YEL kuumentaa tunteita – Yrittäjät haluaa lisää vapauksia oman eläketurvan tason valintaan

YEL-järjestelmä herättää keskustelua, sillä se koskee jokaista päätoimista yrittäjää. Suomen Yrittäjät teki jäsenilleen kyselyn yrittäjän eläkejärjestelmästä viimeksi vuonna 2017. Kysely paljasti, että yrittäjät eivät luota työeläkejärjestelmään ja pitävät sitä kalliina ja kankeana. Lue täältä vastaukset yleisimpiin YEL-kysymyksiin.

Tämän seurauksena moni yrittäjä vakuuttaa itsensä liian matalalla työtulolla. Riskinä on yrittäjän sosiaaliturvan tason jääminen liian matalaksi.

Suomen Yrittäjät esittää, että yrittäjän pakollisen eläkevakuuttamisen alarajaa tulisi nostaa nykyiseltä rajalta (7958,99 euroa vuonna 2020). Työttömyysturvan piiriin yrittäjä pääsee 13 076 euron työtulolla. YEL-työtulon yläraja on tänä vuonna 180 750 euroa.

– Jos vakuuttaa itsensä nykyisen alarajan mukaan, eläke jää pienemmäksi kuin takuueläke, jonka kaikki saavat joka tapauksessa ja työuran aikaiset etuudet ovat parhaimmillaankin perusturvan suuruisia. Yrittäjä siis maksaa eläkemaksujaan turhaan, Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula sanoo.

– Järkevää olisi nostaa alaraja työttömyysturvan alarajalle, jolloin varmistettaisiin se, että pakollisen järjestelmän piirissä olevalla yrittäjällä olisi käytännössä oikeus kaikkeen työuran aikaiseen ansiosidonnaiseen sosiaaliturvaan, Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén jatkaa.

Vain pieni osa luottaa YEL-järjestelmään

Hellsténin mukaan YEL-järjestelmällä on paikkansa yrittäjän eläkeratkaisussa.

– Vaikka yrittäjissä on jonkin verran jopa sellaista henkeä, että koko pakollinen eläkejärjestelmä pitäisi lopettaa, on yrittäjänkin edun mukaista kerryttää työuransa aikaisilla tuloilla edes jonkintasoinen vanhuudenturva. Toisaalta erityisesti yrittäjällä pitää olla myös mahdollisimman paljon vapautta ainakin osittain rakentaa turva myös muulla valitsemallaan tavalla siten, ettei muu yhteiskunta päädy heidän turvansa rahoittajaksi.

Vuoden 2017 kyselyn perusteella jopa kaksi kolmesta vastaajasta alivakuuttaa itsensä lain edellyttämään tasoon nähden ja puolet myös todellisiin tuloihinsa nähden. Moni näin toimiva yrittäjä kokee, että ei saa rahoilleen vastinetta.

Vain neljä prosenttia vastaajista luotti täysin nykyiseen YEL-järjestelmään. Heidän joukossaan on muun muassa vuoden yksinyrittäjäksi valittu Jaakko Marin.

Kolme neljästä vastaajasta uskoi, että heillä olisi parempi vanhuuden turva, jos he saisivat sijoittaa eläkevakuutukseen käyttämänsä rahat itse. Suomen Yrittäjät on ajanut YEL-järjestelmän joustavoittamista.

– Luottamusta lisäisi, jos järjestelmää joustavoitettaisiin ja lisättäisiin yrittäjän vapautta valita turvansa taso, Hellstén sanoo.

Vaihtoehtona sijoittaminen

Osa YEL-minimiä maksavista yrittäjistä on parantanut eläketurvaansa sijoittamalla vapaaehtoisesti esimerkiksi osakerahastoihin. Kerroimme äskettäin Front Capitalin perustajan Hannu Kanasen ajatuksista koskien YEL-maksuja. Kananen suosittelee pienyrittäjille vapaaehtoista sijoittamista.

– Mielestäni paras yhdistelmä yrittäjän eläketurvaa ajatellen on pitkäaikainen säästäminen, vapaaehtoinen tapaturmavakuutus ja minimi-YEL. YELin heikkous on siinä, että se ei kannusta säästämään itse. Maksatus tulee aikanaan eläkkeen muodossa, mutta moni ehtii kuolla ennen kuin YEL-maksut on kuitattu. Toisaalta kohtuullisen YEL-kertymän eli eläkken saavuttamiseen hyvin harvalla on kuitenkaan 40-vuotinen yrittäjäura, jonka aikana YELiä olisi kertynyt riittävästi, Kananen kertoo.

Osa yrittäjistä on valinnut toisin. Lue Hannun tarina.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi