YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Työ ei kaada, kun keinot ovat kohdillaan – Neljä yrittäjää näyttää, mikä toimii oikeasti
Päätöksiä tehdään yksin, työpäivät venyvät ja luovuus elää omia syklejään. Silti yrittäjät löytävät keinot pysyä pystyssä. Neljä lappilaista yrittäjää avaa rehellisesti, mistä heidän voimansa rakentuvat – ja milloin he tietävät, että on aika painaa jarrua.
Yrittäjän arjessa yhdistyvät vapaus ja vastuu. Sen tietävät hyvin Elisa Ahonen, Riina Koivisto, Riia Valvimo ja Meeri Pesonen, neljä eri alojen lappilaista yrittäjää. Heidän kokemuksensa piirtävät kuvan yrittäjän työstä, jossa luovuus, intohimo ja itsenäisyys kulkevat rinnakkain kuormituksen, epävarmuuden ja jatkuvan itsenäisen päätöksenteon kanssa.
Tuore Yrittäjägallup kertoo, että yrittäjien jaksaminen on heikentynyt. Yhä useampi yrittäjä kertoo olevansa ylirasittunut ja entistä harvempi kokee selviävänsä ilman jaksamisongelmia. Kuormitusta lisäävät etenkin kiire, byrokratia ja tulospaineet, ja ongelmat kasaantuvat erityisesti pienille yrityksille ja yksinyrittäjille. Samaan aikaan 13 prosenttia yrittäjistä hakee apua jaksamiseen, mutta edelleen seitsemän prosenttia kokee, ettei heillä ole ketään, jolta pyytää tukea.
Yrittäjien tarinat osoittavat kuitenkin yhden asian: ylirasittumista voi ehkäistä, kun omasta jaksamisesta oppii pitämään huolta ajoissa.
Yksinyrittäjyys on vahvuus
Taideyrittäjä Elisa Ahosen työhuone on sekä maalausstudio että tuotevarasto, ja loppu vuodesta “pakettisirkus”, kuten hän sanoo.
Ester Visual -brändin takana oleva Ahonen suunnittelee ja valmistaa sisustustuotteita omien maalaustensa pohjalta. Päivätyöhön kuuluu paljon muutakin kuin maalaaminen: sähköposteja, tilausten käsittelyä, kuvankäsittelyä, verkkokaupan ylläpitoa ja markkinoinnin suunnittelua. Maalaamiselle hän järjestää aikaa erityisesti keväällä ja kesällä, kun sesonki ei ole kiireimmillään.
Yksinyrittäjyys on opettanut hänelle myös hyväksyntää ja armollisuutta. Sesonkien alla päätöksenteko käy raskaammaksi, ja siksi Ahonen on rakentanut työvuotensa niin, että loppuvuodesta mennään pitkälti tutuilla rutiineilla.
“Autopilotin avulla vältyn uusilta avauksilta silloin, kun niihin ei ole tilaa. Uudet ideat ja muutokset teen vasta keväällä, kun päätöksenteolle on aidosti aikaa.”
Ahonen on myös ymmärtänyt, ettei päätöksiä aina voi tehdä pelkästään faktojen varassa.
“Kaikkea ei voi tietää etukäteen. Jos päätöstä ei synny, se on merkki siitä, että tarvitsen tunteen päätöksen tueksi. Kun keskustelen jonkun kanssa, tunne muotoutuu, ja se auttaa päättämään. Ja jos päätös myöhemmin osoittautuu huonoksi, en käytä energiaa itseni syyttämiseen.”
”Päätöksenteossa on silloin tällöin tilanteita, joissa kovasti toivoisin, että olisi se yhtiökumppani, jonka kanssa keskustella ja pohtia asioita monelta kantilta. Toisaalta yksin asioista päättäminen säästää minut myös niiltä tilanteilta, joissa päätöksenteko vaikeutuu eriävien näkemysten vuoksi. Yksin yrityksen asioista päättäminen on ehdottomasti myös vahvuus”, hän pohtii.
