Tampereen Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen Vuoden yrittäjä 2024 | Verhoomo Pikku Mööpelin Elsi Karhumaa: ”Kun yritys tuhoutui tulipalossa, mietin, haluanko enää jatkaa”

Verhoomo Pikku Mööpeli on ehtinyt 24:n toimintavuotensa aikana sijaita viidessä eri osoitteessa aina Valkeakoskelta Viialaan, mutta nykyinen toimipiste on yrittäjä Elsi Karhumaan mukaan toivottavasti viimeinen: vanhaan navettaan rakennettu verstas sijaitsee omalla kotitilalla Ylöjärvellä.

 – Eipähän ole vuokria maksettavana, Karhumaa tuumaa.

Kipinä yrittäjyyteen sai alkunsa 1990-luvun laman aikaan, kun Karhumaa toimi vapaaehtoistyöntekijänä työttömien monitoimikeskuksessa. Vapaaehtoisena hän pääsi osallistumaan kursseille ilmaiseksi, ja verhoilu veikin nopeasti mennessään. Innostus poiki lopulta oppisopimuspaikan kurssin vetäjän osuuskunnasta.

– Valmistumiseni jälkeen jäin hetkeksi osuuskuntaan, mutta koin, etten ole varsinaisesti mikään ryhmätyöntekijä. Tutustuin osuuskunnassa mukaviin kollegoihin ja sain ystäviä, mutta oma keskittymiskykyni ja tehokkuuteni kärsi, kun samassa tilassa oli monta ihmistä. Halusin kokeilla yksinyrittämistä, ja sillä tiellä ollaan edelleen.

 – Kyllähän Vuoden yrittäjä -palkinto oli mukava saada – ei tällaisesta vihainenkaan voi olla!

Tulipalo laittoi kaikki uusiksi

Huonekalujen verhoilun lisäksi Pikku Mööpelissä myydään perinnetapetteja sekä erilaisia verhoilukankaita ja -tarvikkeita harrastajille. Karhumaa käy myös viikoittain opettamassa verhoilua Petäjä-Opistossa.

– Töitä on riittänyt aika lailla tasaisesti vuoden ympäri siitä lähtien, kun olen näitä hommia tehnyt. Peukaloita ei ole tarvinnut pyöritellä, mikä ei ole itsestäänselvyys tässä maailmantilanteessa.

Yrittäjyysvuosina vastaan on kuitenkin tullut myös epävarmuutta, sillä viitisentoista vuotta sitten Pikku Mööpelin verstas varastoineen paloi täysin. Silloin Karhumaa joutui pohtimaan, jaksaisiko vielä aloittaa kaiken alusta.

– Työhuoneeni oli tuolloin Valkeakoskella 50-luvun kerrostalon katutasossa. Palon syttymissyy ei koskaan minulle selvinnyt, mutta ilmeisesti samana päivänä talossa oli ollut myös vesivahinko. Onneksi olin itse paikalla tulipalon aikaan, joten sain vietyä asiakkaiden tavarat ulos. Muutamia työkaluja onnistuin myös pelastamaan, mutta muuten palossa tuhoutui aika lailla kaikki.

–  Se oli hyvä muistutus siitä, kuinka paljon suurempaa vahinkoa tulipalo voi saada aikaan kuin esimerkiksi vesivahinko. Kaikki piti hankkia uudelleen käyntikorteista lähtien.

Maailma muuttui, mutta seinäpuhelin pysyi

Vuosien varrella Karhumaa päässyt verhoilemaan valtavan määrän erilaisia huonekaluja ja todistamaan trendien muuttumista. Uran alkuaikoina jugend-huonekalut olivat kovaa huutoa, tällä hetkellä taas nousussa ovat 1940–1970-luvun tyylit.

– Puisilla käsinojilla ja jousitetulla istuimella varustettu k-tuoli on kuitenkin sellainen, mikä on pysynyt suosiossa kaikki nämä vuodet. Ylipäätään nojatuoleja tulee verhoiltua paljon.

Trendien lisäksi vuosien varrella on muuttunut myös moni muu asia: alkuaikoina mainostaminen tapahtui keltaisilla sivuilla ja huonekaluja käytiin arvioimassa asiakkaan kotona.

–  Asiakkaankin piti nähdä vaivaa niin paljon, että yleensä hintojen tiedustelu johti aina myös asiakkuuteen. Nykyään saatetaan lähettää tarjouspyyntö 20:lle verhoilijalle ja lähettää huonekalun kuvat Whatsapilla. Tekijän löytäminen ja hinta-arvion saanti on helpottunut huomattavasti.

Seinäpuhelimesta Karhumaa piti kuitenkin pitkään kiinni. Varttuneemmalle asiakaskunnalle oli tärkeää päästä soittamaan seinäpuhelimeen vielä silloinkin, kun kännykät olivat monelle jo arkipäivää.

– Ja jos joskus tilaajana olikin nuori, yleensä maksajana oli isovanhempi. Iäkkäämmillä on yleensä jo talot ja velat maksettuina, joten he panostavat huonekalujen kunnostamiseen eri tavalla kuin vaikkapa lapsiperheet, jolla rahanmeno on ihan erilaista.

Pois kertakäyttökulttuurista

Karhumaa haluaa kannustaa kaikkia huonekalujen kunnostukseen ihan jo vastuullisuudenkin vuoksi.

– Haluaisin, että kertakäyttöhuonekalujen ostamisen kulttuuri loppuisi. On järkyttävää, millaisilla hinnoilla huonekaluja myydään – se kertoo huonoista työoloista ja siitä, ettei tuote ole kestävä. Onneksi tähän aletaan pikkuhiljaa heräämään, ja esimerkiksi monet julkiset tilat ja kahvilat korjaavat mieluummin vanhaa kuin ostavat uutta.

Karhumaa on huomannut, että vastuullisuus on alkanut näkyä myös yrittäjien asenteissa: vielä 30 vuotta sitten lomailevaa yrittäjää ei katsottu hyvällä. Alkuaikoina verhoilija ei itsekään juuri lomaillut.

– Onneksi nyt on tajuttu, että lomien pitäminen auttaa yrittäjääkin voimaan paremmin.

Myös omien töiden jaksottaminen on Karhumaalle tärkeää jaksamisen kannalta. Meneillään saattaa olla useampia töitä yhtä aikaa, mikä tuo päiviin mukavasti vaihtelua.

– Luonteelleni sopii se, että voin itse suunnitella työpäiväni. Vapaus ja vastuu ovatkin yrittäjyydessä parasta ja pahinta!

Tulevaisuuden suunnitelmissa Karhumaalla on omien sanojensa mukaan ”tasaisen puurtamisen jatkaminen.”

 – Iän karttuessa paikat alkavat hiljalleen paukkumaan, joten toki sitä myös toivoo pysyvänsä toimintakunnossa mahdollisimman pitkään. Ja kunhan vaan töitä riittäisi, niin olen tyytyväinen!

Pirkanmaalla toimii yhteensä 42 paikallisyhdistystä, jotka tekevät aktiivista vaikuttamistyötä omissa kotikunnissaan sekä järjestävät verkostoitumis- ja koulutustapahtumia alueensa yrittäjäjäsenille. Vuoden yrittäjä 2024 on juttusarja, jossa viime vuonna pirkanmaalaisten paikallisyhdistysten palkitut yrittäjät kertovat kuulumisensa.Verhoomo Pikku Mööpelin yrittäjä Elsi Karhumaa palkittiin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen Vuoden yrittäjänä 2024.