YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Työntekijöiden ”vitutussaikut” nousivat puheenaiheeksi– Nyt puhuu yrittäjä: ”Pienemmistäkin asioista vedetään herneet nenään”
Yrittäjä kertoo tilanteista, joissa hän on epäillyt perusteettomia sairauslomatodistuksia.
Nimettömänä esiintyvä yrittäjä kertoo tunnistavansa julkisuudessa esille nousseen keskustelun niin sanotuista ”vitutussaikuista”.
Helsingin Sanomat kertoi ilmiöstä tammikuun alussa. Lehti järjesti kyselyn vitutussaikuista eli töistä luistamisesta pelkän ärsytyksen takia. Kaksi kolmekymppistä työntekijää kertoo HS:lle toimivansa näin säännöllisesti helpottaakseen työkuormaansa ja kompensoidakseen arvostuksen puutetta työyhteisössä.
Kahdeksan vuoden ajan Uudellamaalla markkinointialalla toiminut yrittäjä tunnistaa ongelman, josta hänellä on kokemusta omistamassaan yrityksessä.
– Tuntuu siltä, että keinoa käytetään ihan selkeästi hyväksi. Lääkärit kirjoittavat saikkutodistuksia, joille ei ole perustetta, kun työntekijä osaa perustella asiansa oikein, yrittäjä kertoo Yrittajat.fille.
Viime keväänä yrityksen vakituinen työntekijä laittoi WhatsApp-sovelluksessa viestin, jossa kertoi, ettei pääse kyseisenä päivänä töihin. Viestin sävy oli epämääräinen.
– Siitä tuli heti sellainen tunne, että tässä on vitutuksen ilmapiiriä. Vastasin hänelle, että kiitos tiedosta. Lisäksi pyysin häneltä sairauslomatodistuksen.
Yrittäjä sai vastauksen parin tunnin sisällä. Viestin liitteenä oli sairauslomatodistus.
– Syyksi oli kirjattu väsymys ja sairausloma oli kuukauden pituinen. Se tuntui siinä hetkessä käsittämättömältä. Minulle se oli sokki. Yrityksemme on pieni, ja kuukauden sairausloman aiheuttama resurssivaje oli vaikea täyttää.
Onko työnantajalla oikeus tietää työntekijän sairauden diagnoosi?
Työnantaja tarvitsee tiedon diagnoosista sen selvittämiseksi, onko työehtosopimuksen mukaan työstä poissaoloon perusteltu, palkanmaksuun oikeuttava syy. Myöhemmin Kelalle tarvitsee tiedon sairauspäivärahan maksamiseksi työnantajalle.
Jos sairauslomatodistuksessa ei ole diagnoosia, työnantajan ei välttämättä tarvitse maksaa palkkaa. Jos sairauspoissaolo jatkuu yli kaksi viikkoa, työntekijän tulee itse hakea Kelan sairauspäiväraha sellaisella todistuksella, jossa on diagnoosi.
Ei vain yksittäistapaus
Yrittäjä kertoo, että työpaikalla on tullut esiin myös muita vastaavia poissaolotapauksia.
– Halusin, että työaikoja aletaan kirjata ylös. Seuraavana aamuna sain kolmen päivän saikkutodistuksen.
Erään henkilön kanssa yrittäjä kävi keskustelun kyseisen työtehtävän tavoitteiden toteutumisesta. Seuraavana päivänä hän sai todistuksen kahden päivän sairauslomasta.
– Yhden henkilön kohdalla kävi niin, että irtisanomisilmoituksen jälkeisenä aamuna tuli viikon saikkutodistus. Varsinkin nuoremmalla sukupolvella sietokyky on matalampi sen suhteen, että asiat eivät aina suju oman mielen mukaan. Pienemmistäkin asioista vedetään herneet nenään, haetaan saikkua ja sitä myös saadaan, yrittäjä jatkaa.
Yrittäjä näkee, että keinot ”vitutussaikkutodistusten” estämiseksi ovat vähissä. Yhtenä keinona hän pitää työyhteisön kannustamista avoimeen keskusteluun asioista.
– Muutoin ongelmaan tulisi etsiä ratkaisuja ammatillisen koulutuksen piirissä sekä myös terveydenhuollossa, hän sanoo.
Suomi kärkikastissa
Suomi on arveluttavalla sijalla OECD-maiden sairauslomamääriä listaavassa tilastossa. Suomalaisille kertyy vuodessa keskimäärin 13 sairauspoissaoloa, mikä on toiseksi eniten Euroopassa (EU labour force survey). Vain Norjassa sairastetaan enemmän.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimuksen perusteella sairauspoissaolot maksavat kunnille yli 130 miljoonaa euroa vuodessa. Sairauspoissaolot painottuvat viikon ensimmäisiin päiviin, etenkin maanantaille.
Vinkkaa meille juttuaihe!
Pauli Reinikainen
pauli.reinikainen@yrittajat.fi