Sairauslomat aiheuttavat hämmennystä työnantajille ja työntekijöille. Kuva: Getty Images
24.1.2022 klo 17:00
Uutinen

Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee lakimuutosta koronapoissaolojen korvaamiseksi – ”Muutosta tulee soveltaa takautuvasti”

Kun eristyspäätöksiäkään ei enää kirjoiteta, koronapositiivisenkin täytyy lähtökohtaisesti tulla töihin, jos häntä ei ole todettu työkyvyttömäksi.

Yrittäjämediat kertoi viime viikolla pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan kuntien ja kaupunkien päätöksestä luopua eritysmääräyksistä koronavirustartunnan saaneille ja siirtyä normaaleihin sairauslomakäytäntöihin.
Heti voimaantuleva päätös järkytti yrittäjiä, joiden maksettavaksi uhkaa nyt kaatua merkittävät kustannukset koronaan sairastuneiden poissaoloista.

Lue lisää Tartuntatautipäivärahan loppuminen saa helsinkiläisyrittäjältä haukut – ”Päätöksiä ja suosituksia jaetaan suut vaahdossa miettimättä, millä ne kustannetaan” – Yrittajat.fi

Huoli syntyi myös työntekijän toimeentulosta epäselvässä tilanteessa.

Työnantajat ihmeissään


Suomen Yrittäjien asiantuntija Harri Hellstén avasi nykytilannetta Yrittäjämedioille.
Kun eristyspäätöksiäkään ei enää kirjoiteta, koronapositiivisenkin täytyy lähtökohtaisesti tulla töihin, jos häntä ei ole todettu työkyvyttömäksi.
Jos taas työntekijä todetaan työkyvyttömäksi, työnantajalla on työsopimuslain mukaisesti palkanmaksuvelvollisuus vähintään 10 päivän ajalta.
Työnantajalla on toisaalta työsuojeluvelvoite työpaikalla, eli tämän tulee suojata muita työntekijöitä työpaikalla ja pyrkiä järjestämään työt siten, ettei tartuntavaaraa synny. Jos työtä voi tehdä etänä, kannattaa suosia tätä mahdollisuutta.

Jos työnantaja lähettää työkykyisen ja koronapositiivisen työntekijän kotiin, työnantajalla on yleensä palkanmaksuvelvollisuus riippumatta siitä, voiko työntekijä tehdä työtä etänä. Toisaalta, jos työntekijä taas päättää jäädä viranomaisten suositusten mukaan omatoimisesti kotiin, palkanmaksuvelvollisuutta ei synny. Kun karanteeni- ja eristyspäätöksiä ei kirjoiteta, työntekijälle ei synny oikeutta tartuntatautipäivärahaan tai mihinkään muuhunkaan etuuteen.

– Työpaikat ovat ymmärrettävästi aivan ihmeissään siitä, millä perusteella työstä voi olla pois tai milloin työhön pitää tulla ja siitä, kenellä on vastuu työntekijän toimeentulosta missäkin tilanteessa, Hellstén sanoo.

Sairausvakuutuslain väliaikainen muutos valmisteilla

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan nopeassa tahdissa sairausvakuutuslain väliaikaista muutosta, jolla pyritään vastaamaan ongelmaan. Ajatuksena on, ettei tartuntapäivärahan saaminen olisi kytketty tartuntatautilaissa mainittuihin eristys- ja karanteenipäätöksiin, vaan etuuteen voisi syntyä oikeus sillä perusteella, että henkilö saa positiivisen koronatestituloksen ja hänen työhön osallistumisensa ei ole suositeltavaa tartuntariskin vuoksi.

Suomen Yrittäjät on kannattanut muutosta ja esittänyt, että lääketieteelliseksi arvioksi tulee sallia kenen tahansa lääkärin kirjoittama suositus.
– Olemme pitäneet myös tärkeänä, että lakimuutos saadaan voimaan mahdollisimman pian ja kun eristyspäätösten kirjoittaminen on lopetettu, tulee muutosta soveltaa takautuvasti mainittujen erityspäätösten lopettamisesta lukien, Hellstén linjaa.

Suomen Yrittäjät on lisäksi esittänyt, että sairauspäivärahan omavastuuaika lyhennettäisiin väliaikaisesti yhteen päivään. Näin kompensoitaisiin pandemiasta aiheutuvia sairauslomakustannuksia työnantajille.

Elina Hakola
Avaa pop-up -ikkuna