Työllisyys puhuttaa

Pirkanmaan Yrittäjille tulleet palvelupyynnöt indikoivat yrityskentässä selvää muutosta koronan jälkeiseen aikaan. Monista kysytyistä asioista kaksi tuntuu olevan ylitse muiden: Yritystoiminnan lopettaminen tai myynti sekä monien yritysten paheneva työvoimapula.

Taloudessa menee tällä hetkellä varsin hyvin, ja kehitys sen kuin kiihtyy sekä kotimaisen että kansainvälisen elvytyksen vuoksi. Toisaalta esimerkiksi ravintola- ja tapahtuma-alaa vaivaava epävarmuus on saanut monet näiden toimialojen ammattilaiset vaihtamaan tai ainakin harkitsemaan alanvaihtoa.

Hoiva-ala ja sote-uudistuksen sinne tuoma epävarmuus on sitten täysin oma lukunsa. Myös siellä arvioidaan työvoiman siirtymistä muille toimialoille. Pirkanmaalla on lisäksi aloja, joilla on jatkuva rakenteellinen työvoimapula. Työvoimapula näkyy myös maakunnan keskusalueen ulkopuolella, missä yritysten on vaikeuksia löytää sekä pitää työvoimaa. Huonoa on sekin, että sekä pitkäaikaistyöttömyys että rakennetyöttömyys näyttävät edelleen lisääntyvän.

Jos Pirkanmaan työllisyystilannetta vertaa vuoden takaiseen epidemian synkimpään aikaan, tilanne on parantunut merkittävästi. Työttömyysluvut ovat selvästi paremmat, mutta tilanne on silti huolestuttava. Meillä on työttömänä yli 7 000 alle 30-vuotiasta ja yli 9 000 yli 50-vuotiasta. Määrä on iso. Se vastaa esimerkiksi koko Akaan kaupungin väkilukua. Edellä mainituissa luvuissa ei ole mukana erilaisissa työllistämistoimenpiteissä mukana olevia henkilöitä.

Kaikesta tästä voidaan päätellä, että työvoimapula ja korkea työttömyys ovat yhtäaikaisia ilmiöitä. Tämä kohtaanto-ongelma on vakava uhka taloutemme kasvulle ja kilpailukyvylle. Yrityksille työvoimapula on uhka, sillä ilman tekijöitä se ei voi vastata lisääntyneeseen kysyntään, mikä taas rajoittaa nyt tarjolla olevaa kasvua.

Loppuviimein ongelma koskee meitä kaikkia, sillä ilman yritysten menestystä kansantaloutemme ei kasva ja korona-aikana lisääntynyttä velkaongelmaamme ei voida helpottaa. Kun kasvu Suomessa ei onnistu, yritykset investoivat ulkomaille, ja tämä osuus on sitten pois meidän verotuloistamme. Lisäksi meidän on myös vaikea saada ulkomaisia investointeja.

Toisaalta meillä on iso joukko työikäisiä ihmisiä vailla työtä. Tämä lisää entisestään sosiaalimenojamme. Hyvinvointiyhteiskuntamme ei voi perustua velanotolle. Työn tekeminen pitää saada houkuttelevaksi ja kannattavaksi. Yritysten näkökulmasta rekrytointi ei saisi olla kohtuuton riski. Myös työperäistä maahanmuuttoa pitäisi edistää nyt konkreettisin toimenpitein sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Kaikkiin tälläkin hetkellä avoinna oleviin työpaikkoihin kun ei ole löytynyt tekijöitä kotimaasta – valitettavasti.

Olemme mitä mieltä tahansa työperäistä maahanmuuttoa pitää nyt konkreettisesti edistää myös alueellisesti. Oppilaitoksissa ja eri toimijoiden välillä tehdään hyvää yhteistyötä Pirkanmaalla. Sitä pitää edelleen tiivistää ja luoda yhteinen suunta ja keinot toimenpiteistä. Kyllä me täällä sen osaamme.

Teksti: Pasi Mäkinen, päätoimittaja

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 17.8.2021