YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.

JÄSEN, oletko jo ladannut Yrittäjät-sovelluksen puhelimeesi? Lataa sovellus Androidille tai Applelle.

Ratsastusyrittäjä Päivi Savilahti-Bäckman koki suurena helpotuksena korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen. Kuva: Päivi Savilahti-Bäckman
12.6.2023 klo 14:34
Uutinen

Ratsastusyrittäjästä tehtailtiin vuosien ajan perättömiksi osoittautuneita eläinsuojeluilmoituksia – ”Menetin tuloja, maineeni ja yöuneni”

Päivi Savilahti-Bäckman maksoi kovan hinnan siitä, että hänen ratsutallistaan tehtiin vuosien ajan sittemmin katteettomiksi todettuja eläinsuojeluilmoituksia. Vasta korkeimman hallinto-oikeuden päätös vapautti ratsastusyrittäjän syytöksistä, joiden mukaan hänen hevosensa kärsivät tarhatessaan öisin ilman säänsuojaa.

Kaikki alkoi vuonna 2017, jolloin paikalliseen eläinsuojeluyhdistykseen kuuluva henkilö teki Turussa sijaitsevasta Ratsutalli Friskalasta eläinsuojeluilmoituksen. Ilmoituksessa väitettiin, että hevoset kärsivät öisin ulkona siitä, ettei niillä ollut makuupaikallista säänsuojaa.

Tallin omistaja, yrittäjä Päivi Savilahti-Bäckman kirjoitti vastineen, jossa hän perusteli toimintatapojaan ja kuinka hevoset eivät hänen mukaansa kärsi tarhaamisesta yöllä.

– Seuraan aina säätä ja jokaista hevosta yksilöllisesti. Osa hevosista on yöt sisällä ja osa on ulkona. Esimerkiksi lämpimänä kesänä 2017 talli oli öisin kuumempi ja siten huonompi paikka hevosille kuin viileä ulkoilma. Hevoset voidaan kuitenkin aina ottaa sisälle, jos sää on epäsuotuisa.

“Olin löysässä hirressä useasti”

Valvontaeläinlääkäri katsasti tilan eikä löytänyt siitä moittimisen aihetta. Tämä ei estänyt uusien eläinsuojeluilmoitusten tekemistä, päinvastoin. Vuosien ajan ilmoituksia tehtiin useampia samasta teemasta: osa hevosista oli ulkona yöllä ilman säänsuojaa. Jotkin ilmoitukset koskivat loimia, joita kaikilla hevosilla ei ollut yllään.

– Monen hevoseni turkki on niin paksu, että ne hikoilevat loimi päällä. Ne pärjäävät mainiosti talvellakin ilman loimia, Savilahti-Bäckman sanoo.

Kerta toisensa perään Savilahti-Bäckman laati vastineita eläinsuojeluilmoituksiin, ja niin ikään valvontaeläinlääkäri kävi monta kertaa katsastamassa ratsutallin.

– Ne vuodet olivat todella raskaita ja turhauttavia. Olin löysässä hirressä useaan otteeseen. Päivisin tein töitä ja öisin laadin vastineita. Yöunet menivät. Valvontaeläinlääkäri kieltäytyi lopulta tulemasta paikan päälle, koska hän totesi joka kerta, että hevoset voivat hyvin, hän kertoo.

Hänen mukaansa valvontaeläinlääkärin kieltäytyessä käynneistä otti ilmoituksia tehnyt taho yhteyttä poliisiin, joka kävi esimerkiksi eräänä sunnuntaina tarkastamassa, että hevosilla oli vettä.

Rikosepäily romutti maineen

Kierre kärjistyi, kun ratsutallista tehtiin vuonna 2019 rikosilmoitus hevosten tarhaamisesta yöllä.

– Se tuntui rajulta.

Kun paikallinen media uutisoi rikosepäilystä, Savilahti-Bäckman koki maineensa romuttuvan kokonaan. Tieto rikosepäilystä levisi nopeasti ja laajalle.  

– Laittaisitko lapsesi ratsastamaan talliin, josta on eläinsuojeluepäilys? Moni ajattelee, ettei savua ilman tulta. Jokainen voi miettiä, minkälaista on markkinoida yritystä tällaisessa tilanteessa. Menetin vuosien varrella paljon asiakkaita ja tuloja.

