Raportti: Yli puolet nuorista kannattaa paikallisen sopimisen lisäämistä – Työajan pidentäminen ei saa kannatusta
Nuorten näkemyksiä työmarkkinapolitiikasta selvittänyt raportti kertoo, että reilu puolet heistä kannattaa paikallista sopimista. Vajaa viidennes ei osaa sanoa. Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula näkee raportin tulokset myönteisinä.
Valtion nuorisoneuvoston teettämässä raportissa tarkastellaan nuorten käsityksiä paikallisen sopimisen laajentamisesta, palkankorotusten joustoista ja työaikojen pidentämisestä yritysten työllistämismahdollisuuksien parantamiseksi sekä työttömyyskassojen jäsenyyden muuttamisesta pakolliseksi.
52 prosenttia nuorista kannattaa työehtojen ja palkkojen paikallista sopimista yrityksissä erittäin paljon tai jossain määrin, kun kaikista vastaajista tätä kannatti erittäin paljon tai jossain määrin 59 prosenttia. Tämä käy ilmi Nuorten sopimusyhteiskunta: 16–29-vuotiaiden näkemykset työmarkkinapolitiikasta -raportista.
Valtio-opin dosentti Hanna Wassin tekemän raportin keskeisiä tuloksia on, että nuorilla on selkeitä ja koko väestön kanssa samansuuntaisia käsityksiä sopimusyhteiskunnan tulevaisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Esiin tuli myös nuorten valmius palkkajoustoihin kilpailukyvyn edistämiseksi, mutta työajan pidentämistä vastustetaan jyrkästi.
– Nuorille paikallinen sopiminen ja palkkajoustot näyttäytyvät toisistaan irrallisina asioina. Runsas puolet nuorista kannattaa työehdoista ja palkoista sopimista yritysten tasolla, mutta lähes yhtä suuri osa ei pidä palkkajoustoja hyvänä ratkaisuna kilpailukyvyn parantamiseksi, Hanna Wass kirjoittaa raportissa.
Kysymys ansioturvasta jakaa mielipiteitä – Makkula: ”En usko, että minkäänlainen pakkomalli saa nuorilta kannatusta”
Kun Yrittäjät selvitti työelämässä olevien mielipiteitä työpaikkasopimisesta 4. helmikuuta julkaistussa Työelämägallupissa, vastaus kuului: 63 prosenttia työllisistä haluaa, että työpaikoilla pitäisi olla sopimisen vapaus työehdoista, jos sekä työnantaja että työntekijä sitä yhdessä haluavat. Luottamusvaltuutettu oli suosituin vaihtoehto sopijaksi.
Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula näkee raportin tulokset myönteisenä:
– Nuoret ovat selvästi ymmärtäneet, että paikallinen sopiminen ei merkitse työehtojen heikennyksiä, vaan molemminpuolista joustavuutta ja yhteistyötä.
– Yli puolet nuorista kannattaa sitä, että sopimista työehdoista yritystasolla lisätään. Suomen tulevaisuus näyttää työpaikalla tapahtuvan sopimisen osalta valoisalta. Näin uskon.
Nuoret eivät halua pidentää työaikaa. Nuorista vastaajista 84 prosenttia ei juurikaan kannata tai ei lainkaan kannata työajan pidentämistä tai sitä, että muutetaan niitä siten, että ylityöstä koituu työnantajalle entistä vähemmän kustannuksia. Koko vastaajajoukosta kielteisesti suhtautui 78 prosenttia.
Kun kysyttiin, tulisiko Suomessa toteuttaa yleinen ansiosidonnainen työttömyysturva siten, että työttömyyskassan jäsenyys on kaikille pakollinen, 27 prosenttia nuorista vastaajista oli eri mieltä. Lähes 40 prosenttia ei ollut samaa eikä eri mieltä. 36 prosenttia oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä.
– Yleistä ansioturvaa koskeva kysymys on erikoinen, kun siinä lähdetään pakollisesta kassan jäsenyydestä. En usko, että minkäänlainen pakkomalli saa nuorilta kannatusta oikein missään asiassa.
Makkulan mukaan tulokset olisivat varmasti olleet erilaiset, jos olisi kysytty sitä, kannattavatko nuoret ansiosidonnaisen työttömyysetuuden maksamista kaikille riippumatta kassan jäsenyydestä.
Hanna Wass toteaa, että työmarkkinoille koronakriisin keskellä siirtyvän sukupolven uranäkymät näyttäytyvät epävarmoina.
– Yhä useampi työllistyy vuokratyöntekijäksi tai palkkatyön ja yrittämisen välimaastoon, työsuhteet ovat pirstaleisia ja työn säilymiseen liittyy monenlaisia ulkoistamisen ja automatisaation kaltaisia riskejä.
Asia on ajankohtainen, sillä hallitus on asettanut useita työryhmiä pohtimaan keinoja työllisyyden parantamiseksi. Yksi niistä käsittelee työpaikkasopimista. Työryhmän pitää saada ehdotuksensa valmiiksi 1.3. mennessä.
Toimitus (at) yrittajat.fi
