Turvetuottajien romutuspalkkiorahat loppuivat jo – Alan alasajo järkyttää yrittäjiä: ”Olemme tyrmistyneitä, masentuneita ja hämmentyneitä”

Ely-keskus kertoi tiedotteessaan, että romutustuen haku on päättynyt. Romutuspalkkion 29 110 000 euron määräraha oli varattu jaettavaksi vuosien 2022-2024 välisenä aikana. Hakemuksia tuli yhteensä 390 kappaletta.

Ely-keskus kertoo, että hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä edellyttäen että mukaan on liitetty tuen myöntämisen ehtona oleva romutustodistus sekä mahdolliset koneiden hankinta-ajankohdan osoittavat dokumentit.

Romutustuen tarpeen takana on hallitusohjelman linjaus, jonka mukaan kotimainen turvetuotanto puolitetaan vuoteen 2030 mennessä.

Turvetuottajien näkökulmasta kaikki tapahtuu tuhoisaa pikavauhtia.

– Tämä on ollut niin epäoikeudenmukaista. Vuoteen 2030 mennessä oltaisiinkin ehditty sopeutua, mutta kysyntä tippui heti neljännekseen. Nyt ongelma on myös siinä, että jos saa romutustukea, ei voikaan saada yritystukea muulle alalle, merijärveläisen Megaturve Oy:n yrittäjä Hannu Isokääntä sanoo.

Lue myös Loppuuko turvekoneiden romutuspalkkio kesken? – Varatusta 29 miljoonasta eurosta jäljellä vajaa seitsemän miljoonaa

Nopea tahti tuo ongelmia

Alan keskuudessa on myös eri näkemys energian laadusta kuin päättäjillä. Turvetta kasvaa joka vuosi, ja siltä osin sen voisi nähdä uusiutuvana energiana. Turve on kuitenkin määritelty fossiiliseksi energialähteeksi, koska uusiutuminen on hidasta.

– Oikeilla ilmastopäästöillä ei ole mitään väliä, kun aate ja miljardit eurot määräävät. Puu on sovittu päästöttömäksi, vaikka haketta tuotaisiin Venäjältä tai Etelä-Amerikasta. Turve päätettiin arvalla fossiiliseksi. On järjetöntä jättää turvesuot kesken ja nostamatta ja laittaa toimivat koneet romuksi, turvetuottaja Isokääntä sanoo.

Hänen tietojensa mukaan turpeesta puun polttoon siirtyminen on aiheuttanut laavautumisongelmia tehtaiden polttokattiloissa. Turve ja puu yhdessä olisivat tehokkaampia sekä ympäristö- ja kattilaystävällisempiä.

– Hätäily ja poukkoilu näissä ympäristöasioissa on haitaksi, mutta kun on miljardeja jaossa vihreisiin hankkeisiin, se päättää joka lujiten huutaa.

EU kohtelee turvetta myös fossiilisena energialähteenä ja jatkossa hankkeiden tai yritysten, jotka eivät ole vihreitä, on hankalampi tai mahdotonta saada rahoitusta.

Nyt ongelmana on se, että laitokset odottavat päästösopimuksia eivätkä siksi tee sopimuksia turvetuottajien kanssa. Yrittäjät eivät huolla koneita tai puhdista ojia ennen kuin saavat sopimukset ostajan kanssa. Kukaan ei ota riskiä epävarmassa tilanteessa.

Lue lisää Venäjän vientikielto nostaa kysymyksen turpeen roolista huoltovarmuudessa – Yrittäjät turhautuvat päättäjien jahkailuun

Ala voi nuukahtaa jo kesällä

Turvealan näkökulmasta nopea alasajo on aiheuttanut monenlaisia ongelmia, kuten taloudellisia ongelmia, kun investointeja ei ole saatu kuoletettua ennen kuin turpeelta katosivat ostajat tai koneet menivät romutukseen. Ensi kesä ratkaisee alan tulevaisuuden. Jos sopimuksia ei saada, alan toimijoiden mukaan koko ala nuupahtaa.

– Osa sai romutustuet, osa ei. Joillekin se olisi ollut viimeinen oljenkorsi, joilla saisi edes jonkun lainan pois. Alalla on kovia kohtaloita, joihin yrittäjä ei ole voinut vaikuttaa. Jäljellejääneille yrittäjille pitäisi tarjota romutustuen sijaan säilytystukea, Isokääntä toteaa.

Alan tappiot on arvioitu 800-900 miljoonan euroon.

– Mutta siinä on vain koneiden arvo. Tuosta puuttuvat turvealueet.

Oma kysymyksensä nopeassa alasajossa on ympäristökysymykset. Kesken jääneitä soita ei hoideta loppuun, kun yrittäjät alalta katoavat.

– Mitä tehdään turveaumoille? Meille on sanottu, että se kuuluu yrittäjäriskiin, eikä asia kuulu valtiolle. Pitäisi levittää turve aumoista sarkoille ja nostaa vesi turvealueelle. Menen mieluummin linnaan kuin teen mitään niin typerää. Se on satojen tuhansien eurojen työ, Isokääntä sanoo.

– Alalla ollaan tyrmistyneitä, masentuneita ja hämmentyneitä, hän toteaa.

Malttia ja harkintaa

Turvealueilla ala on ollut pitkä ja varma työllistäjä, sillä Isokäännän mukaan turvealue voi taata työtä 20-40 vuotta. Monet ovat sen takia rakentaneet taloja syrjäseuduille. Jatkuvuuden ja ympäristönäkökulmien takia olisi tärkeä miettiä turvealueiden jatkoa. Isokääntä kertoo, että laskelmien mukaan sadan hehtaarin alue luo noin 10 työpaikkaa. Suoalueiden jatkokäyttö takaisi edes osan työpaikoista säilymisen.

– Jatkokäyttö pitäisi sallia niin, että alueilla voisi viljellä energia- ja hyötykasveja, jolloin alue toimisi hiilinieluna ja niistä voisi valmistaa vaikka biodieseliä. Jos alueet ennallistetaan, siellä ei kasva mikään, eikä ne tuota mitään tuloja, Isokääntä sanoo.

Hän on istunut turvetyöryhmässä ainoana turvetuottajana. Ehdotus on poikinut kommentteja puolesta ja vastaan. Isokääntä kaipaa päätöksiin malttia ja järkeä.

– Hyötyjä ja haittoja pitäisi punnita. On päästöjä ja hiilinieluja sekä työtä ja toimeentuloa. Lisäksi pitäisi suhteuttaa ja vertailla Suomen päästöjä koko maailmaan, Isokääntä toteaa.

Juttun lisätty 25.3. klo 10.03 selitys turpeen perusteluista fossiiliseksi polttoaineeksi: uusiutuminen on hidasta.