Tekoälypohjainen sähkönkulutusseuranta parantaa energiatehokkuutta ja haistaa poikkeamat reaaliajassa

Euroopan laajuinen energiakriisi ja sähkön hinnan poikkeuksellinen nousu vuonna 2022 sai Timo Saarisen miettimään ratkaisukeinoja. Samaan aikaan energiamarkkinoita ohjasi EU:n Green Deal -ohjelman ilmastoneutraaliustavoitteet, joiden myötä esimerkiksi tuulivoimatuotanto kasvoi vahvasti.

-Sen kesän tutkailin mitä sähkömarkkinoilla tulisi tapahtumaan ja millaista uutta liiketoimintaa asian ympärille voisi kehittää. Huomasin, että järjestelmiin kaivattiin älykkäitä joustoja. Tekoälystä ei silloin puhuttu paljon ja lähdin tutkimaan miten saataisiin lähes reaaliaikaista energiankulutuksen seurantaa, Saarinen taustoittaa.

Valmiita ratkaisuja ei ollut tarjolla, mutta vuoden 2023 loppupuolella löytyi laite, jolla päästiin tekemään ensikokeilut. Vuoden 2024 aikana eteenpäin vietyjen kehitysprosessien ja yhteistyökumppanuuksien kautta rakentuivat seuraavan sukupolven laitteet, joilla päästiin kiinni lähes reaaliaikaiseen sähkömittaridataan ilman erillisiä laiteasennuksia. Toisena päätuotteena rinnalla viety automaatiokehitys tuki koko prosessia.

Palvelua kohtaan alkoi viritä alustavaa kiinnostusta ja julkaisimme jatkokehitellyn järjestelmän lokakuussa 2024. Samaan aikaan Ihalaisen Aleksi tuli mukaan tiimiin ja aktiviinen myyntityö käynnistyi. Kiinnostus markkinoilla oli kovaa ja vaihe oli varsin käänteentekevä, Saarinen kuvailee.

Uudenlainen sähkönkulutusdatan hallinta on kilpailuetu, jonka ”heikkous” on sen innovatiivisuudessa.
-Asioita on hidastanut se, että kiinteistöjenomistajat eivät usko, että tämä on mahdollista.
Esimerkkikiinteistöistä haluttaisiin reaaliaikaista referenssitietoa yksityiskohtaisesti, mutta yksittäisten kohteiden energiankulutustiedot eivät valitettavasti ole julkisia. Julkinen referenssikohde on meillä työn alla.

Tähän asti Suomessa on ollut käytössä teknologinen tapa lähestyä sähkönkulutusdataa eli tuntidata, joka on käytettävissä seuraavana päivänä. Ajankohdan lisäksi tämän pohjalta on vaikea saada tarkempaa käsitystä kulutuksen rakenteesta. Lisäksi käytössä on laitekohtaisia pihtimittari-ratkaisuja, joilla pystytään selvittämään yksittäisen laitteen kulutus erillisellä asennuksella.

-Me lähestymme asiaa toisin päin eli näemme reaaliaikaisen kokonaissähkönkulutuksen, jonka pystymme erottelemaan laitekohtaisesti. Etunamme on monen kuukauden datamassa, jolla olemme pystyneet kouluttamaan tekoälyä, Saarinen selvittää.

eWatt keskittyy tällä hetkellä vain sähköanalytiikkaan ja sen kehittämiseen. Automaatiokehitystyöstä on kokonaan luovuttu, mikä oli Saarisen mukaan iso päätös.

-Syy oli yksinkertaisesti se, että näistä kahdesta palvelusta sähköanalytiikan ymmärrettävyys ja uskottavuus oli huonompi, kun rinnalla oli ymmärrettävämpi automaatiomalli, johon asiakkaan oli helppo keskittyä.

eWatt satsaa tekoälypohjaisen sähköanalytiikan kehittämiseen myös viimeisimmällä rekrytoinnilla, joka on kesäkuussa aloittanut tekoälytutkimuksesta väitellyt tohtori. Vastikään päättynyt onnistunut rahoituskierros mahdollistaa kasvun seuraavalle stepille.

-Panostukset ovat nyt valtavat, eikä meidän ole tarkoitus jäädä pk-yritykseksi kotimaahan.

-Kannustan kaikkia yrityksiä tekoälyn hyödyntämiseen. Nyt ollaan siirrytty siihen tasoon, että se ei enää luo kilpailuetua, vaan on välttämättömyys kilpailukyvyn ylläpitämiseksi, Saarinen linjaa.

Sähköanalytiikassa tekoäly on kiihtyvällä tahdilla mukana, ja tiedon jalostamisen tavoitteena on tuottaa entistä hyödyllisempiä ratkaisuja mm. teollisuusautomaation tehostamiseen.

-Toinen tärkeä kulma seurannassamme on laitteiden valvonta ja poikkeavuuksien havainnointi ennaltaehkäisevästi.

Yrittäjäkokemusta Saariselle on kertynyt useammista yrityksistä parinkymmenen vuoden ajalta, myös ulkomailta. Luottokumppaniksi vakiintuneeseen Joosu Terhivuohon Saarinen tutustui kymmen vuotta sitten startup-yrityksessä, joka sittemmin kaatui. eWattista on tarkoitus luoda merkittävä kasvuyritys, jonka rakentamiseen on valjastettu paras mahdollinen osaaminen.

-Tiesin Joosun sovelluskehityksen huippuosaajaksi enkä olisi kenenkään muun kanssa lähtenyt tähän. Onneksi Joosu innostui ideasta ja lähti yritykseen mukaan. Tunnemme hyvin toisemme ja erilaiset osaamisalueemme täydentävät toisiaan, mikä on merkittävä vahvuus.

Usko omaan tekemiseen on kantanut vaikeampienkin aikojen yli. Aloittavien ja kasvavien yritysten rahoitusmahdollisuuksien yllä roikkuu yleisessä keskustelussa tumma pilvi, mutta omien kokemustensa perusteella Saarinen on eri mieltä.

-Pakko sanoa, että kyllä hyville ideoille ja hyvin johdetuille yrityksille rahoitusta löytyy. Yleinen kuva rahoituksen saamisen vaikeudesta näyttää tilanteen synkempänä kuin mitä todellisuus on.