Yksinyrittäjän arki opettaa priorisointia, ja Ahonen on ottanut yhden neuvon omakseen: tee yksi asia kerrallaan.
“Vaikka tehtäviä on jonoksi asti, teen tärkeimmän asian loppuun ennen kuin siirryn seuraavaan. Joskus pienetkin työt saavat odottaa vuoroaan. Parantaa voi ja oppia pitää – mutta itsensä soimaaminen ei vie minua eteenpäin.”
Luovuus ei synny kiireessä
Somesisällöntuottaja Riina Koivisto tietää, miltä tuntuu, kun luovuus tyrehtyy liiallisen kuorman alla. Hän on opetellut vuosien aikana suunnittelemaan työrytminsä niin, että kalenteriin jää tilaa myös palautumiselle ja “tyhjille päiville”.
“Jos pöydällä on liikaa, luovuus katoaa. Yrittäjän on pakko jättää tilaa hengittää.”
Koiviston työ koostuu somemanageroinnista ja -sisällöistä sekä koulutuksista, mutta ennen kaikkea siitä, että hän pyrkii tuomaan aitoutta sosiaaliseen mediaan ja nostamaan lappilaisia yrittäjiä esiin. Vaikka hän työskentelee paljon yksin, tärkeimmät oivallukset syntyvät usein yhdessä muiden kanssa.
“Teen edelleen paljon itse, mutta en enää yksin. Olen kiitollinen ihmisistä, joiden kanssa voi jakaa vastuuta. Yhteistyö vapauttaa aikaa luovuudelle ja kehittämiselle.”
Luonto on hänelle yhtä tärkeä osa työpäivää kuin tietokone ja puhelin. Ajomatkat tuntureille, metsäpolut ja hiljaiset hetket ovat Riinan mukaan parhaita hetkiä ajatusten selkiytymiseen.
“Parhaat ideat syntyvät luonnossa. Jos jokin ei vie suuntaan, johon haluan mennä, uskallan päästää irti.”
Viime vuoden suurin oppi Koiviston mukaan oli se, ettei kaikkia lankoja tarvitse pitää käsissään.
”Et voi pitää kaikkia lankoja käsissäsi samaan aikaan. Kasvu lähtee usein siitä, että uskaltaa päästää irti edes yhdestä langasta – ja se lisää myös omaa hyvinvointia”, hän kertoo.
Isot päätökset kypsyvät ajan kanssa
Korusuunnittelija ja hopeaseppä Riia Valvimo painottaa, ettei isoja ratkaisuja pidä tehdä kiireessä. Valvimo perusti oman yrityksensä vuonna 2024 valmistuttuaan jalometallialan artesaaniksi. Hän valmistaa hopeakoruja ja tekee huolto- ja korjaustöitä, mutta yrittäjäarki on paljon muutakin: jatkuvaa oppimista, markkinointia, verkkokaupan pyörittämistä ja asiakastyötä.
Vastuuta kertyy joka päivä lisää.
“Kuluttajatuotteita tekevän yrittäjän pitää pysyä kärryillä lainsäädännöstä, teknologiasta ja markkinoista. Muutokset ovat nopeita, ja välillä tuntuu, että opettelen koko ajan uutta.”
Valvimosta ei kuitenkaan tunnu, että kiire olisi syy tehdä isoja ratkaisuja nopeammin, päinvastoin.
“Isot päätökset ja kiire eivät sovi yhteen. Jos pitää tehdä jotakin tärkeää, varaan sille aikaa. Tarkastelen aina kokonaisuutta: miten päätös vaikuttaa kaikkeen muuhun?”
Valvimo suunnittelee arkeaan to do ‑listojen, priorisoinnin ja ennakoinnin avulla. Lista on tärkeä työkalu, mutta vielä tärkeämpää on keskusteleminen muiden kanssa.
