Venäläisshoppailijat jäivät rajan taakse, Viipurin-risteilijät seilaavat nyt Saimaalla – Itärajan yrittäjät toivovat kotimaanmatkailusta pelastusta ahdinkoonsa

Venäläismatkailijoiden väheneminen Suomen itärajan läheisyydessä on ollut jo pitkään tuttua alueen yrittäjille. Eteläkarjalaiset yrittäjät eivät käytännössä enää edes odota venäläisturisteja alueelle.

– Yrittäjät ovat vuosien varrella sopeutuneet, Etelä-Karjalan yrittäjien toimitusjohtaja Marko Hanhisuanto sanoo.

Vielä muutama vuosi sitten tilanne oli toinen. Venäläiset ostosmatkailijat toivat Etelä-Karjalaan noin 300 miljoonaa euroa vuodessa.

Hanhisuanto kertoo, että jo Krimin miehityksen myötä asetetut pakotteet vuonna 2014 vaikuttivat ostosmatkailuun. Koronarajoitteet vähensivät matkustelua entisestään. Ukrainan sodan myötä rajaliikenteeseen vaikuttavat niin pakotteet kuin se, että Venäjä on asettanut omille kansalaisilleen rajoituksia maasta poistumiseen.

Kaupat venäläisten varassa

Vuotuinen satojen miljoonien tulonmenetys tietenkin tuntuu yrittäjien kassavirrassa. Venäläisturistien puutteesta kärsivät etenkin kaupan ja matkailun ala.

­– Varsinkin Imatran kaupunki profiloitui ostosmatkailuun niin sanottuina hyvinä vuosina, Hanhisuanto kertoo.

– Siellä on aika paljon kulutustavarakauppaa, joka on toiminut venäläisten varassa. Osa on vuosien varrella hiipunut ja lopettanut, mutta edelleen on liikkeitä, jotka eivät ehkä pysty meidän väestöpohjallamme tekemään kannattavaa kauppaa, Hanhisuanto arvioi.

Hanhisuannon mukaan koronarajoitusten poistuminen heinäkuun alussa ehti jo herättää yrittäjien toiveita matkailijoista. Venäjä ei kuitenkaan poista omia matkustusrajoituksiaan, vaan ne ovat edelleen käytössä Suomen-vastaisella rajalla.

Etelä-Karjalassa on ollut myös vahvasti Venäjän markkinoille painottunutta teollisuutta. Muun muassa huolintaan keskittyneiden yritysten toiminta loppui kokonaan Venäjän hyökkäyksen ja pakotteiden myötä.

Positiivisiakin esimerkkejä on.

– Laajassa kuvassa esimerkiksi vireä konepajateollisuus on pystynyt korvaamaan Venäjän markkinat Ruotsin ja Keski-Euroopan markkinoilla.

Toivo Keski-Euroopassa

Venäläisvajetta on paikattu viimeiset kaksi vuotta pääosin matkailuun satsaamalla. Hanhisuanto sanoo, että yrittäjien toivo on erityisesti kotimaan matkailussa, mutta myös Keski-Euroopasta tulevissa matkailijoissa.

– Lappeenrannan lentokenttä on toiminnassa, ja siellä on tällä hetkellä yksi säännöllinen reittilento Italian Bergamoon. Se on tuonut jonkin verran italialaisiakin matkailijoita. Toivomme, että Ryanair, joka sitä operoi, avaisi uusia linjoja esimerkiksi Saksaan.

Lappeenrannan vetonaula on ollut vuosikymmenet Saimaan kanava risteilyineen. Vuokrasopimus on voimassa, ja teoriassa kanavassa voisi liikennöidä niin rahtialuksilla kuin risteilijöilläkin. Käytännössä niin ei tehdä.

– Sinne ei mene mikään alus, sillä kuten länsimaisten yhtiöiden lentokoneet, Venäjä voi takavarikoida myös alukset, Hanhisuanto sanoo.

– Monet matkailuyritykset taas toimivat siten, että lähtevät Lappeenrannan satamasta, ajavat muutaman sulun Suomen rajojen sisällä ja kääntyvät takaisin ennen Venäjän rajaa.

Saimaan kanavalle tehdään edelleen risteilyjä, mutta varminta on pysyä Suomen puolella.

Nyt risteillään Saimaalla

Yksi tällainen yritys on lappeenrantalainen Saimaa Travel, joka tekee Saimaan-risteilyjä sekä vie turisteja Suomen puolella olevalle Saimaan kanavalle. Venäjän-matkailuun erikoistuneen yrityksen päätuote olivat ennen viisumivapaat risteilyt Viipuriin ja Pietariin.

Nyt toiminta on täysin erilaista.

