Verohallinto kertoo, millä perusteella se myöntää maksujärjestelyn verorästien maksamiseen – Nämä tiedot torppaavat hakemuksen välittömästi

Vuonna 2024 Verohallinto haki konkurssiin yhteensä noin 1 500 yritystä. Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2024 aikana konkursseja tilastoitiin noin 3 400 kappaletta, joten verottaja oli osallisena noin 44 prosentissa.

Vuoden 2025 ensimmäisen puoliskon aikana Verohallinnon tekemien konkurssihakemusten määrä on kasvanut: Nyt määrä on noin puolet tämän vuoden aikana Tilastokeskuksen raportoimista konkursseista.

 – Konkurssiaalto ei tullut meille yllätyksenä. Talouden kannalta viime vuodet ovat tuoneet kriisejä kriisien perään. Odottelimme konkurssien määrän kasvua jo koronavuosina, Verohallinnon riskivastaava Tuomas Hurskainen kertoo.

Verohallinto ei lähde hakemaan yritystä konkurssiin saman tien, kun maksukyvyssä ilmenee ongelmia. Hurskaisen mukaan yritykselle lähetetään ensin useampi maksukehotus. Jos yritys ei pysty suorittamaan maksua, Verohallinto harkitsee, ryhtyykö se konkurssiperintätoimiin.

– Aikaväli on yleensä useita kuukausia, joten yllätyksenä se ei yritykselle tule. Jokaiselle yrityksellä pitäisi siinä vaiheessa olla tiedossa, että verorästejä on kertynyt.

Näissä tapauksissa maksujärjestelyä ei myönnetä

Vaikeuksissa oleva yritys voi hakea verottajalta maksujärjestelyä verorästien maksamiseen. Hurskaisen mukaan järjestely pääasiassa myönnetään, jos niin sanottuja ehdottomia esteitä ei ilmene. Sellaisia ovat esimerkiksi puuttuvat tulovero- ja arvonlisäveroilmoitukset tai työnantajasuoritusten lakisääteiset veroilmoitukset. Ilmoitukset on tehtävä ennen kuin Verohallinto voi myöntää maksujärjestelyn yritykselle.

– Ulosottoperinnässä ei saa olla verovelkoja. Jos veroja on mennyt ulosottoon, kaikki maksusopimukset hoidetaan ulosoton kanssa eikä verottajan maksujärjestely ole mahdollinen.

Yrityksellä voi olla useampia perättäisiä maksujärjestelyjä. Tällöin aiemmat verot on maksettava ennen kuin verottaja voi myöntää uuden järjestelyn.

– Tutkimme lisäksi yrityksen maksukyvyn ja historian tiettyjen kriteerien perusteella. Arvioimme, onko yrityksellä ylipäätään edellytyksiä selvitä maksujärjestelystä. Jos yritys on pyytämässä suurehkolle summalle maksujärjestelyä ja kaikki muut maksut ovat jääneet rästiin, se ei osoita hyvää maksukykyä. Näissä tapauksissa on mahdollista, että otamme yhteyttä yritykseen selvittääksemme asian, Hurskainen jatkaa.

Järjestelyjen määrä kasvussa

Samalla kun yritysten talousvaikeudet ovat lisääntyneet, Verohallinnolta haettujen maksujärjestelyjen määrä on kasvanut. Hurskaisen mukaan niitä tehdään tällä hetkellä ”huomattavia määriä”.

Järjestelyjen määrän kasvu on ollut viime vuosina viiden prosentin luokkaa vuosittain. Osakeyhtiöiden kohdalla järjestelyjä oli vuonna 2023 kaikkiaan 18 900 kappaletta, vuonna 2024 jo 22 200 kappaletta.

Vaikka maksujärjestely raukeaisi, yrityksellä on vielä mahdollisuus maksaa verorästit pois kerralla ilman jatkoseuraamuksia.

– Moni yritys tekee yhden maksujärjestelyn, jonka se hoitaa loppuun, mutta sen jälkeen joudutaan tekemään uusista veroista uusi järjestely, Hurskainen kertoo.

Hänen mukaansa maksujärjestelyistä on silti hyötyä, ja yrityksen on mahdollista saada asiansa kuntoon.

– Usein merkityksellistä on se, missä vaiheessa yritys reagoi heikkoon taloudelliseen tilanteeseen. Silloin verovelka ei välttämättä vielä ehdi ulosottoon ja tällöin on todennäköisempää, että yritys voi jatkaa toimintaansa. Viime kädessä se on kiinni yrityksen kannattavuudesta.

Näin yritys voi hakea maksujärjestelyä

Hurskainen kehottaa verovelan maksujärjestelystä kiinnostuneita yrittäjiä lähettämään hakemuksen Omavero-palvelussa, josta löytyy tarvittava hakemuslomake. Järjestelmä ilmoittaa reaaliajassa, jos hakemuksen tiedoissa on puutteita tai esteitä, jotka vaikuttavat järjestelyn myöntämiseen.

– Iso osa hakemuksista käsitellään automaattisesti. Jos esteitä ei ole, päätöksen saa käytännössä saman tien, Hurskainen kertoo.

Maksujärjestelyn voi saada enintään 24 kuukaudeksi. Sen aikana verovelka jaetaan tasaeriin kuukausittain maksettavaksi. Hurskainen neuvoo säätämään maksuajan oikeaksi.

– Ei ole välttämättä järkevää ottaa pisintä mahdollista maksuaikaa, koska verolle kertyy koko ajan korkoa. Siksi erät kannattaa mitoittaa oman maksukyvyn mukaisiksi. Järjestelyn aikana verovelan saa maksaa kokonaan pois, hän huomauttaa.