15.4.2020 klo 13:20
Uutinen

Satakunta tarvitsee selviytymissuunnitelman

Ennätysmäärä yrittäjiä hakee nyt uutta alkua ja suuntaa yritystoiminnalleen. Reilussa kuukaudessa koronakriisi on vahingoittanut kolmea neljäsosaa suomalaisyrityksistä. Kun yrityksillä menee huonosti, myös kotikuntien talous sakkaa ja maakunnan vireys taantuu.

Onneksi keinoja nousta kriisistä on. Suomen Yrittäjien aluekehitysohjelmassa ”Suomi on yritystensä summa 2.0” esitetään ratkaisuja ja työkaluja, jotta alueet ja yritykset voivat selviytyä kriisistä yhdessä.

Ennätysmäärä yrittäjiä hakee nyt uutta alkua ja suuntaa yritystoiminnalleen. Julkisen sektorin tehtävä on avata markkinat yrittäjyydelle ja luoda menestymisen alustat.

– Moni totuttu toimintatapa on yrityksissä jouduttu heittämään romukoppaan. Sama ilmiö on ollut havaittavissa julkisella sektorilla. Näistä joustoista on hyvä tehdä nyt uusi normaali, toteaa Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala.

Yhteinen suunnitelma maakunnan selviytymiseksi

Koronakriisistä selviytyäkseen Satakunta tarvitsee selviytymissuunnitelman, johon alueemme elinkeinopolitiikan toimijat sitoutuvat.

– Haluamme laatia selviytymissuunnitelman yhdessä yritysten, kuntien, Satakuntaliiton, kauppakamarien, oppilaitosten, Ely-keskuksen, Prizztechin sekä alueen pankkien ja Finnveran edustajien kesken, Satakunnan Yrittäjien toimitusjohtaja Markku Kivinen avaa.

Selviytymissuunnitelman on perustuttava alueen luontaisiin ja olemassa oleviin vahvuuksiin ja erityispiirteisiin. Suunnitelmassa tulee huomioida esimerkiksi yhteinen käsitys alueen yritysten, työpaikkojen ja aluetalouden tilanteesta kriisin jälkeen, alueen vahvuuksien ja erityisosaamisen kartoittaminen ja kaikkien päätösten yritysvaikutusten arviointi.

Satakunnan vahvuuksia ovat vahva teollisuus ja vientivetoisuus. Nämä luovat hyvän pohjan alihankintateollisuudelle ja välillisille palveluille, kuten kaupan ja palvelualan toiminnalle.

– Yrittäjyysmaakunnassa päättäjät eivät unohda yrittäjää kriisin keskellä vaan huolehtivat siitä, että yrityksillä on mahdollisuuksia selviytyä kriisin yli, Kivinen huomauttaa.

Suomi on yritystensä summa

Aluekehitysohjelmaan on koottu kaikkiaan 91 keinoa koko maan selviytymiseksi. Ohjelma sopii aluekehittämisen käsikirjaksi jokaiselle aluevaikuttajalle ja -päättäjälle.

Aluekehitysohjelmassa painotetaan yrityspalvelujen roolia uudistua yritysten tarpeiden mukaan. Kun yrittäjät etsivät uutta alkua ja suuntaa yritystoiminnalleen, on yrityspalveluiden tuettava sitä.

– Yritysten rahoitusinstrumenttien ja neuvontapalveluiden on mukauduttava palvelemaan uutta aikaa ja yrittäjää, joka on kohdannut kovia, mutta haluaa ottaa uuden alun yrittäjänä, Kujala jatkaa.

Kivinen huomauttaa, että yrityspalveluiden pitää kattaa koko yrityksen elinkaaren jokaisessa Satakunnan kunnassa. Vielä näin ei ole.

– Osassa Satakunnan kunnissa yrityspalvelut ovat toimivia, mutta läheskään kaikissa ei ole esimerkiksi Uusyrityskeskuksen pohjalta toimivaa aloittavan yrittäjän neuvontapalvelua, Kivinen pohtii.

Julkiset hankinnat liikkeelle pikavauhtia

Julkinen sektori voi olla nyt äärimmäisen tärkeä asiakas monelle yrittäjälle. Julkisten kilpailutusten tekeminen fiksusti ja pikavauhtia auttaisi pienyrityksiä heti.

– Julkiset hankinnat voivat pitää yrittäjien pyörät pyörimässä. Hankinnat voivat tuoda myös aivan uutta bisnestä yrittäjälle, kun muut asiakkaat ovat kadonneet. Nyt olisi sopiva sauma ostaa siivous- ja korjaustöitä. Lisäksi ateriapalveluissa ja ruokakuljetuksissa voidaan hyödyntää paikallista yrittäjyyttä,Kujala sanoo.