– Ensin oli kaksi koronavuotta, jolloin Venäjälle ei päässyt risteilemään. Odotimme, että tänä kesänä raja aukeaisi, mutta sitten tuli Ukrainan sota, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Kirsti Laine.

Nyt yritys satsaa risteilyihin Saimaata pitkin, Lappeenrannasta Puumalaan ja Savonlinnaan. Saimaan kanavalla käydään kolmella Suomen puolella olevalla sululla, muttei mennä Venäjälle asti.

Viisumivapaus oli valtti

Vielä kesällä 2019 yritys vei matkustajia vesiteitse Viipuriin. Laine arvioi, että risteilyillä kävi noin 20 000 asiakasta sesongin aikana. Tänä kesänä Laine arvioi matkustajamäärän jäävän noin viiteen tuhanteen.

– Viipuri kiinnosti, ja sinne oli helppo lähteä. Ei tarvinnut viisumia, ja siellä saattoi olla yön tai kaksi. Viisumivapaus kaikkialle Venäjälle oli valtti. Ei pelkästään Saimaalle saa sellaisia matkustajamääriä.

– Nämä ovat näitä itärajan kirouksia. Sijaintimme on ollut hyvä, mutta tässä tilanteessa se varmasti heijastuu alueen matkailuun, vaikka täällä jokainen varmasti tekee parhaansa.

Itäraja kiinnostaa

Saimaa Travel on kehittänyt muita vetonauloja Venäjän-matkailun tilalle. Esimerkiksi Carelia-risteilijä toimii satamassa ollessaan ravintolalaivana ja talvisin pikkujoulujen pitopaikkana. Laivan ravintolatoimintaa aiotaan kehittää.

Laineen mukaan itäraja kiinnostaa ihmisiä samaan malliin kuin 1980-luvun lopussa, kun hän aloitti matkailualalla matkaoppaana.

– Muistan, kun kävin bussissa opastamassa ulkomaisia ryhmiä katsomassa rajavyöhykekylttiä. Se kiinnosti jo silloin, ja kiinnostaa edelleen.

Saimaa Travelilla on oma Ihmetellään itärajaa -tuote, jossa ajetaan Lappeenrannasta bussilla Nuijamaalle, tutustutaan rajan eri vaiheisiin sekä nähtävyyksiin ja tullaan laivalla takaisin Lappeenrantaan.

Saimaan kanavaa pitkin pääsisi Venäjänkin puolelle, mutta riskit ovat liian suuret.

– Voisi olla, että matka menisi ihan hyvin, mutta voi myös olla, että laiva jäisi kaniin jonnekin.

Laine myöntää silti itse kaipaavansa entisiä matkoja.

– En missään nimessä hyväksy sotaa, mutta kyllä minulla on ikävä Viipuriin.

Paljon investointeja

Satamayhtiö New Port Imatran toimitusjohtaja Juhani Turpeinen pyörittää Imatralla yhtä Suomen suurimmista sisävesisatamista leirintäalueineen, vierasvenesatamineen ja kahvila-ravintoloineen.

Venäläisiä matkailijoita on vähemmän kuin aikaisemmin, hän arvioi.

– Koronan takia täältä puuttuu sellainen 30-40 venäläistä veneilijää. Se ei siis ole pelkästään Ukrainan sodan seurausta.

– On moneen kertaan laskettu, että venäläisten vaikutus koko maakuntaan on miljoona euroa jokainen päivä.

Turpeinen kertoo, että itärajalle on tehty paljon investointeja puhtaasti itäturismia ajatellen.

– Imatrallakin on heti rajan pinnassa kolme suurmarkettia. Ne rakennettiin muutama vuosi sitten, nyt ne ovat kaikki kiinni.

Kotimaanmatkailu veti loistavasti

Turpeinen kertoo, että siinä missä venäläismatkailijoita ei nähty kahtena koronavuotena, kotimaanmatkailu veti ennennäkemättömällä tavalla.

– Se melkein korjasi venäläisten puuttumisen, hyvä ettei jopa mennyt ylikin. Toivottavasti olen väärässä, mutta nyt on selvästi nähtävissä, että ihmisillä on aikamoinen tarve lähteä vihdoin ja viimein ulkomaan matkoille.

Siksi Turpeisen näppituntuma on, että suomalaisten matkailijoiden määrässä tullaan tänä kesänä alaspäin.

Turpeinen huomauttaa, että yritysten näkymät ylipäätään maakunnassa eivät ole kovin hyvät. Väestökato tuntuu vain kiihtyvän, ja lisäksi oppilaitosten sulkeminen sekä esimerkiksi Lappeenrannan Fazerin tehtaan mahdollinen lopettaminen kiihdyttävät autioitumista.

– Tämä kulmakunta on selvästi ottanut suurimmat iskut vastaan koko Suomessa, ja valtiovallan pitäisi tulla siinä vastaan.