodotukset Satakunnassa ovat palveluissa (+13) ja teollisuudessa (+10). Heikoimmat suhdanneodotukset ovat rakentamisessa (+5) ja kaupan alalla (+4).

– Satakunnan suurimmissa kaupungeissa, Porissa ja Raumalla, on viime vuosina rakennettu paljon asuntoja, mikä näkyy osittain myymättä jääneinä uudiskohteina. Tähän vaikuttaa osaltaan myös se, että potentiaaliset ostajat eivät saa nykyistä asuntoaan kaupaksi kaupungin keskusta-alueiden ulkopuolelta, Kivinen tulkitsee rakentamisen jo ennestään heikentyneitä suhdanneodotuksia.

Vaikka Satakunnassa talousodotukset ovatkin laskusuunnassa, on tiedossa myös positiivisia elinkeinoelämää vahvistavia muutoksia.

– Venatorin lopullinen alasajo ja UPM:n paperikoneen sulkeminen vaikuttavat negatiivisesti Satakunnan kilpailukykyyn. Rauman RMC:n tilauskannan vahvistuminen, Metsä Fibren sahan investoinnit kuin myös BASF:n Harjavaltaan rakennettava akkumateriaalitehdas tukevat kuitenkin niin rakentamista kuin muitakin toimialoja sekä suoraan että välillisesti esimerkiksi alihankintakentän ja logistiikan myötä, Kivinen tiivistää.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:

Markku Kivinen | markku.kivinen(a)yrittajat.fi| 050 377 8006

Pia Kiuru |pia.kiuru(a)finnvera.fi| 040 578 2016

Taustatietoja

Pk-yritysbarometri

Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina.

Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja myös päätoimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä.

Syksyn 2019 Pk-yritysbarometri perustuu 6100 pk-yrityksen edustajan vastauksiin. Se kuvaa siten kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä. Satakunnan alueellinen raportti perustuu alueen pk-yritysten edustajien vastauksiin: uusimpaan kyselyyn vastasi 225 satakuntalaista pk-yrityksen edustajaa.

Raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia, kasvua ja uusiutumista, kansainvälistymistä, kehittämistarpeita ja kehittämisen esteitä, rahoitusta sekä toimintaympäristöä. Ajankohtaisilla kysymyksillä on tällä kertaa selvitetty digitaalisuutta liiketoiminnassa ja työehtosopimusjärjestelmään liittyviä kysymyksiä.

Saldoluku

Tutkimustuloksissa esiintyy muutamissa kohdissa käsite saldoluku. Se kuvaa kyseisten kysymysten kohdalla positiivisista ja negatiivisista vastauksista laskettua prosenttilukujen erotusta. Esimerkiksi: Pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana paranee 39,4 %, huononee 8,6 % saldoluku = + 30,8 % ~31 %. HUOM. kaikissa laskelmissa käytetään tarkkoja, pyöristämättömiä lukuja, vaikka raportissa luvut esitetään kokonaisina ilman desimaaleja.