Rakennusalan synkkä konkurssitilasto ei kerro koko totuutta, mutta pandemia-ajan lupaava trendi on ohi: ”En sirottelisi tuhkaa”
Ekonomistin mukaan saneerausrakentamisessa tilanne on valoisampi kuin uudistuotannossa.
Uutisoimme eilen Asiakastiedon tuoreesta konkurssitilastosta, jonka mukaan konkurssien määrä on lähtenyt ripeään nousuun rakennusalalla. Kolmessa kuukaudessa konkurssiin on asetettu yli 150 rakennusliikettä.
Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen huomauttaa rakennusalan poikkeuksellisesta tilanteesta korona-aikana.
– Rakentamisessa oli korkeasuhdanne, joka kääntyi jo ennen koronapandemiaa. Pandemia näkyi väliaikaisesti rakennusalalla kysyntäpiikkinä, Malinen sanoo.
Pandemian aikana rakentaminen piristyi, koska suomalaiset halusivat muuttaa kerrostaloasunnoista pientaloihin.
– Se näkyi osalle alan yrityksistä jopa suhdannekäänteenä ylöspäin, mutta sellainen jäi lyhyeksi, Malinen jatkaa.
Ukrainan sodan seurauksena inflaatio lähti nousu-uralle ja korkotasoa jouduttiin nostamaan. Tämä on ollut myrkkyä etenkin uudisrakentamisessa. Malinen kuitenkin painottaa, ettei uudisrakentamisen tilanne kerro koko totuutta rakennusalan tilanteesta.
– Uudisrakentamisen ongelmat koskevat muun muassa pientalovalmistajia. Toisaalta olemme saaneet signaaleita siitä, että korjausrakentamisen puolella tilanne olisi positiivisempi.
Saneerausrakentamisessa on Malisen mukaan helpompaa viedä kohonneet raaka-aine- ja materiaalikustannukset hintoihin verrattuna uudisrakentamiseen.
– Uudistuotannossa hanke sovitaan pitkän aikaa etupainotteisesti ja se sitoo osapuolia. Tällöin ei ole mahdollista viedä hinnannousua sopimushintoihin.
Väliaikainen lainsäädäntö siirsi konkurssipaineita
Pandemia-aikana Suomessa oli voimassa väliaikainen lainsäädäntö, joka vähensi velkojien mahdollisuuksia hakea yrityksiä konkurssiin.
Konkurssiin hakemista rajoitettiin määräaikaisella lakimuutoksella 1.5.2020 alkaen ja kyseinen lakimuutos oli voimassa 31.1.2021 saakka. Tänä aikana konkurssien määrä oli normaalia pienempi. Tätä seurasi vielä toinen väliaikaislaki, joka oli voimassa vuoden 2021 syyskuun loppuun. Se esti velkojia hakemasta yrityksiä konkurssiin lyhytkestoisten maksuvaikeuksien perusteella.
– Laki koski monia yrityksiä, jotka olisivat normaalitilanteessa jo ajaneet toimintaansa alas. Lain vuoksi ne selvisivät pandemian yli. Jos yritystä on tavallaan jo tekohengitetty pandemian aikana, se on saattanut nyt ajautua konkurssiin.
Malisen mukaan konkurssitilastot eivät näytä vielä isoa piikkiä, mutta tilanne vaatii tarkkaa seurantaa.
– Näen nykytilanteessa riskejä, mutta toisaalta ei ole tarvetta sirotella tuhkaa yritysten päälle.
Konkurssihakemuksen jälkeen voi kestää yli vuoden ennen kuin yritys on asetettu konkurssiin.
Vinkkaa meille juttuaihe!
