Suunta on oikea, mutta vielä riittää kirittävää

Keski-Suomi sijoittui Yrittäjien Elinvoimabarometrissa 2025 seitsemänneksi. Yrittäjien näkemysten mukaan Keski-Suomi on siis seitsemänneksi elinvoimaisin kaikkien maakuntien joukossa. Sijoitus on parantunut kolmella pykälällä edellisestä mittauksesta parin vuoden takaa.

Maakuntamme pärjäsi erityisen hyvin verkostoitumisen eri osa-alueilla sekä koulutuspalveluiden ja osaavan työvoiman saatavuudessa. Kehittämistä on erityisesti saavutettavuudessa, rakennetun ympäristön houkuttelevuudessa sekä pienten ja isojen yritysten yhteistyössä.

Kärkisijat veivät Pohjanmaa, Pirkanmaa, Päijät-Häme, Uusimaa ja Varsinais-Suomi. Myös Keski-Pohjanmaa sijoittuu Keski-Suomen edelle. Elinvoiman osalta Keski-Suomen sijoitus on yhdestoista, johtamisen osalta kymmenes ja verkostoitumisessa maakuntien ykkössija.  Maakunnan imagossa Keski-Suomi sijoittuu yhdeksänneksi.

Korkeakoulut Keski-Suomessa ottavat yrityksiä mukaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyöhön kolmanneksi parhaiten Etelä-Karjalan ja Päijät-Hämeen jälkeen. Jamk ja Jyväskylän yliopisto korkeakouluina ja Gradia sekä Poke mitä tärkeimpinä toisen asteen koulutuspalvelujen tarjoajina ovat iso vahvuus Keski-Suomessa, yksityisistä osaamispalveluiden tuottajista puhumattakaan.

Näen, että verkostoitumisen kulttuurin pohjalle on meillä mahdollista rakentaa entistä tavoitteellisempaa tekemistä. Kaksi olennaista perusasiaa tavoitteellisemman tekemisen pohjalle ovat meillä hyvällä tolalla: työvoiman saatavuus ja koulutuspalvelut. Tarvitsemme kasvua Keski-Suomen yrityksiin ja uusia yrityksiä. Keski-Suomi on viidenneksi suurin maakunta, miksei se kuuluisi myös viiden elinvoimaisimman joukkoon? Keski-Suomen kunnat saivat elinkeinopolitiikastaan viime vuonna maan kolmanneksi parhaat arviot. Miksei myös yhteinen tekeminen alueella lähestyisi maan huippua? Mainiota, että maakunnan strategiaa laaditaan parhaillaan hyvin osallistavalla otteella.

Saavutettavuus on yksi elinvoiman rakentamisen peruskivistä. Länsi-Suomi korostuu yrittäjien arvioissa saavutettavuudesta. Keski-Suomi sijoittuu vasta kolmanneksitoista. Maanteitse sijoituksemme on viides, rautateitse, lentäen sekä tietoverkkojen osalta menee heikommin. Tietoverkkojen osalta toki arvosana on kohtuullisen hyvä, vaikka sijoitus on vasta kolmastoista. Keskusteluissa on noussut esiin keskisen sijaintimme parempi hyödyntäminen poikittaisliikenteen kehittämisessä itä-länsisuunnassa. Tietoverkoissa emme missään tapauksessa saa jäädä takamatkalle.

Keskusteluissa on noussut esiin myös Keski-Suomeen pesiytynyt harmillinen rakennushankkeista valittamisen kulttuuri. Poliittinen päätöksenteko kestää minkä kestää, mutta demokratian läpi kulkeneista päätöksistä valittaminen hidastaa jo kohtuuttomasti. Olisi ankeaa tänä päivänä, jos 1990-luvulla olisi päätetty jäädyttää Keski-Suomen kehitys niille sijoilleen. Kaikilla hankkeilla on aina myös varjopuolensa, mutta liikkeen pysähtyminen seisauttaa myös elinvoiman kehittämisen täällä, ja tulevaisuus rakentuu muualle.

Sanna-Mari Jyräkoski, Keski-Suomen Yrittäjät

Kirjoitus on julkaistu myös Keskisuomalaisessa 26.5.2025.

Lisätietoja: 

Sanna-Mari Jyräkoski, sanna-mari.jyrakoski@yrittajat.fi, 050 563 7780