Pientalojen kriisivalmius arveluttaa Tulisija- ja savupiippuyhdistystä

Tulisija on avainasemassa pientalojen huoltovarmuuden kannalta, muistuttaa alan yhdistys. Jos sähköä ei jostain syystä riitä tai sen saaminen katkeaa, tulisija ainoana sähköstä riippumattomana lämmönlähteenä toimii tuolloinkin.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on akuutisti nostanut esiin tarpeen vähentää Suomen riippuvuutta fossiilisesta energiasta sekä sen tuonnista Venäjältä.

– Kotimaista puuta polttavalla tulisijalla lämmittäminen vähentää riippuvuuttamme fossiilisesta energiasta ja parantaa maamme energiaturvallisuutta, yhdistys tiedottaa.

Tulisija- ja savupiippuyhdistys on 18 toimialansa valmistajan ja maahantuojan muodostama asiantuntijayhdistys, joka on perustettu vuonna 2008.

Venäläisen energian määrä huolettaa

Suomessa käytetystä energiasta peräti kaksi kolmasosaa on tuontienergiaa. Vielä huolestuttavampaa on, että tästä jopa 60 prosenttia tulee Venäjältä. Fossiilisen energian ja sähkön tuontia hyökkäyssotaa käyvästä maasta ei voi mitenkään pitää toivottavana eikä huoltovarmuuden kannalta myöskään järkevänä. Vuonna 2020 tämän nettotuonnin arvo oli noin 3,5 miljardia euroa. Energiasiirtymä, energiankulutuksen vähentäminen ja kulutusjoustot auttavat ennen pitkää, mutta myös kotitalouksia on jo nyt rohkaistava ja tuettava siirtymistä käyttämään energiantuotannossaan entistäkin enemmän uusiutuvaa energiaa.

Huoltovarmuuden kannalta juuri tulisija on vara- ja lisälämmönlähteenä maassamme ensiarvoisen tärkeä. Talvikauden aikana tätä ainoaa sähköstä täysin riippumatonta lämmönlähdettä käytetään lähes päivittäin noin puolessa miljoonassa omakotitalossa.

Isot säästövaikutukset

Erityisen paljon muuta lämmitykseen käytettävää energiaa voidaan tulisijalla lämmittämällä säästää juuri suorasähkölämmitystaloissa. Tulisijalämmitys vähentää myös merkittävästi Suomen sähkönkäyttöä. Jos sähkölämmitteisten omakotitalojen asukkaat lopettaisivat kokonaan tulisijalämmityksen, lisääntyisi sähkönkäyttö Suomessa kriittisten talvikuukausien aikana peräti yhdeksällä prosentilla nykyisestä. Tämä vastaa kokonaisuudessaan Olkiluoto II:n sähköntuotantoa.

Ympäristökin kiittää, kunhan tulisija on moderni

Puulla lämmittäminen on yhdistyksen mukaan hyvä vaihtoehto myös ilmaston kannalta, kunhan puuta käytetään energiaksi vähemmän kuin sitä kasvaa. Kotitalouksien tulisijoissa ja biokattiloissa poltetaan klapeja ja muuta pienpuuta. Sitä tuotetaan metsänhoidon ja ilmaston kannalta tärkeissä harvennushakkuissa. Puulla lämmittäminen myös vähentää epäsuorasti kokonaisenergiajärjestelmän päästöjä, kun huippukulutuksen aikaan sähköä ei tarvitse tuottaa fossiilisella polttoaineella, kuten öljyllä, kivihiilellä ja maakaasulla.

Yhdistys myöntää, että aivan kaikilla tulisijoilla poltto ei tapahdu näin ekologisesti. Suomessa on vielä käytössä merkittävissä määrin vanhoja tulisijoja, jotka päivittämällä puun pienpolton päästöjä saataisiin vähennettyä noin 20–50 prosenttia. TSY onkin ehdottanut romutuspalkkiota tai muuta tukimallia tulisijojen uudistamisen kannustamiseksi, jolla varmistettaisiin myös tulisijaverkon säilyvyyttä. Romutuspalkkion saisi, kun vaihtaa vanhan tulisijan uuteen, moderniin ja puhtaasti polttavaan tulisijaan. Toistaiseksi asia on kuitenkin vasta ehdotus – ei totta.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 5.4.2022