Erityisen tärkeää on jakaa hankinnat sopivan kokoisiin osiin, jotta useampi yritys pystyy tekemään tarjouksen. Palvelusetelit on myös laskettava liikkeelle mahdollisimman monelle alalle.

Koronan pakottama digiloikka mahdollistaa tasapainoisen aluekehityksen

Koronakriisissä yritykset ottivat kerralla valtavan digiloikan, kun työtä pitää tehdä kotoa. Työn tekeminen on entistä vähemmän sidoksissa paikkaan ja mahdollista eri puolilta maata.

– Tuhannet organisaatiot ovat luoneet toimintatavat etänä työskentelemiselle ja sujuville verkkokokouksille. Jos tätä jatketaan, työn perässä ei välttämättä ole pakko muuttaa kasvukeskukseen, vaan osa ihmisistä voi hyvin asua kaukanakin työpaikasta. Tämä avaa pienille kunnille mahdollisuuden menestykseen, Kujala korostaa.

Suomesta on muodostumassa pienten verkostoituneiden yritysten maa

Digitalisaation lisäksi myös muut uuden ajan yrittäjyyden muutostrendit on nähtävä alueiden kehittämismahdollisuuksina. Yksinyrittäjyyden yleistymisen myötä rakentuu verkostoja, joilla on työllistämispotentiaalia. Tällaisten palveluverkostojen osuus näkyy myös Satakunnan yritysrakenteessa.

– Yrityspalveluissa on nyt panostettava palveluverkostojen kehittämiseen. Toisaalta myös julkinen sektori voisi luoda yrityksille mahdollisuuksia menestyä tukemalla palveluverkostoja, Kivinen pohtii.

Aluekehitysohjelmassa korostetaan myös sitä, että maahanmuuttajien ja nuorten yrittäjyysinto on valjastettava hyötykäyttöön ja että ikääntyvät yrittäjät pitää ohjata suunnittelemaan yrityksen lopettamisen sijaan sen myymistä jo hyvissä ajoin.

– Satakunnassa pitäisi panostaa myös siihen, että saamme tänne lisää työnantajayrityksiä, Kivinen jatkaa.

Me nousemme kyllä

Kivisen mukaan alueiden kehittäminen edellyttää myös keskuskaupungin oppilaitosten ja yritysten saumatonta ja rohkeaa yhdensuuntaista yhteistyötä. Positiivista on se, että Satakunnassa yrittäjillä on jo nyt erinomaiset mahdollisuudet kouluttautua ja yrittäjyyskasvatuksen merkitys on tiedostettu.

– Meillä on käytössä yrittäjyyskasvatuksen strategia ja tiivistä oppilaitosyhteistyötä eri asteilla. Yrittäjän ammattitutkinto, yrittäjän tradenomin tutkinto ja yrittäjän eMBA-tutkinto luovat yrittäjän kehittymiselle toimivan polun.

Kivisen mukaan Satakunnan TKI-resursseissa olisi kuitenkin paljon kehittämisen varaa. Euromääräisessä panostuksessa asukasta kohden Satakunta sijoittuu valtakunnallisessa tilastossa 13. sijalle.

– Nyt jos koskaan on kartoitettava alueen erityisosaamista. Yritystoiminnan päivittämisen tarve ei kriisivaiheen jälkeenkään häviä vaan päinvastoin tarvetta on entistä enemmän. Me nousemme kyllä, mutta tarvitsemme sen tueksi maakunnallisen selviytymissuunnitelman.

Mikä tekee Satakunnasta yrittäjyysmaakunnan?

  • Siellä voi pienikin pärjätä.
  • Siellä on korkea osaaminen.
  • Siellä toteutuu reilu kilpailu.
  • Siellä palkitaan riskin ottamisesta.
  • Siellä on toimiva infra.
  • Siellä on toimivat työmarkkinat.
  • Siellä on jokaisessa kunnassa toimivat yrityspalvelut.
  • Siellä arvostetaan yrittäjyyttä läpi linjan.

#menousemme #yrittäjyysmaakunta #satakunnanyrittäjät


Lisätietoja:

Tutustu Suomen Yrittäjien aluekehittämisohjelmaan >

Markku Kivinen, toimitusjohtaja, Satakunnan Yrittäjät, 050 377 8006, markku.kivinen @ yrittajat.fi
Anssi Kujala, varatoimitusjohtaja, Suomen Yrittäjät, 040 056 7 925, anssi.kujala @ yrittajat.fi
Janika Tikkala, elinkeinopolitiikan asiantuntija, Suomen Yrittäjät, 046 923 4386, janika.tikkala @ yrittajat.fi