“Yksinyrittäjänä saan venyä moneksi, mutta en ole yksin. Voin puhua kirjanpitäjän, ystävien tai yhteistyökumppaneiden kanssa. He auttavat näkemään asiat uudesta kulmasta.”
Vuorovaikutus muiden kanssa auttaa jaksamaan, ja muistuttaa siitä, ettei kaikkeen voi vaikuttaa.
“On tärkeää erottaa, mitä voi oikeasti hallita ja mikä on oman vaikutusvallan ulkopuolella. Se suojelee jaksamista.”
Puhuminen keventää mieltä
Yrittäjä Meeri Pesonen tietää, että jaksaminen loppuu, jos palautumiselle ei jää tilaa. Hän otti ensiaskeleensa yrittäjyyteen kevytyrittäjänä loppuvuodesta 2023, opintojensa ohessa, mutta pian työmäärä kasvoi ja vuoden 2024 lopussa rinnalle syntyi toiminimi. Siitä lähtien hän on toiminut päätoimisena yrittäjänä.
Pesosen arki rakentuu toisten yrittäjien tukemisesta: hän tekee digiassistentin töitä sisällöntuotannosta verkkosivuihin, PR:stä muihin avustaviin projekteihin. Niiden rinnalla hän rakentaa omaa brändäysaiheista verkkokurssiaan, jonka jokainen yksityiskohta on hänen omissa käsissään. Juuri tämä tekee arjesta sekä palkitsevaa että kuormittavaa.
“Voin hyvin silloin, kun pystyn tekemään päätöksiä rauhassa, ilman että stressi ottaa ohjat. Mutta jos palautuminen jää liian vähälle, huomaan sen heti.”
Pesoselle jaksamisen kulmakivet ovat yksinkertaisia mutta tehokkaita: riittävä uni, hyvä ravinto ja liikunta. Ne auttavat pitämään mielen selkeänä.
“Kuuntelen omaa kehoa ennakoivasti. Jos stressi alkaa nousta liian korkealle, on pakko keksiä jotain ihan muuta – mennä ulos, sytyttää nuotio tai vain liikkua luonnossa.”
Tärkeä oivallus liittyy puhumiseen. Vaikka Pesonen tekee paljon itse, hän on oppinut, ettei yrittäjä pärjää yksin.
“Jos en puhu tunteistani, vastuu kasautuu huomaamatta. Mutta kun sanon asiat ääneen, taakka kevenee heti.”
Siksi hän kannustaa muita yrittäjiä etsimään vertaistukea rohkeasti.
“Kumppani, ystävä tai yrittäjäkaveri voi auttaa omaan jaksamiseen enemmän kuin arvaakaan.”
Yrittäjägallup
Yrittäjien jaksaminen heikentynyt vuoden 2024 jälkeen, kertoo Yrittäjägallup alkuvuodesta.
- 47 % arvioi jaksamisensa vaikuttavan paljon yrityksen toimintaan
- 13 % on hakenut apua jaksamiseen
- 7 %:lla ei ole ketään, jolta pyytää tukea
- 43 % yrittäjistä ilman työterveyspalveluita
Yrittäjägallupin toteutti Verian Suomen Yrittäjien toimeksiannosta 4.–11.12.2025. Kyselyyn vastasi 1 085 pk-yrityksen edustajaa. Tulosten luottamusväli on kokonaistulosten osalta 3,0 prosenttiyksikköä suuntaansa. Lähde: yrittajat.fi
3 tekoa yrittäjän mielen hyvinvointiin
- Syö hyvin, nuku riittävästi, liiku.
- Tee työpäivän ulkopuolella asioita, jotka tuottavat iloa.
- Pidä yhteyttä itsellesi tärkeisiin läheisiin, ja puhu yrittäjyyden iloista ja huolista jollekulle luotetulle.
Lähde: mieli.fi
Tukea yrittäjän jaksamiseen ja mielen hyvinvointiin löytyy osoitteesta mieli.fi.