Tiukan rahatilanteen takia Savilahti-Bäckman joutui panemaan kiinteistöjen korjaamisen jäihin eikä hän pystynyt palkkaamaan työvoimaa. Sittemmin poliisi totesi rikosepäilyn aiheettomaksi.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös oli helpotus

Kun läänineläinlääkäri antoi päätöksen, jonka mukaan tilalle on rakennettava hevosille makuupaikalliset säänsuojat, Savilahti-Bäckman ei tähän suostunut. Hän ei antanut periksi, koska koki huolehtivansa asianmukaisesti hevostensa hyvinvoinnista ja päivittäisestä levosta.   

Hän teki valituksen Turun hallinto-oikeuteen keväällä 2019. Sieltä tuli hänelle vapauttava päätös, josta puolestaan läänineläinlääkäri valitti korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

– Oli todella suuri helpotus, kun vuonna 2021 korkein hallinto-oikeus päätyi minun kannalleni. Sen mukaan hevoset eivät tarvitse säänsuojaa, jos otan hevoset talliin heti kun sääolot muuttuvat huonoksi, Savilahti-Bäckman kertoo.

Hän kertoo toimineensa niin jo alusta saakka, kun hän 16 vuotta sitten perusti muun muassa ratsastustunteja ja -leirejä tarjoavan tallin. Tilalla on parikymmentä hevosta.

– Luulisi kertovan jotakin kyvystäni huolehtia hevosista se, että jotkin niistä ovat olleet minulla 16 vuoden ajan.

Savilahti-Bäckman jatkaa hoitolinjaansa, jossa hän arvioi, mitä hevosia voi pitää ulkona ja mitä sisällä.

– Tälläkin hetkellä seuraan kameran kautta varsovaa tammaa, joka on yöt sisällä tallissa.

Raskaat vuodet jättivät jälkensä

Rankkojen vuosien aikana Päivi Savilahti-Bäckman sai tukea uskollisilta, pitkäaikaisilta asiakkailta, jotka jatkoivat tallilla ratsastamista normaaliin tapaan. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen osa asiakkaista, jotka aiemmin jättivät ratsutallin eläinsuojeluepäilyjen takia, on palannut takaisin.

Vaikka oikeuden päätös soi ratsastustalliyrittäjä Savilahti-Bäckmanille vihdoin hänen kaipaamansa työskentelyrauhan, ovat rankat vuodet jättäneet jälkensä.

– Uneni eivät ole palautuneet normaaleiksi, ja koen väsymystä. Menetän varmaan yhä vieläkin osan asiakkaista, kun nimeni yhteydessä mainitaan netissä eläinsuojeluilmoitukset ja rikosepäily. Lisäksi saan vieläkin moittimispuheluja jopa keskellä yötä. Kaikki eivät tiedä, ettei minua ole tuomittu mistään ja että eläimeni voivat edelleenkin hyvin.  

“Nykyjärjestelmä tuntuu epäreilulta”

Ratsastusyrittäjä kokee epäreiluna nykyisen järjestelmän, jossa kuka tahansa ohikulkija voi tehdä eläinsuojeluilmoituksen vaikka kuinka monta kertaa peräkkäin samasta asiasta, ja sen jälkeen viranomaisen on pakko tutkia tapaus. Hänen mukaansa turhien ilmoitusten tekemistä voisi hieman vähentää esimerkiksi siirtämällä ilmoitusten tekemisen tunnistautumisen alle.

– Eläintenhoitajan uuvuttaminen turhilla ilmoituksilla haittaa epäsuorasti myös eläimiä. Paras takuu niiden hyvinvoinnille on, että eläintenhoitaja voi hyvin sosiaalisesti ja taloudellisesti.

Savilahti-Bäckman toivoo, että ihmiset menisivät ensin juttelemaan havainnoistaan kasvotusten eläintenhoitajalle.

– Monella on tapana inhimillistää eläimet ja vaatia niille hoitoa, jota ne eivät tosiasiassa tarvitse.

Lue myös Hevostilan yrittäjä ihmettelee, miksi yritystä saa kiusata

Lue myös Yrittäjä teki rikosilmoituksen kiusaamisesta

Vinkkaa meille juttuaihe!

  • Kerro siis meille, mitä yrittäjän elämässä tapahtuu.
Milla Rautiainen