Viileä tuuli puhaltaa työmarkkinoilla – Ekonomisti huolissaan: ”Vaatii hallitusohjelman tinkimätöntä toteutusta”

Tilastokeskuksen tuoreiden työllisyyslukujen perusteella työllisten määrä Suomessa on vähentynyt. Tietojen mukaan 15–74-vuotiaita työllisiä oli helmikuussa 52 000 vähemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.

– Maaliskuussa 20–64-vuotiaiden työllisyysasteen trendiluku oli 77,4 prosenttia. Vaikka työllisyysaste on edelleen pysynyt kohtuullisen hyvällä tasolla, pitkät poliittiset lakot, taantuman jatkuminen ja tulevat arvonlisäveronkorotukset ovat lisänneet uhkakuvia, Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen sanoo.

Vastaavan kaltainen negatiivinen kehitys on Malisen mukaan nähtävissä myös vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä.

Työttömyys kasvoi miehillä ja naisilla

Työllisiä oli vuoden 2024 ensimmäisellä vuosineljänneksellä keskimäärin 2 572 000, mikä oli 13 000 vähemmän kuin vuoden 2023 vastaavana ajankohtana.

– On selvää, että talouden taantuman jatkuminen ja kasvanut konkurssien määrä tulee näkymään negatiivisempana työllisyyskehityksenä tänä vuonna. Mikäli hallitus haluaa pitää kiinni kunnianhimoisesta työllisyystavoitteestaan, edellyttää se hallitusohjelmassa sovittujen toimien tinkimätöntä toteutusta. Työmarkkinauudistusten merkitys kasvaa entisestään tässä tilanteessa, kun suhdanteista ei tule vetoapua, Malinen huomauttaa.

Suomessa oli maaliskuussa työttömänä 60 000 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyys kasvoi vuoden takaiseen verrattuna sekä miesten että naisten kohdalla. Miesten työttömyysaste oli maaliskuussa 10,2 prosenttia, mikä on 2,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin. Naisten työttömyysaste oli 7,7 prosenttia eli 2,0 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten.

– Lyhyellä aikavälillä maaliskuun lakot näkyivät lomautusten ja irtisanomisten määrässä. Kaikki lakkojen vaikutukset eivät kuitenkaan ole vielä konkretisoituneet. Erityisesti pk-yritykset ovat olleet jo valmiiksi erittäin ahtaalla, ja poliittiset lakot vaikeuttivat tilannetta entisestään. Normaalisti pienet yritykset pitävät viimeiseen asti kiinni työvoimastaan, mutta nyt kasvava osa pk-yrityksistä joutuu poikkeuksellisesti turvautumaan muiden sopeuttamistoimien lisäksi myös irtisanomisiin, Malinen jatkaa.

”Alv-korotus voi haastaa kulutuksen kasvua”

Malinen odottaa tuoreiden lukujen valossa talouden suunnan kääntyvän aikaisintaan vuoden lopulla.

– On vaara, että kehysriihessä päätetyt arvonlisäveron korotukset haastavat kulutuksen kasvua kuluvana vuonna. Samaan aikaan kasvua leikkaa Euroopan keskuspankin rahapolitiikka, joka on liian kireää Suomen taloudelle. Kesäkuussa tapahtuva korkotason lasku voi kuitenkin käynnistää talouden elpymisen jo loppuvuonna, Malinen arvioi.

Työvoiman ulkopuolella olevien määrä lisääntyi ja oli maaliskuussa noin 16 000 enemmän kuin vuosi sitten. Kehityksen katkaiseminen on Malisen mukaan ensiarvoisen tärkeää: työvoimapulasta kärsivässä Suomessa pitäisi hänen mukaansa kääntää kaikki kivet työikäisten työllistämiseksi.

– Yhteiskuntamme ja sen tarjoamat palvelut edellyttävät, että mahdollisimman moni osallistuu yhteiskunnan rakentamiseen tekemällä töitä tai kasvattamalla kyvykkyyksiään opiskelemalla, Malinen muistuttaa.