Asiantuntija neuvoo: Tunnista liiallinen kuormitus ajoissa
Mieli ry:n asiantuntija Kirsi Nurminen tunnistaa ilmiön, jossa yrittäjät ovat tottuneet venymään niin pitkälle, että omat hälytysmerkit ohitetaan helposti. Siksi kuormituksen tunnistaminen pitäisi hänen mukaansa aloittaa jo silloin, kun kaikki on vielä hyvin.
“Yrittäjä huomaa oman väsymyksensä usein viimeisenä. Keho ja mieli kertovat kyllä, mutta niitä ei aina ehdi kuunnella,” Nurminen sanoo.
Hänen mukaansa liiallinen kuormitus näkyy yrittäjällä täsmälleen samoilla tavoilla kuin kenellä tahansa muulla, mutta työympäristö voi tehdä merkeistä vaikeampia huomata. Negatiiviset ajatukset, huolen tai riittämättömyyden tunteet, virheet ja muistikatkokset voivat olla merkkejä siitä, että mieltä ja kehoa pitäisi kuunnella tarkemmin. Myös univaikeudet ja toistuvat sairastelut kertovat kuormittumisesta.
Erityisen tärkeää on oppia tunnistamaan työuupumuksen kolme ydinoiretta: väsymys, joka ei korjaannu levolla, kyynistyminen ja ammatillisen itsetunnon heikkeneminen.
Nurminen kannustaa yrittäjiä pysähtymään arjen keskellä pohtimaan, mikä työssä kuormittaa, ja mikä antaa energiaa.
“Ensimmäinen askel on pysähtyä. Kysy itseltäsi, mikä vie voimia ja mikä tuo niitä. Kaikkeen et voi vaikuttaa, mutta osaan voit. Ja juuri niihin kannattaa tarttua.”
Hän muistuttaa, että myös ilo ja virkistyminen ovat voimavaroja, jotka tulisi huomioida yhtä tärkeinä kuin aikataulut ja tehtävälistat.
Yrittäjän ei myöskään tarvitse jäädä yksin kuormituksen kanssa. Nurminen nostaa esiin Mieli ry:n maksuttoman Yrittäjän mieli ‑verkkokurssin sekä kurssin yhteydessä toimivat vapaaehtoiset verkkokahvilat, joissa yrittäjät voivat jakaa kokemuksiaan toisten kanssa.
“Puhuminen on yksi tehokkaimmista tavoista keventää mieltä. Se voi olla keskustelu läheisen kanssa tai vertaistuki toiselta yrittäjältä. Jo se, että sanoo ajatuksensa ääneen, helpottaa.”
Ja jos tilanne tuntuu raskaalta, apua kannattaa hakea heti.
“Kriisipuhelimeen tai kriisichatiin voi ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä. Ei tarvitse odottaa, että olo pahenee. Jos oireet ovat jatkuneet pitkään tai voimakkaina, on tärkeää hakeutua lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle.”
Nurminen muistuttaa lopuksi, että yrittäjän hyvinvointi ei ole pelkästään yksilön asia – se on osa yrityksen elinvoimaa.
“Kun yrittäjä voi hyvin, myös yritys voi hyvin. Siksi omista voimavaroista huolehtiminen ei ole itsekästä, vaan ehdottoman tärkeä osa työn tekemistä.”
Apua on tarjolla, kun sitä uskaltaa pyytää
Yrittäjän hyvinvointi on osa yrityksen toimintakykyä ja riskien hallintaa. Kun yrittäjän oma “järjestelmä” ylikuormittuu, heikkenee myös kyky nähdä vaihtoehtoja ja tehdä päätöksiä.
Verkostot eivät ole pelkästään liiketoiminnan kehittämistä varten, vaan niiden avulla yrittäjä voi saada vertaistukea ja apua omaan jaksamiseen. Lapin Yrittäjät tarjoaa matalan kynnyksen keskusteluapua, verkostoja, koulutuksia ja väyliä muun muassa Mieli ry:n palveluihin.
